Jos hiuksia pitää aina kiinni niiden likaisuuden takia, voi tulehdustila saada ”hiuskivun” aikaan. Kuva: Shutterstock
Jos hiuksia pitää aina kiinni niiden likaisuuden takia, voi tulehdustila saada ”hiuskivun” aikaan. Kuva: Shutterstock

Tiedätkö sen tunteen, kun kireä ponnari saa hiukset sattumaan? Ilmaisu ei ole täysin tuulesta temmattu.

Ärsyttävä jomotus pään alueella, mutta kyse ei ole päänsärystä – tuntuu pikemminkin siltä, kuin hiuksiin sattuisi. Edes ponnarin irroittaminen tai kampauksen purkaminen ei auta. Tunne on monille tuttu, mutta ajatus hiuskivusta voi hämmentää: eihän hiuksissa pitäisi olla tuntoa!

Varsinaisesti hiuksiin ei ihan oikeasti satu: Byrdie-sivusto kertoo, että hiuksien kipu johtuu oikeasti päänahkan kivusta. Dermatologi Francesca Fuscon mukaan kipu tuntuu todellisuudessa ihossa ja karvatupissa, joista hiukset kasvavat.

Kuontalo pesuun

Yllättävää kyllä, kipu ei johdy pelkästään tiukoista kampauksista, vaan yleisin säryn aiheuttaja on hiusten likaisuus. Ensiavuksi kannattaa siis kokeilla yksinkertaisesti hiusten pesua.

– Päänahassa on vilkas verenkierto sekä paljon hermopäätteitä ja talirauhasia. Kun hiiva päänahassa lisääntyy, aiheuttaa se hilsettä. Näiden yhdistelmä voi aiheuttaa tulehduksen, joka saa aikaan tunteen siitä, että hiuksiin sattuisi, Fusco kertoo.

Ongelma pahenee erityisesti silloin, jos tapana on pyöräyttää likaiset hiukset aina ponnarille, letille tai muulle kampaukselle, jottei rasvaisuus näy. Jos samanlaisia tiukkoja kampauksia pitää päivästä toiseen, kipu voi pahentua. 

Sittenkin migreeni?

Toinen hiuskivun aiheuttaja voi olla taipuvaisuus migreeniin.

– Migreenistä kärsivät saattavat kokea, että tuuli, hattu tai valon osuminen päänahkaan saavat aikaan pääkipua, Fusco sanoo.

Jos siis hiukset jäävät pesemättä, kannattaa ainakin kampausta vaihdella, jotta välttyy hiuskivuilta. Jos hiuksiin sattuu pesemisestä huolimatta, voi olla hyvä idea kääntyä lääkärin puoleen ja selvittää, onko sittenkin kyse migreenistä.

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.