Kahvikissat sen tietävät ja tutkimukset todistavat, että muutama kupillinen päivässä tekee hyvää ja edistää terveyttä. Silti kahvi ei sovi kaikille.

Kahvia voi sanoa terveelliseksi juomaksi. Siitä on paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Kahvi on hyvä kaliumin lähde, ja sen säännöllinen juominen voi jopa ehkäistä syöpää.

Tutkimusten mukaan kahvin juomisesta on hyötyä maksa- ja kohtusyövän ehkäisyssä. Se saattaa vähentää myös rinta- ja paksusuolisyöpää, mutta niiden osalta tutkimusnäyttö ei ole vielä yhtä vakuuttavaa.

Kahvin juominen näyttää myös vähentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, rasvamaksaan ja sappikiviin. Suomalaistutkimuksissa on todettu, että kahvi antaa suojaa muistihäiriöiltäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimustulokset saavat kahvin kuulostamaan hurjan hyvältä, mutta se ei silti ole mikään ihmelääke.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikä on kupin koko? Sopiva määrä haussa

Terveysvaikutukset saa juomalla kahvia 3–4 kuppia päivässä. Kuppi on kuitenkin eri maissa eri kokoinen. Yhdysvalloissa se tarkoittaa jättimukillista suodatinkahvia ja Välimeren maissa yhtä espressoa.

Tutkijat eivät ole sanoneet tarkempia desimääriä, vaan tutkimuksissa puhutaan kupillisista. Mitään selkeää ylärajaa ei ole annettu. Tutkimukset perustuvat koko väestöä edustaviin suuriin otoksiin, mutta kahvin todelliset suurkuluttajat ovat harvassa.

Vaikka Suomessa juodaan kahvia eniten maailmassa, pannullisia juovia on harvassa. Suurten määrien pitkän aikavälin haittoja ei siis tunneta.

Kolme myyttiä, jotka kahviin usein liitetään:

1. Kahvi kuivattaa elimistöä.

VÄÄRIN. Ajatellaan, että koska kahvi pissattaa, se myös kuivattaa. Suorissa vertailevissa tutkimuksissa osallistujille juotettiin kofeiinittomia juomia tai kahvia. Virtsan määrään vaikutti ainoastaan juoman määrä, ei sen laatu.

2. Kahvi lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

VÄÄRIN. Kahvi saattaa hetkellisesti nostaa verenpainetta, jos ei ole tottunut säännölliseen kofeiiniannokseen. Kahvin ei kuitenkaan ole tutkimuksissa osoitettu nostavan tai laskevankaan sydän- ja verisuonitautien riskiä.

3. Kahvi heikentää luustoa.

EHKÄ. Joissakin tutkimuksissa kahvin vaikutus luuston kuntoon on ollut neutraali. Näyttää kuitenkin siltä, että kahvi voi hiukan heikentää luustoa naisilla, kun taas miehillä vaikutus voi olla päinvastainen.

Liika on liikaa edelleen

Lyhyellä aikavälillä yletön kahvitankkaus voi joillakin häiritä unta tai aiheuttaa ripulia, pahaa oloa tai närästystä. Jotkut tulevat levottomiksi tai alkavat käydä ylikierroksilla.

Kahvi voi myös pahentaa refluksitaudin oireita. Kofeiini löystyttää ruokatorven alaosan sulkijalihasta ja edistää siten mahalaukun happaman sisällön nousua ruokatorveen. Tummapaahtoisesta ja espressokahvista on viitteellistä näyttöä, että ne saattavat olla vähän hellempiä refluksitautia sairastavillekin.

Kahvittelun lopettamista kannattaa harkita, jos oma kofeiiniaineenvaihdunta on niin hidas, että se aiheuttaa aina huonoa oloa ja ylikierroksia. Myös ärtyvästä suolesta kärsivien on hyvä ainakin kokeilla, paraneeko olo, jos kahvin jättää hetkeksi kokonaan pois.

Suodatin putsaa rasvat

Yleisin kahvin haitta on sen huono vaikutus kolesteroliin. Kahvipapujen sisältämät diterpeenirasvat, kafestoli ja kahveoli, voivat nimittäin nostaa veren LDL-kolesterolia. Eniten diterpeenejä on pannukahvissa, jota onneksi juo enää harva.

Kolesterolin kannalta terveellisintä on juoda paperisuodattimen läpi suodatettua kahvia. Siihen jää suurin osa haitallisista rasvoista, toisin kuin metallisiin suodattimiin. Diterpeenejä ei ole myöskään pakastekuivatussa pikakahvissa. Espressossa – ja sen myötä kaikissa erikoiskahveissa – niitä yleensä kuitenkin on, vaikkakin vähemmän kuin pannukahvissa.

Kahvikapseleilla erikoiskahvien tekeminen on helppoa ja nopeaa, mutta niissä käytetään yleensä diterpeeneistä suodattamatonta kahvia. Joidenkin kapseleiden pakkaus on kyllä kehitetty suodattamaan myös huonoja rasvoja ja joissakin käytetään vain diterpeenitöntä pikakahvia. Eri kahvikapseleiden sisältö selviää niiden valmistajilta.

Sydänliiton sivuilla neuvotaan espressokahvin suhteen nyrkkisääntönä, että jos sen pinnalle syntyy keitettäessä pieni vaahto eli crema, kahvia ei todennäköisesti ole suodatettu mitenkään. Sellaisten kupillisten runsas kumoaminen nostaa kolesterolia.

Pullan kanssa vai ilman?

Kahvin sisältämien rasvojen vaikutus kolesteroliarvoon voi olla yksilöllistä, vaikka suunta on kaikilla sama: mitä enemmän juo suodattamatonta kahvia, sitä enemmän kolesteroliarvo nousee.

Myös piristävä vaikutus on yksilöllinen. Geenit vaikuttavat siihen, miten nopeasti oma aineenvaihdunta kuljettaa kofeiinin pois elimistöstä ja miten se vaikuttaa. Osalla kahvi piristää nopeasti, osalla hitaasti. Toisilla piristävä vaikutus myös kestää pitempään.

Ehkä suurin kahviin liittyvä terveydellinen haaste on sekin hyvin yksilöllinen: mitä ottaa mukillisensa kanssa. Kuuluuko kahvihetkiin erottamattomasti pulla tai tupakka? Kahvitaukojen suurin ongelma taitaakin olla kahvihuoneen makeat herkut.

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla