Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Tarkkaile itseäsi ja peilikuvaasi, saatat päästä selville orastavista sairauksista.

Kynnet ja kädet

Mistä ne voivat kertoa? Autoimmuunisairaudesta.

Punoittavat kynnet, ihottuma käsissä ja turvotus voivat viestiä autoimmuunisairaudesta. Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat nuoruusiän diabetes ja keliakia.

Hiukset ja kulmakarvat

Mistä ne voivat kertoa? Kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Huonolla teholla toimiva kilpirauhanen vaikuttaa elimistön hormonitasapainoon ja esimerkiksi hiustenkasvuun. Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja karkeiksi ennen lähtöä. Samalla tavalla kilpirauhasen vajaatoiminta voi näkyä myös ohentuneina kulmakarvoina.

Hajuaisti

Mistä se voi kertoa? Alzheimerin taudista.

Hajuaistin muutokset saattavat kieliä Alzheimerin taudista. Jos hajuaistisi heikkenee, etkä ole yli 70-vuotias, kannattaa asia tutkituttaa lääkärillä.

Kuulo

Mistä se voi kertoa? Diabeteksesta.

Diabeetikot kärsivät todennäköisemmin kuulonmenetyksestä kuin terveet.

Osittainen lähde: Men's Health

Lue myös:

Ennuste: Lähes 400 miljoonalla on diabetes vuoden loppuun mennessä

Tämä on nyt kuumin trendi terveysintoilijoiden keskuudessa

Näyttelijä Sari Havas: "Pelkäsin, että minäkin sairastun dementiaan"

Vaivaako pahanhajuinen hengitys? Syy voi löytyä todella pienestä jutusta.

Jokaisella meillä on joskus pahanhajuinen hengitys. Jopa puhtaassa suussa elää miljoonia bakteereja, jotka voivat aiheuttaa haisevan ongelman. Joten tunnollinen hampaiden harjauskaan ei välttämättä poista haisevaa pulmaa, hammaslääkäri Harold Katz kertoo Femail-sivustolla.

Pahanhajuinen hengitys on usein ikävä piina – olipa se sitten hetkellistä tai pidempiaikaista. Sitä on vaikea tunnistaa itse eikä sitä voi täydellisesti estääkään. Katzin mukaan suun hajuongelmiin saanee apua simppelillä keinolla:

– Yksi tärkeimmistä asioista, jolla voi hillitä pahanhajuista hengitystä, on riittävä nesteyttäminen, Katz vinkkaa.

Liian vähäinen vedenjuonti on tärkeää etenkin, jos kärsii kuivasta suusta. Vettä on syytä nauttia säännöllisesti päivän aikana. Katzin mukaan juomavesi huuhtelee suun hampaiden harjausten välillä. Silloin suu ehdi kuivua, mikä auttaa myös pitämään pahat hajut loitolla.

Oman hengityksen hajua on yleensä vaikea saada selville. Siihen tottuu kuin kehon tai kodin ominaistuoksuun. Katz antaa kuitenkin vinkkejä, miten voi kuitenkin tarkistaa suun raikkauden nopeasti:

 

1. Nuolaisutesti

”Nuolaise puhdasta kämmenselkääsi. Anna sen kuivua noin kymmenen sekuntia ja nuuhkaise sen jälkeen.”

Jos huomaat hajun, saatat kärsiä pahanhajuisesta hengityksestä. Mutta kannattaa myös muistaa, että hengitys – kuten oma ihokin – haisee eri tavoin vuorokauden eri aikoina.  

 

2. Hammaslankatesti

”Käytä hammaslankaa takimmaisten hampaiden välissä. Tämä on todennäköisin paikka, johon ruokaa on saattanut jäädä. Sen jälkeen haista hammaslankaa.” Jos hammaslanka ei tuoksahda, ei hengityksessäkään ole todennäköisesti mitään vikaa. 

Ja joko tiedät, miten hampaat langataan oikein päivittäisen iltapesun yhteydessä? Lue vinkit täältä. 

 

3. Peilitesti

Kielen väri ja pinta kertovat paljon suunterveydestä. Terve kieli näyttää yleensä vaaleanpunaiselta ja melko tasaiselta.

”Yleisesti sanotaan, että mitä karkeampi kieli, sen suurempi todennäköisyys, että kärsii pahanhajuisesta hengityksestä. Halkeamat tarjoavat bakteereille ihanteellisen ympäristön.”

Peilin edessä kannattaa tarkkailla urien ja halkeamien lisäksi myös kielen väriä ja sen päällä olevia mahdollisia katteita. Katzin mukaan valkoinen kate aivan kielen takana voi olla merkki hajuongelmasta. Samasta voi niin ikään keltainen kielen päällys. 

 

4. Ihmistesti

Katz suosittelee tarkkailemaan ensin muita ihmisiä; jos he siirtyvät kauemmaksi luotasi, kun juttelette, saattaa sinun olla aika tehdä jotain suunterveydelle, hän vihjaa.

Hänen mukaansa omasta hengityksestään kannattaa kysyä suoraan hyvältä ystävältä. Haiseeko se? Ja vinkkinä, että ihmistestiin on syytä pyytää mukaan henkilöä, joka jaksaa nuuhkia hengitystä useamman kerran päivässä, sillä hengityksen haju vaihtelee pitkin päivää.

Useimmat ihmiset kärsivät pahanhajuisesta hengityksestä eli halitoosista pelkästään aamuisin, koska suu on kuivunut yön aikana. Samaa tapahtuu flunssan aikana. Niin ikään liikunta, tietyt ruokavaliot ja hampaiden sekä suun sairaudet saattavat aiheuttaa hajuongelmia.

 


 

5. Puuvillatesti

”Pyyhi kielesi yläosaa puuvillaiseen harsokankaaseen ja haista kangasta. Tämä on luultavasti rehellisin ja tarkin tapa. Jos kankaaseen jää kielestäsi kellertävä tahra, se todennäköisesti kertoo, että suusi tuottaa rikkiyhdisteitä.”

Saman testin voi tehdä myös puhtaalla muovilusikalla, Katz sanoo. Lusikalla raaputetaan ensin kevyesti kielen takaosaa ja sitten annetaan sen kuivua hetki ennen haistelua.

Kertakäyttölusikalla voi rapsuttaa myös kielen puhtaaksi. Katso täältä suomalaisen hammashygienistin vinkit ja syyt, miksi se kannattaa. 

Mutta entä jos kahvi ei maistu: voiko terveyttään edistää teellä?

Masennuksen ja syöpien loitolla pitäjä. Apua laihdutukseen ja metaboliseen oireyhtymään. Kahvilla on todistetusti monia terveyshyötyjä. Vuosikymmenten ajan on tutkittu myös kahvin juomisen ja sydänterveyden yhteyksiä, joista nyt on saatu uutta, tärkeää tietoa.

Saksalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi kahviin liittyy niin paljon sydämen terveyshyötyjä. Mahdollinen vastaus löytyy siitä, miten verisuonet ja veren solut reagoivat kofeiiniin. Tutkimustulos sisältää myös tarkan kofeiinimäärän, jolla sydänterveys kohenee, kertoo Science Daily.

Sydänterveyden hyödyt ovat parhaimmillaan, kun päivässä juodaan kofeiinimäärä, joka vastaa neljä kuppia kahvia. Näin väittää tuore tutkimus. Sääntö toimii etenkin iäkkäiden kahvinystävien terveen sydämen reseptinä.

PLOS-tiedelehdessä torstaina julkaistu tutkimus tehtiin hiirten avulla, joten suoraa yhteyttä ihmissydämen toimintaan ei ole todistettu. Ongelmallista on myös aina syy-seuraussuhteiden löytäminen.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistu kokoomatutkimus selvitti, että parhaimmat terveyshyödyt kahvista saa, kun sitä nauttii päivittäin kolme–neljä kuppia. Tutkimusta kuitenkin kritisoitiin siitä, että tulokset eivät välttämättä tarkoita suoria syy-seuraussuhteita: ei voitane suoraan sanoa, että terveempi elämä johtuisi vain kahvinjuonnista. 

Neljän kahvikupin kittaaminen ei siis ehkäise välttämättä yksin terveysongelmia. On siis mahdollista, että neljä kuppia nauttivat ihmiset elävät muutenkin terveellisesti. 

 

Business Insider (BI) on haastatellut uuden tutkimuksen tekijää, joka toivoo, että vanhat neuvot kahvin kulutuksesta hylättäisiin tulosten perusteella. Varsinkin kun usein sydänvaivaisia senioreita neuvotaan välttämään kahvia.

Tutkija Joachim Altschmied uskoo, että neljä päivittäistä kahviannosta voi auttaa vähentämään sydänkohtauksen riskiä, sillä kofeiini suojaa verisuonia. Kahvi myös saattaa auttaa toipumaan sydänsairauksista, kunhan määrä pysyy maltillisena. Neljää kuppia vastaavaa kofeiinimäärää ei saa ylittää. Hän muistuttaa lisäksi terveellisistä elämäntavoista – tietenkin kahvin rinnalla.

– Se ei korvaa muita asioita. Urheilua ja terveellistä syömistä kannattaa jatkaa ja lisätä mukaan kahvia.

BI:n mukaan kahvin voi korvata myös vihreällä teellä, jos musta kofeiinijuoma ei maistu. Se kirjoittaa, että vihreässä teessä on yhtä paljon kofeiinia ja se myös voi edistää sydänterveyttä tehokkaasti.

Kysely

Kuinka monta kuppia kahvia juot päivässä?