Kuva: Lightwavemedia / Shutterstock
Kuva: Lightwavemedia / Shutterstock

Tahdotko tietää, miten parisuhteessasi oikeasti menee ja millainen olet? Nukkumisasentosi paljastaa kaiken.

Jos haluat tuntea toisen, katso, missä asennossa hän nukkuu. Toisin kuin valveilla, nukkuessa kehonkieleen eivät vaikuta monet roolimme ja rajoitteemme. Tästä syystä unen aikainen kehonkieli on intuitiivista ja siksi myös aitoa.

”Nukkumisasento on kuin oma käsiala, yhtä henkilökohtainen ja paljastava leima”, kehonkielen valmentaja Niina Sainius sanoo.

Lisäksi oma uniasento on melko muuttumaton. Monet nukkuvat samassa asennossa kuin lapsena tai teininä. Sainius kertoo, että uniasento muuttuu vasta persoonan kehittyessä, monilla vasta 45 vuoden jälkeen.

Lusikassa vai selät vastatusten?

Vaikka parisuhde näyttäisi rullaavan moitteettomasti päivällä, totuus paljastuu yöllä. Sainiuksen mukaan pariskunnan nukkumisasento kertoo kaiken suhteen tilasta.

”Uniasento vaikuttaa ihmisen tunnetilaan. Vaihtamalla asentoa tietoisesti ennen nukahtamista voi vaikuttaa myös parisuhteeseen. Myös riidat kannattaa sopia aina ennen nukkumaanmenoa, koska muuten tunnetila vaikuttaa nukkumisasentoon ja unen laatuun”, Sainius neuvoo.

Tässä Sainiuksen analyysit yleisimmistä uniasennoista.
 
 
Sikiöasento: Herkkä, taiteellinen ja tunnollinen. Sikiössä nukkuva kykenee kiihkeisiin suhteisiin, mutta hänellä on myös taipumus murehtia liikaa. Naisten yleisin nukkumisasento.
 
Vatsallaan: Tavoitteellinen, mutta myös kontrollinhaluinen ja itsepäinenkin, luonne. Voi kertoa, että kaipaat tilaa, jota sinulla ei ole valveilla ollessasi. Noin 17 prosenttia ihmisistä nukkuu vatsallaan.
 
Tyyny/unilelu kainalossa: Herkkänahkainen ulkopuolelta tulevalle kritiikille.
 
Kyljellään: Tasapainoinen ja sopeutuva. Noin 30 prosenttia ihmisistä nukkuu tässä asennossa. Kylkiasennosta lihakset ovat usein jännittyneet, joten moni herää asennosta jäykempänä kuin nukkumaan mennessä. Tämä voi merkitä myös sitä, että kyljellään nukkuvan tulisi opetella rentoutumaan paremmin valveilla ollessaan.
 
Selällään: Avulias ja avoin luonne. Kyky kuunnella muita. Kädet ylhäällä pään yläpuolella kertoo kuningatar/kuningasmaisesta luonteesta, hyvästä itsetunnosta ja jopa itsekkyydestä. Kädet alhaalla taas viestii avuliaisuudesta.
 
Yksin leveästi keskellä sänkyä: Niin sanottu kuningasasento. Kädet pään yläpuolella kertoo liiallisesta itsetunnosta, taipumuksesta määräillä muita ja jopa ylimielisyydestä. Kädet alhaalla ja avoimesti selällään nukkumisasento taas viestii onnellisuudesta.
 
Lusikassa: Tunteellinen turvallisuusasento. Selän takana oleva on suhteen vahvempi, itsevarmempi ja antavampi osa-puoli. Mies selän takana antaa turvaa, nainen selän takana voi kertoa naisen hoivavietistä tai riippuvuudesta miehestä.
 
Selät vastatusten: Pari luottaa toisiinsa ja antaa toisilleen tilaa. Mitä suurempi kosketuspinta, sitä vahvempi tunneside. Myös sillä, mitkä kehonosat koskettavat toisiaan on merkitystä. . Peppu peppua vasten viestii suuremmasta seksuaalisesta kipinästä kuin toisiaan hipaisevat varpaat. Toisaalta toisiaan koskettavat jalat ovat myös kuin hiljainen ’i love you’ –merkki. Jos pari nukkuu selät vastatusten sängyn eri reunoilla, suhteessa on jännitystä tai jopa erimielisyyttä.
 
Kasvokkain: Intiimi asento, joka paljastaa usein tuoreen suhteen. Voi kertoa myös pariskunnan riippuvuudesta toisistaan.
 
Pariskunta eri sängyissä: Osoittaa valtavaa luottamusta ja kunnioitusta toisen unentarvetta kohtaan. Tähän ratkaisuun ajaudutaan yleensä vain silloin, kun toisella on uniongelma. Seksuaalisen parisuhteen hoitaminen vaatii tietoista työskentelyä.

Vasemmalla vai oikealla puolella sänkyä?

Tutkimusten mukaan se, millä puolella sänkyä nukut, voi paljastaa elämänasenteesi. Vasemmalla puolella nukkuvat ovat usein ulospäinsuuntautuneempia ja positiivisempia kuin oikealla puolella uinuvat. Vasemman puolen valinneista 31 prosenttia kertoi rakastavansa työtään, kun taas oikealla lepäävistä vain 18 prosenttia.
 
Prosentit ja asentojen yleistykset suhteessa persoonallisuuteen perustuvat kehonkielen valmentaja Niina Sainiuksen selvittämiin eri puolilla maailmaa tehtyihin tutkimustuloksiin.
Asiantuntijana kehonkielen valmentaja Niina Sainius, Esiintymisvalmennus Ilo

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti