Synkkyydestä huolimatta suruun liittyvät myös rakkaus ja onnellisuus. Kuva: Sanoma-arkisto
Synkkyydestä huolimatta suruun liittyvät myös rakkaus ja onnellisuus. Kuva: Sanoma-arkisto

Suru ja masennus sekoitetaan usein, mutta samaa ne eivät tarkoita. Surututkijaa harmittaa, ettei sureva saa lääketieteellistä diagnoosia samaan tapaan kuin masentunut.

Epävarmuutta. Raivoa. Tuskaa. Moni suomalainen järkyttyi Imatran kolmoissurmasta.  Ensireaktiot uutiseen vaihtelivat laidasta laitaan.

Menetykset aiheuttavat myös surua. Mutta vähättelemättä kenenkään tunteita, surututkija Anna Liisa Aho sanoo surun liittyvän kuolemaan vain silloin, kun kyseessä on jonkun sellaisen läheisen menetys, johon on ollut olemassa läheinen tunneside.

– Imatran tapauksen tavoin joku voi järkyttyä kuullessaan naapurinsa kuolemasta, mutta kyseessä ei ole surureaktio, jos ei ole tuntenut naapuriaan. Suru on luonnollinen reaktio, johon yhdistyy emotionaalinen side.

Terveystieteiden tohtorina työskentelevä Aho tekee töitä päivittäin surevien ihmisten kanssa. Surua hän on tutkinut jo 17 vuotta.  Häntä harmittaa, että sureva ei saa lääketieteellistä diagnoosia, koska surulle ei ole sellaista olemassa. Monesti lääkärit kirjoittavat surevalle diagnoosiksi akuutin stressitilanteen tai masennuksen.

– Sureva kokee muun muassa voimakkaita keskittymishäiriöitä, ja olen aina puhunut surevan sairausloman puolesta. En menisi leikkaukseen, jossa kirurgi on menettänyt juuri läheisensä.

”Masentunut ihminen etsii harvoin mitään hyvää elämässään.”

Suru sekoitetaan helposti masennukseen, ja niissä onkin paljon samaa, Aho sanoo.  Masennus on kuitenkin sairaus, jolla on diagnoosinumero.  Pitkittynyt suru voi olla yksi masennuksen oireista, mutta se ei automaattisesti tarkoita masennusta.

– Kumpaankin liittyy muun muassa tarmottomuutta, itsesyytöksiä sekä mielihyvän ja ilon puutetta, mutta surussa tunteet ovat väliaikaisia ja ne voivat olla välillä myönteisiäkin. Masentunut ihminen näkee harvoin mitään hyvää elämässään.

Suruun liittyvät niin rakkaus, onnellisuus kuin kaipaus, mutta siihenkin yhdistyy negatiivisia tuntemuksia. Aho kertoo tanskalaistutkimuksesta, jonka mukaan surevilla on lisääntynyt itsemurhan ja monien sairauksien, kuten syövän, riski. Myös surevan työkyky ja -motivaatio heikkenevät.

– Surun tuomista muutoksista on paljon tutkimuksia. Se muuttaa jopa identiteettiämme. Omissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että läheisen kuoleman jälkeen jotkut vaihtavat jopa sukupuoltaan. Sosiaaliset suhteet muuttuvat ja perheen dynamiikka vaihtelee. Kriisi, kuten läheisen kuolema, voi yhdistää tai erottaa ja aiheuttaa masennustakin.

Lue myös! Nämä asiat sureva haluaisi sinun tietävän

Nykyisin pidetään normaalina ajatusta, että surun kestoa voi määrittää, Aho kertoo. Suru lievenee yleensä ensimmäisen vuoden aikana, mutta se voi kestää koko elämänkin läpi. Joskus se näyttäytyy voimakkaana vuosiakin myöhemmin.  Silloin tutut fyysiset oireet voivat palata hetkeksi uudestaan.

– Sekä masentuneet että surevat kärsivät uni- ja ruokailuvaikeuksista. Jotkut saattavat nukkua ja syödä paljonkin. Toiset taas lopettavat syömisensä surureaktiossa, eivätkä saa unta. 

4 seikkaa, jotka erottavat surun ja masennuksen toisistaan

1. Koetko monia erilaisia tunteita?

”Sureva ihminen kokee tunteita isolla skaalalla. Suru voi aiheuttaa muun muassa epäuskoa, pelkoa ja tuskaa. Sureva ihminen voi olla myös kiitollinen ja onnellinen sekä kokea muita positiivisia tunteita. Tunteet voivat vaihtua nopeastikin. Masentuneen tunneskaala on yleensä tasapaksu, ja lääkitys vie usein viimeisetkin tunteiden vaihtelut.”

2. Pystytkö olemaan aidosti iloinen?

”Sureva ihminen etsii ja löytää elämästään sekä tapahtuneesta positiivisiakin asioita. Masentunut näkee harvoin iloisia asioita, sillä hän elää kuin mustassa pallossa. Tosin oireet ovat aina yksilöllisiä. Myönteisesti ajattelevat ihmiset selviävät usein paremmin surusta, ja silloin on epätodennäköisempää, että suru pitkittyisi tai muuttuisi masennukseksi. ”

3. Liittyvätkö tunteesi tiettyyn tapahtumaan tai asiaan?

”Suruun liittyy useimmissa tapauksissa selkeä kohde. Masennuksen saattaa puolestaan laukaista epämääräisempi tilanne, esimerkiksi pitkään kestänyt vaikea elämäntilanne tai muu asia, joka ei ole niin selkeästi rajattavissa. Masennus voi alkaa sekä ilman syytä että kriisin seurauksena, ja se voi olla geeneissä.”

”Suru saattaa mennä pois pakenemalla.”

4. Pakenetko pahaa oloa?

”Suruun on monia selviytymiskeinoja ja se saattaa mennä pois pakenemallakin, jota moni tekee. Surusta voi päästä siis eroon omin keinoin, mutta masentunut ihminen usein kärsii oireistaan pidempään ja jopa eristäytyy, vaikka hän tarvitsee yleensä aina hoitoa ja lääkkeitä.”

Lue myös! ”Olit lapsuuteni tärkein ihminen” – ja 8 muuta lausetta, jotka jäivät sanomatta

Kerro tarinasi

Miten sinä olet selvinnyt surusta tai masennuksesta – tai molemmista?
Kerro kokemuksiasi ja keskustele aiheesta alla olevassa kommenttikentässä.

Kysely

Onko sinulla diagnosoitu masennus, vaikka suru olisi ollut parempi diagnoosi?

Kyllä
Kyllä
54.0%
Ei
Ei
45.9%
Ääniä yhteensä: 37
Helmi

Miten suru ja masennus eroavat toisistaan? Surututkija selittää

Vanhin syntymäsairas veljeni kuoli 2004 mutta kuitenkin 29-vuotiaana. Sen surun olen saanut käsiteltyä, samoin isovanhempani. Heidän kohdallaan kuolema tuntui jotenkin "oikealta", niin on ihmisen elo tarkoitettu. Tämä keväänä kuoli ainut enoni tapaturmaisesti. Kesällä kuoli lankoni hävittyään taistelun syöpää vastaan. Syksyllä 28-vuotias pikku veljeni, ainut sisarukseni, tyttöni ainut eno, kuoli syöpään viiden vuoden taistelun jälkeen. Vuosi on ollut surun täyteinen. Nyt pelkään vanhempieni,...
Lue kommentti
Äiti

Miten suru ja masennus eroavat toisistaan? Surututkija selittää

Mieheni ja lasteni isä kuoli kymmenen vuotta sitten äkillisesti kotiimme minun ja ja silloin seitsemän vuotiaan poikani käsivarsille. Sairasloman diagnoosi on alusta asti ollut masennus, akuutti stressireaktio, ahdistuneisuus ym. Todellisuudessa olin surullinen, järkyttynyt ja ahdistunut. Pystyin kuitenkin itse heti toimimaan, järjestämään asioita kuten esim. hautajaiset, perunkirjoitukset ym. Surulle ei todellakaan voi määritellä aikaa. Se lievenee ajan mittaan, mutta nostaa välillä päätään...
Lue kommentti

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto

Nainen - 68

Nouseeko paino, vaikka syöt terveellisesti ja liikut? 4 yllättävää syytä äkilliseen painonnousuun

Olen syönyt tyroksiinia 20 vuotta. Vajaatoiminta tuli struuman hoitoon saadun radiojodihoidon jälkeen. Aluksi meni monta vuotta ennen kuin päästiin jonkinlaiseen tasapainoon lääkityksen kanssa. Liikatoimintaoireita tuli edelleen välillä. Nykyään menee aika hyvin. Ilman seleeniä kyllä saan sydämenrytmihäiriöitä. Kävin niiden vuoksi lääkärissäkin joskus. Myös muuten kuntoni tuntui huonolta ja oli suolistovaiboja. Lääkäri ei tosin osannut antaa niihin mitään neuvoja. Ostin seleenin oma-...
Lue kommentti