Lempeä kahden tyynyn harjoitus auttaa alkuun, jos suorituskeskeinen elämä ahdistaa. Kuva: Shutterstock
Lempeä kahden tyynyn harjoitus auttaa alkuun, jos suorituskeskeinen elämä ahdistaa. Kuva: Shutterstock

Unohda hetkeksi suorittaminen! Voi, kun se olisikin niin helppoa, kuten usein kuulee neuvottavan – mutta onneksi kansantaudista pääsee kokonaankin eroon.

Saavutuksia saavutusten jälkeen. Eteenpäin kirimistä hurjalla vauhdilla. Päämäärien asettamista yhä korkeammalle.

Huh, suorittajan elämän on rankkaa! Vaikka suorittaja itse sitä ehtii tuskin edes ajatella oravanpyörässään.

– Suorittaminen on todella yleistä, ja törmään siihen jatkuvasti työssäni. Suorittamisen ytimessä ihminen unohtaa helposti sen, mikä on olennaisinta, eli oman itsensä kuunteleminen, sanoo hyvinvointivalmentaja Riina Laaksonen, 36.

Riina sanoo hypänneensä itse pois ”suorittamisen maailmasta” kaksi vuotta sitten ja perusti tuolloin start up -yrityksensä, hyvinvointistudio Lupauksen. Sitä ennen hän oli työskennellyt pitkään it-alalla ja vetänyt itsensä monta kertaa uupumuksen rajoille.

Suorituskeskeisen jälkeisen uuden elämänsä ensimmäiset havainnot hän teki arvomaailmassaan.

”Kysyn edelleen itseltäni joka aamu, että miksi teen sitä, mitä teen.”

– Kysyn edelleen itseltäni joka aamu, että miksi teen sitä, mitä teen. Minua eteenpäin vie voimakas auttamisen halu. Personal trainerina ja life coachina haluan, että ihmiset voivat hyvin. Se vaatii armollisuutta ja lempeyttä minulta itseltänikin.

Jokaisen ihmisen, olipa sitten taipuvainen suorittamiseen tai ei, kannattaisi Riinan mukaan kysyä itseltään säännöllisin väliajoin, että tekeekö hän asioitaan halusta vai pakosta.

– Yksi asiakkaani kärsi aluksi suorittamisesta, mutta kun valmennus loppui, hän itki onnellisena: hän oli saanut ilonsa takaisin. Suorittaja tekee asioita yleensä ilman iloa ja pakosta, yleensä kyllä vain itselleen todistaen, että hän kyllä pärjää.  

Moni suorittaa jatkuvasti uusia asioita, mutta kokee yhä vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Riina epäilee, että tuolloin ihminen ei ole miettinyt tekemisiään – eikä varsinkaan arvojaan. Ihmisen on helppo omaksua arvoja ja päämääriä ympäröivästä yhteiskunnasta.

– Jos ei ole sinut tekemistensä kanssa, ei ole välttämättä miettinyt koskaan arvojaan. Kaikki eivät tiedä, mitä haluavat elämässään, mutta säännöllinen itsetutkiskelu auttaa löytämään ainakin arvot, jotka kertovat oikean suunnan.

Kun yöuni ei enää palauta

Kun suorittajan elämästä katoavat ilo ja päämäärätön tekeminen, tilalle tulevat helposti tyytymättömyys, kielteiset ajatukset ja stressioireet. Suorittaja vaatii itseltään koko ajan enemmän, Riina mainitsee.

Työssään hyvinvointivalmentajana Riina on myös huomannut, että ihmiset eivät usko kovin helposti olevansa uupuneita.

– Moni on aika pihalla siitä, missä kunnossa he ovat. Keho alkaa voida myös huonosti jossain vaiheessa. Keskittymisvaikeudet ja uniongelmat ovat tyypillisiä suorittajille. Ihmiset eivät palaudu edes yöunen aikana, koska se jää katkonaiseksi ja lyhyeksi. He eivät saa iloa enää lempiasioistaan, esimerkiksi leipomisesta tykkäävä suorittaja voi kokea puuhan täysin vastenmielisenä.

”Jokaisella pitää olla päivässä palauttavia hetkiä. Yöuni ei yksin riitä korjaamaan kehoa.”

– Jokaisella pitää olla päivässä palauttavia hetkiä. Yöuni ei yksin riitä korjaamaan kehoa. Kun keskittyy hengittämiseen ja huilailemiseen edes minuutin päivässä, niin se auttaa seuraavaan yöhön ja jopa sitäkin seuraavaan. Ja pian keho alkaa vaatia näitä hengähdyshetkiä. Mutta suorittajalta se vaatii itsekuria ja muistamista eikä ole mikään helppo asia lopettaa tätä kierrettä. Ihmisen omat voimavarat eivät aina riitä pääsemään yli suorittamisesta.

Mitä hyvää voi seurata?

Altistavina tekijöinä niin kutsuttuun suomalaisten kansantautiin Riina pitää muun muassa huonoa itsetuntemusta. Monet suorittajat ovat myös kilttejä ja tunnollisia, entisiä kympin oppilaita.

– Ihmiset vertailevat itseään toisiin helposti ja vaativa nyky-yhteiskunta mahdollistaa sen. Sosiaalinen media tarjoilee kiiltokuvia ja samalla luo paineita, joita monet eivät kestä.

Joskus, ihan harvoin, suorittaminen voi aiheuttaa myös positiivisia kokemuksia, sanoo hyvinvointivalmentaja.

– Ruuhkavuosiaan elävä voi esimerkiksi rutiinien voimalla suoriutua työstään ja tehdä tällä tavoin palveluksen itselleen sekä perheelleen. Iso muutos vie aina energiaa ja uutta työtä voi alkaa etsiä taas, kun elämä vähän tasaantuu kotonakin.

Riina Laaksosen tärkein neuvo suorittajalle on se, että säännöllisin väliajoin miettisi omia arvojaan ja riittävyyttään. Yhdeksi vinkiksi suorittajalle hän tarjoaa kahden tyynyn harjoituksen. Kuva: Lupaus
Riina Laaksosen tärkein neuvo suorittajalle on se, että säännöllisin väliajoin miettisi omia arvojaan ja riittävyyttään. Yhdeksi vinkiksi suorittajalle hän tarjoaa kahden tyynyn harjoituksen. Kuva: Lupaus

Kohti parempaa itsetuntemusta ja eroon suorittamisesta:

Kahden tyynyn harjoitus

Harjoitusta varten tarvitset kaksi tyynyä. Ihan millaiset tahansa tyynyt käyvät.

Istu toiselle tyynylle ja sulje silmät. Hengitä muutama kerta syvään. Mieti itseäsi tässä elämäntilanteessa, suorittajana.

  • Miltä näytät ja millainen ryhtisi on?
  • Minkälaisia tuntemuksia sinulla on?
  • Mitä asioita arkeesi kuuluu?
  • Nautitko elämästäsi? Mistä saat hyvää fiilistä ja energiaa?
  • Millaisena muut sinut näkevät?

Avaa silmät ja nouse ylös. Ota toinen tyyny ja istu sille. Tämä toinen tyyny kuvaa tavoitetilannettasi eli sitä, mistä esimerkiksi nautit elämästä ja hyväksyt itsesi, rento elämä. Sulje silmät ja hengitä muutama kerta syvään. Mieti itseäsi tavoitetilanteessasi.

  • Miltä näytät ja millainen ryhtisi on?
  • Minkälaisia tuntemuksia sinulla on?
  • Mitä asioita arkeesi kuuluu?
  • Nautitko elämästäsi? Mistä saat hyvää fiilistä ja energiaa?
  • Millaisena muut sinut näkevät?

Avaa silmät ja nouse ylös. Kirjaa ylös kolme asiaa tai kolme pientä muutosta, mitkä tekemällä pääset kohti tavoitetilannettasi ja unelmaelämää.
Mieti minkä näistä asioista voit tehdä tänään. Tee se.

Harjoituksen laati Riina Laaksonen, hyvinvointistudio Lupaus.

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen. 

Liikahikoilun hoitoon on tarjolla pitkäaikaisia ja jopa pysyviä hoitokeinoja. Moni saa niistä avun kiusalliseen hikoiluun. Asiantuntija kertoo, miten hoidot toimivat ja mitä haittoja niistä voi olla.

Apteekin tehokkaat antiperspirantit ovat monen runsaasti hikoilevan pelastus. Antiperspiranttien avulla kiusallisesta hikoilusta pääsee jopa viikoksi. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut hoitokeinoja, joilla hikoilusta voi päästä jopa pysyvästi.

Liikahikoilua voidaan hoitaa botuliini-injektioilla, tuttavallisemmin Botoxilla, jotka vähentävät hien eritystä paikallisesti. Muita keinoja ovat mikroaaltoavusteinen MiraDry-hoito, iontoforeesihoito sekä oksibutyniinitabletit. MiraDry-hoito sopii ainoastaan kainaloiden hikoilun hoitoon.

Kysyimme ihotautien erikoislääkäriltä Carl Kyrklundilta, mitä hikoilun hoitamisesta pitää tietää, ja mitä hyötyjä ja haittoja hoidoista on.

Miksi jotkut hikoilevat enemmän kuin toiset?

”Hikoilu on tärkeä osa lämmönsäätelyämme. Kuitenkin 2–3 prosentilla väestöstä esiintyy haittaavaa liikahikoilua. Hikoilua voi esiintyä erityisesti käsissä, jaloissa tai kainaloissa. Syy on tuolloin usein geneettinen. On myös ajateltu, että liikahikoilu voisi johtua tahdosta riippumattoman hermojärjestelmän osan liikatoiminnasta. 

Hikoilu voi myös alkaa yhtäkkiä. Silloin syy saattaa liittyä esimerkiksi vaihdevuosiin tai johonkin sairauteen, kuten kilpirauhasen liikatoimintaan tai diabetekseen.”

Milloin on kyse liikahikoilusta?

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää, vaikuttaa sosiaaliseen elämään tai painaa mieltä. Liikahikoilusta kärsivät kertovat joutuvansa vaihtamaan paitaa kesken päivän, vaatteidensa liimaantuvan hikoilun vuoksi tuolin selkänojaan tai että hikeä valuu käsistä tai otsalta, vaikka he eivät rasita itseään millään tavalla. Jos hikoilu lisääntyy nopeasti ilman näkyvää syytä, siitä kannattaa mainita lääkärille.”

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää.”

Miten runsasta hikoilua voi estää?

”Hikoilusta kärsivät ovat usein jo kokeilleet apteekin tehokkaita antiperspirantteja ennen lääkärille hakeutumista. Lääkäri voi kuitenkin vielä määrätä reseptillä apteekin sekoittamaa vahvaa alumiinikloridivalmistetta, jota voi levittää esimerkiksi käsiin. 

Jos hikoilu liittyy etenkin käsiin tai jalkoihin, useimmiten kokeillaan iontoforeesihoitoa. Siinä kädet tai jalat upotetaan veteen, jonka läpi johdetaan heikkoa sähkövirtaa. Hoito yleensä aloitetaan hoitajan ohjauksessa lääkäriasemalla ja se kestää noin vartin. Hoito tehoaa noin yhdeksällä kymmenestä niistä, joilla on käsien tai jalkojen liikahikoilua.  

Jos liikahikoilu on yleistynyttä, voidaan myös harkita tablettihoitoa. Yleisimmin määrätään oksibutyniini-niminen lääke, joka kuitenkin voi aiheuttaa myös haittavaikutuksia kuten suun kuivumista, päänsärkyä ja huimausta.

Kainaloiden liikahikoilun yleisin hoitokeino on Botox-pistokset. Näitä antaa yleensä ihotautilääkäri.”

Kuinka hyvin botuliinipistokset toimivat?

Botuliinihoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta. Liikahikoilun paikallishoito botuliinivalmisteella on sairaudenhoitoa, joten Botox-lääkkeestä ja lääkärin vastaanotosta saa Kela-korvauksen. Lääkkeestä korvataan 40 prosenttia.

Ryppyjen hoidossa botuliini pistetään lihakseen, liikahikoilun hoidossa pistos tehdään ihon pintakerrokseen. Botuliini estää hermopäätteitä aktivoimasta hikirauhasia.

Botuliinihoidon teho on ollut noin 90 prosenttia kolme kuukautta hoidon jälkeen. Hoitotulos kestää 3–9 kuukautta.

”Botox-hoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta.”

Millaisia haittoja botuliinihoitoihin saattaa liittyä?

”Pääasiallinen haitta liittyy pistosten epämukavuuteen. Lisäksi hoito tulee uusia 3–9 kuukauden välein.”

Mistä on kyse MiraDry-hoidossa, jonka tulosten luvataan olevan pysyviä?

”MiraDry-hoidossa pyritään vaurioittamaan kainalon hikirauhasia niin, että hikoilu loppuu pysyvästi. Hoidossa kainalon ihon päälle laitetaan anturi, joka lämmittää ihon syviä kerroksia mikroaalloilla samalla kun ihon pintaa viilennetään.  

Hoidosta on tehty lumekontrolloitu tutkimus, jossa 90 prosentilla hikoilu oli yli puolet vähäisempää vielä vuoden kuluttua hoidosta. Myös muissa tutkimuksissa tulos on ollut samansuuntainen eli valtaosa hoidetuista saa avun hikoiluun. Hoidon pysyvyys perustuu siihen, että hikirauhasia ei muodostu lisää iän myötä, joten niiden tuhoaminen vähentää hikoilua pysyvästi.”

”Kainalon hikirauhasia pyritään vaurioittamaan niin, että hikoilu loppuu pysyvästi.”

Liittyykö hoitokeinoon haittapuolia tai riskejä?

”Hoitoon liittyvät haitat ovat lähinnä ohimeneviä ja paikallisia. Tutkimuksissa 90 prosentilla esiintyi kainaloiden turvotusta, 87 prosentilla punoitusta ja 84 prosentilla epämukavuutta. Nämä haitat menivät ohi noin viikossa.

Pidempiaikaisina haittoina mainittiin kainaloiden ihon poikkeavat tuntemukset, joita oli 65 prosentilla. Ne kestivät muutamasta päivästä pisimmillään neljään kuukauteen. Kainaloiden ihon epätasaisuutta oli 71 prosentilla, ja se kesti keskimäärin kuusi viikkoa. Noin joka neljännellä esiintyi myös kainalokarvojen häviämistä.