Kuva: Shutterstock/Subbotina Anna
Kuva: Shutterstock/Subbotina Anna

Yksi hyvä itsehoitokeino päivässä, ja seitsemän päivän jälkeen elämä on rennompaa.

Maanantai: Oletko stressiriippuvainen?

Et ehkä pidä stressistä, mutta käsi sydämelle: voisitko elää ilman kiireen tuntua? Nautitko jopa siitä, että olet jatkuvasti tuli hännän alla? Stressi aktivoi samoja aivo­alueita kuin sokeri ja muut riippuvuudenaiheuttajat. Se voi aiheuttaa samanlaisen hyvänolontunteen. Kun tunnistat riippuvuutesi, voit vapautua siitä.

Tiistai: Kerro itsellesi, että riität

Stressaantunut ajattelee usein, ettei riitä, vaikka kuinka huhkisi. Sulje siis silmäsi ja hengitä syvään muutamia kertoja. Kerro sisäänhengityksellä itsellesi: ”Olen tarpeeksi.” Toista lausetta ääneen niin, että uskot siihen.

Keskiviikko: Jätä pois sokeri, kofeiini ja alkoholi

Paineen alla voi tehdä mieli ottaa lisäkuppi kahvia, vielä yksi suklaapatukka tai viinilasillinen. Vastusta kiusausta, koska nämä vain lisäävät kehosi kierroksia. Testaa, kuinka olosi muuttuu.

Torstai: Pätkämeditoi

Muutama 2–3 minuutin meditaatio pitkin päivää on uusien tutkimusten mukaan jopa tehokkaampi stressinpoistaja kuin puolen tunnin meditointisessio. Syy: saat nauttia harjoituksen vaikutuksista tasaisesti päivän mittaan. Tee siis lyhyt hengitysharjoitus vaikka aina vessassa käydessäsi.

Perjantai: Jätä treenit väliin

Jos huonojen yöunien jälkeen olo on jo valmiiksi heikko, tiukka bodypumppi sitä tuskin kohentaa. Anna itsellesi lupa ladata akkuja ja hoitaa kehoa mieluummin vaikka venyttelemällä.

Lauantai: Lataa apuvoimia

Zen-tilaan ei laskeuduta hetkessä. Jos älypuhelin on kädessäsi joka tapauksessa, miksi et hyödyntäisi sitä rentoutumiseen? Ilmaiset sovellukset auttavat. Breathe opettaa keskittymään hengitykseen, Sleep stream tarjoaa rauhoittavia luonnonääniä, kuten veden liplatusta, tuulen huminaa...

Sunnuntai: Naura vaikka väkisin

Muistatko vielä hyvän naurukohtauksen jälkeisen raukean olon? Nauru vähentää kehon stressihormoneja. Tutkimusten mukaan jopa tekonauru riittää. Varaa siis tänään ainakin vartti kunnon hekotukselle.

Lisää vinkkejä Heidi Hannan kirjasta Voiko stressi tappaa? Näin katkaiset kierteen (Minerva 2014).

Lue myös:

7 vinkkiä joulustressin hallintaan

Helppo ja nopea saunajooga rentouttaa: näin teet sen kotona

Shindo opettaa suorittajan rentoutumaan

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto