Vielä kun keksittäisiin sovellus tai laite, jolla saisi automaattisesti muutaman ylimääräisen tunnin unta. Kuva: Shutterstock
Vielä kun keksittäisiin sovellus tai laite, jolla saisi automaattisesti muutaman ylimääräisen tunnin unta. Kuva: Shutterstock

Unen seurannasta sovelluksilla ja laitteilla ei ole mitään haittaa, mutta saman tuloksen voi saada kynällä ja paperilla sekä miettimällä, onko aamulla virkeä.

Oman hyvinvoinnin seuraaminen on valtava trendi, joten myös unen seuraamiseen löytyy iso valikoima sovelluksia ja laitteita. Esimerkiksi monilla aktiivisuusmittareilla voi nykyään mitata unta. Suomessa kehitetty Beddit-laite puolestaan laitetaan lakanan alle seuraamaan nukkujan liikkeitä, ja sama tavoite on monella puhelinsovelluksella.

Osa sovelluksista ja laitteista pyrkii herättämään nukkujan aamulla mahdollisimman sopivaan aikaan, joka määräytyy yöllä kerättyjen tietojen perusteella. 

Mittauksia mielenkiinnosta

Kauneusyrittäjä Anne Kukkohovi on seurannut untaan sekä sovelluksilla että Bedditillä.

– Olen käyttänyt laitetta ja mobiilipalveluita silkasta mielenkiinnosta. Mutta osittain myös siksi, että ymmärtäisin fysiikkaani, temperamenttiani ja fyysistä kuntoani paremmin, Kukkohovi kertoo.

Hänen mukaansa laite ja sovellukset ovat auttaneet rauhoittumaan unille ajoissa ja tiedostamaan, mihin aikaan itse on syvän unen vaiheessa.

– Välillä olen näissä aktiivisempi, välillä laiska, Kukkohovi toteaa.

Testissä kaksi ranneketta

Testasimme toimituksessa muutaman viikon ajan aktiivisuusrannekkeita, Fitbitin Alta- ja Charge 2 -malleja. Rannekkeet mittaavat unta sen mukaan, kuinka paljon ranne liikkuu yön aikana. Yön jälkeen mobiilisovelluksesta näkee, miten unet ovat kulkeneet: mihin kellonaikaan nukahtaminen ja herääminen ovat tapahtuneet ja missä vaiheessa on tullut pyörittyä sängyssä. 

Lyhyen testin perusteella rannekkeet antoivat unesta totuudenmukaisen kuvan ja arvioivat nukahtamis- sekä heräämisajat tarkasti. Toinen testaaja pitää itseään hyväunisena, ja sovellus kertoikin hänen liikehtineen yön aikana useimmiten vain noin vartin verran. Huonouniseksi tunnustautuvan kollegan sovellus puolestaan oli tylyä luettavaa: kääntyilyä ja pyörimistä saattoi sovelluksen tietojen mukaan olla kaksi tai kolmekin tuntia yöstä. 

”Tärkein mittari on se, kuinka virkistävältä uni tuntuu.”

– Unen katkonaisuudesta ranneke kertoo hyvin. Jos sitä jaksaa pitää useita öitä peräkkäin, kyllähän se kertoo, onko uni muuttunut yhtenäisemmäksi vai onko se yhä katkonaista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen toteaa. 

Rannekkeiden ongelma on Partosen mukaan se, että kaikki liikkeiden mittaamiseen perustuvat rannekkeet tulkitsevat liikkumatta valveilla makaamisen uneksi.

Unen vaiheita ei saa selville

Kaikkea kiinnostavaa unidataa ei nykyisillä laitteilla ja sovelluksilla saa käsiinsä. 

– Laitteet eivät pysty arvioimaan unen vaihetta, eli onko uni syvää vai kevyttä, Partonen sanoo. 

Unen vaiheet voisivat olla mielenkiintoista seurattavaa, sillä ihminen tarvitsee eri univaiheita, jotta uni olisi virkistävää. Terveellä ihmisellä kevyen ja syvän unen sekä REM-unen vaiheet seuraavat toisiaan, ja hän on noin prosentin uniajastaan valveilla – mutta nämä heräämiset ovat niin lyhyitä, ettei niitä aamulla muista. Valitettavasti univaiheiden arvioimiseen tarvitsee aivosähkökäyrän, joka mitataan päälaesta. 

”Yöunen jälkimmäisellä puolella uni on kevyempää ja häiriöille altista.”

Kiinnostavaa on, että kevyeen uneen kuuluu pieni liike, ja testattujen aktiivisuusrannekkeiden sovellukset raportoivat käännähdykset ja muun liikkeen sanalla restless, levottomuus. 

Partosen mukaan on luonnollista, että uni on erilaista ilta- ja aamuyöstä. 

– Iltayön ensimmäisissä tunneissa on paljon syvää unta, josta ihminen on vaikea saada hereille. Yöunen jälkimmäisellä puolella uni on kevyempää ja häiriöille altista.

Kynä ja paperi riittävät

Timo Partosen mukaan unen seuranta ei vaadi laitteita tai sovelluksia, vaan oman olon tunnustelua.

– Tärkein mittari on se, kuinka virkistävältä uni tuntuu. Paperille voi kirjata nukkumaanmenoajan, arvioidun nukahtamisajan ja herätysajan. Sillä päästään melko pitkälle, eikä siihen tarvitse ranneketta. 

Oman unensa laatuun ja univaiheiden toistumiseen ihminen ei juuri voi vaikuttaa. Siksi olennaista on vaikuttaa määrään, eli jättää nukkumiselle tarpeeksi aikaa. Vaikka apuna olisi mitä mittausteknologiaa, keinot unen parantamiseen ja ajoissa nukkumaan menemiseen on yhä löydettävä itse.

Unitutkijan vinkit: Näin voit parantaa unen laatua

Mikä avuksi, kun sovellus kertoo unien jäävän lyhyiksi ja levottomiksi? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen neuvoo. 

1. Unta pitää arvostaa sen verran, että pyrkii turvaamaan mahdollisuuden nukkua tarpeeksi. Unentarve vaihtelee useimmilla aikuisilla 6–9 tunnin välillä. Jos aamulla ei ole virkistynyt tunne, on nukkunut liian vähän.

2. Mieti, onko sinulla stressaava minuuttiaikataulu ja kiire nukkumaanmenoon asti. Jos kyllä, pitää löytää keinoja riisua sosiaalista lukujärjestystä. Tuntia ennen nukkumaanmenoa pitäisi olla rento, unta houkutteleva ilmapiiri.

3. Jos stressaat, käsittele stressaavat asiat aiemmin illan aikana esimerkiksi huolipäiväkirjan avulla. Rentoutumisharjoituksia voi tehdä tuntia tai puolta tuntia ennen nukkumaanmenoa.

4. Nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen pitäminen säännöllisenä auttaa aina.