Joitakin se tuntuu piristävän liikaa, toisia se puolestaan väsyttää ja ruokahalukin kasvaa. Alkoholin nauttiminen saa aikaan asioita, joista harva edes tietää.

Tuleeko sinullekin hiprakassa rennon mukava olo ja alkaa naurattaa? Kiva, että näin käy. Mutta siihenpä ne alkoholin positiiviset puolet jäävätkin.

Turhaan ovat tutkijat toisensa perään yrittäneet todistella, että lasillinen viiniä silloin tällöin olisi hyväksi, jopa terveysteko sydämelle ja aivoille. Äskettäin julkaistu tutkimus nimittäin paljastaa, että alkoholin hyvät vaikutukset jäävät selvästi niiden huonojen jalkoihin. Päivittäin nautittu omenakin pitää lääkärin loitolla viinilasia paremmin.

 Tiedätkö sinä, miten alkoholi vaikuttaa oikeasti kehoomme ja aivoihimme? Listasimme kuusi asiaa, joita harvemmin edes ajatellaan viinan saavan aikaan.

1. Iho vanhenee

Alkoholin vaarat maksalle ja munuaisille tiedetään hyvin. Myös se on krapulaiselle tuttua, kuinka pilalle seuraava päivä voi mennä – kun päähän sattuu, väsyttää ja jopa oksettaa. Mutta vähemmän tunnettu vaikutus on se, että miten paljon iho vanhenee, kun juo alkoholia.

Toisin kuin luullaan, harva hehkuu railakkaan illan jälkeen. Toiset saavat viininaaman jo parin lasillisen jälkeen, ja jatkuva käyttö se vasta haitallista onkin. Lue lisää: Miten viininaaman tunnistaa?

Tutkitusti pitkäaikainen alkoholin käyttö kuivattaa ihoa ja vanhentaa soluja. Uuden tutkimuksen mukaan solujen vanheneminen on yhteydessä myös ikääntyvien sairauksiin, kuten syöpiin sekä muisti- ja sydänsairauksiin. Alkoholi vaikuttaa myös lihaksiin ja heikentää muun muassa treenaustehoa.

Ai, kamala, että päähän sattuu! Kuva: Shutterstock
Ai, kamala, että päähän sattuu! Kuva: Shutterstock

2. Vaarana myös tomaattinaama

Viininaama tai ei, alkoholin juominen myös punakoittaa toisten kasvoja enemmän kuin toisten – muun muassa geenivirheen tai yliherkkyyden vuoksi. Punakoitumisen lisäksi alkoholi voi aiheuttaa yliherkille esimerkiksi pääkipua ja hengenahdistusta. Punertava väri kasvoilla viinan juonnin aikana saattaa olla yhteydessä myös korkeaan verenpaineeseen – etenkin miehillä.

Kannattaa siis tarkkailla kasvojen väriäkin baari-illan aikana, vaikka, no, hauskassa illanvietossa punakkaa sävyä aiheuttavat varmasti enemmän hyvät jutut ja seura.

Suosittelemme: Saatko viinistä nuhan tai päänsäryn? Asiantuntija kertoo syyt

3. Unet jäävät lyhyeksi pienestäkin tissuttelusta

Alkoholilla on jännät vaikutus vireyteemme: toisia se piristää ja toisia se saattaa auttaa nukahtamaan, mutta muuten yksi on varmaa: se huonontaa unta. Jo kaksi annosta alkoholia huonontaa unen laatua, työterveyslääkäri sanoi aiemmin Me Naisille.

”Unen laatu on huonompaa ja uni on katkonaista.”

– Alkoholi auttaa ehkä pääsemään unen päästä kiinni, mutta unen laatu on huonompaa ja uni on katkonaista. Laadukas yöuni on kuitenkin keskeisimpiä tekijöitä palautumisessa, kertoi työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta.

Toimittajalta: 6 asiaa, jotka ovat paljon paremmin nyt, kun lopetin alkoholin juomisen

Tässä vaiheessa oli kivaa, mutta mitä seuraavaksi? Kuva: Shutterstock
Tässä vaiheessa oli kivaa, mutta mitä seuraavaksi? Kuva: Shutterstock

4. Allergiat voivat lisääntyä

Juominen voi pahentaa tai tuoda esiin allergioita, joista ei edes tiennyt kärsivänsä. Tanskalaistutkimuksessa on havaittu, että jokainen juoma, jonka tutkitut naiset viikon aikana joivat, lisäsi kausiallergiariskiä kolmella prosentilla. Jos kärsii siitepölykauden oireista, saattaa niihin saada helpotusta viettämällä tipatonta.

Eikö kehosi siedä alkoholia? Näistä merkeistä sen tiedät

5. Muisti pätkii – pitkään

Jokainen on varmaan joskus kokenut, kuinka muisti on pätkinyt humalassa. Alkoholi ei kuitenkaan haittaa aivojen toimintaa vain bileiltana, vaan se vaikuttaa muistiin vielä myöhemmin.

Uuden oppiminen hidastuu ja muistikatkoksia voi tulla, vaikka alkoholi olisi poistunut jo verestä. Myös muistiongelmat ovat uhkana: alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen muistisairauden takana, kertoo Muistiliitto.

Testaa: Milloin lomatissuttelusta pitää huolestua?

Mitä tapahtui eilen? Kuva: Shutterstock
Mitä tapahtui eilen? Kuva: Shutterstock

6. Ruoka maistuu ihan liikaa

Illanvietossa tulee monesti nautittua alkoholia monen välipalan kaloreiden verran. Runsasenergisistä juomista huolimatta alkoholi lisää ruokahalua. Mutta miksi? Brittitutkimuksen mukaan alkoholi vaikuttaa niihin aivojen hermosoluihin, jotka säätelevät nälkäämme. Hiirikokeessa juopuneet yksilöt halusivat enemmän ruokaa kuin raittiit hiiret.

Ihmisnälkä ei pysähdy vain humalatilaan, sillä seuraavan päivän krapulassakin moni kaipaa enemmän popsittavaa kuin muulloin – varsinkin rasvaisia ja suolaisia herkkuja.

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.