Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9 440 aborttia. Kuva: Mikko Hannula
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9 440 aborttia. Kuva: Mikko Hannula

Kun abortista puhutaan, ääneen eivät yleensä pääse abortin kokeneet naiset. Siksi abortti on yhä Suomessa tabu.

Moni aborttiin päätynyt nainen ei kerro siitä edes läheisilleen. Aihe on vieläkin tabu, josta on vaikeampi puhua kuin mielenterveysongelmista tai kipeästä avioerosta.

Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halonen uskoo, että moni on hiljaa, koska abortin tehneelle naiselle tarjottu rooli on hyvin kapea: ratkaisusta kuuluu kantaa syyllisyyttä tai häpeää, ja ainakin valintaa on velvollisuus selitellä.

– Tarjolla on vain syntisen huonon ihmisen rooli. Pitää olla häpeissään, koska on jotenkin mokannut elämänsä. Totta kai se hiljentää, Halonen sanoo.

Mutta on aborttikeskustelussa pielessä muukin kuin sen vähyys. Esimerkiksi nämä kolme asiaa:

1. Abortti on joko oikein tai väärin

Aika ajoin abortti nousee otsikoihin, esimerkiksi syksyllä Puolassa ja nyt Yhdysvalloissa, kun Donald Trump otti presidentinvaalikampanjassaan aiheeseen kantaa.

Vaikka aihe puhuttaa, keskusteluissa kuuluu vain harvoin abortin kokeneiden naisten ääni.

– Keskustelu on lakivärittynyttä ja eettisiin kysymyksiin keskittyvää. Onko abortti oikein vai väärin? Pitäisikö lakia tiukentaa vai höllentää? Miila Halonen sanoo.

Sen lisäksi abortissa on monelle kyse naisten itsemääräämisoikeudesta.

”Vertaistuki olisi merkittävää abortin kokeneille naisille. He saisivat luvan olla olemassa.”

Kun julkinen keskustelu junnaa oikeassa ja väärässä ja kysymystä pyörittelevät vain poliitikot, inhimilliset tarinat päätösten taustalla unohtuvat helposti. Halosen mielestä suurin aborttia koskeva väärinkäsitys on se, että keskeytyksiä tehtäisiin jotenkin kevein perustein. Elämäntilanteita ja perusteluja on yhtä monta kuin abortin tekijöitäkin, eikä kukaan tee aborttia huvikseen.

Viime vuonna eduskunnan käsittelyyn tuli kansalaisaloite, joka vaati terveydenhuollon henkilökunnalle oikeutta kieltäytyä abortin tekemisestä uskonnolliseen vakaumukseen vedoten. Aloite torjuttiin eduskunnassa, eikä Gynekologiyhdistyskään pitänyt sitä tarpeellisena.

Miila Halosen mielestä lääkärin oikeudesta puhuminen saa aborttikeskustelun junnaamaan samoilla raiteilla – jälleen siinä, onko abortti oikein vai väärin.

– Se on väärä tapa käydä keskustelua. Keskustelun pitäisi mennä nainen ja hänen tarpeensa ja oikeutensa edellä. Miten voidaan olla avuksi, kun hän tekee yhden elämänsä vaikeimmista päätöksistä?

2. Terveydenhuollon asenteet

Miila Halosen mielestä terveydenhuoltojärjestelmän ei pitäisi ainakaan vahvistaa syyllisyyden kokemusta. Hän ei ole henkilökohtaisesti tavannut naisia, joille lääkäri olisi kieltäytynyt tekemästä aborttia, mutta moni on tuntenut vastaanotolla olonsa tuomituksi.

– Moni kokee, ettei ole tullut kuulluksi tai kohdatuksi. Että päätöstä joutuu perustelemaan tai että sitä yritetään pyörtää, Halonen sanoo.

”Kaikki eivät kerro abortista edes kumppanille, edes vakituisessa suhteessa elävät.”

– Ei ole tilaa näyttää esimerkiksi helpotuksen tai huojennuksen tunteita, vaikka ne ovat ihan luonnollisia reaktioita.

Ja vaikka vastaanotolla ei tuomittaisi, hiljaisuuskin voi tuntua pahalta. Jos abortin tekemisen vaikeudesta ei puhuta, moni nainen tuntee jäävänsä yksin.

Hiljaisuuden murtaminen ei vaatisi suuria: jo yksi ”miten olet jaksanut” -kysymys on askel eteenpäin.

3. Vertaistuki uupuu

Abortin tekemiseen liittyy valtavasti erilaisia tunteita. Surua, syyllisyyttä, pettymystä, ahdistusta, vihaa, helpotusta. Miila Halosen mukaan 20–40 prosenttia abortin tehneistä naisista saa sen jälkeen lievän tai keskivaikean masennuksen oireita.

– Osa tarvitsee paljon tukea ja keskusteluapua, mitä ei kovin automaattisesti tarjota. Jos apua joutuu kovasti hakemaan, se voi kääntyä tulkinnaksi, ettei ole avun arvoinen.

Se voimistaa häpeän kierrettä.

– Kaikki eivät kerro abortista edes kumppanille, edes vakituisessa suhteessa elävät. Se kertoo, että tämä on hyvin henkilökohtainen asia, jota on vaikea jakaa kellekään.

Ikävästä kokemuksesta voi saada myös jotain itseä kasvattavaa.

Jos abortista keskusteltaisiin avoimemmin, sen kokeneet naiset saisivat vertaistukea ja ehkä ymmärrystä itseään kohtaan.

– Vertaistuki olisi merkittävää abortin kokeneille naisille. He saisivat luvan olla olemassa.

Lähtökohtaisesti ikävästä kokemuksesta voi saada myös jotain itseä kasvattavaa, Miila Halonen muistuttaa. Kun on käynyt läpi raskaan prosessin ja pohtinut omaa tulevaisuuttaan, käsitys itsestä voi vahvistua.

Miksi abortista on niin vaikea puhua? Lue kahden aborttiin päätyneen naisen tarinat Me Naisten numerosta 45/2016.

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.