Kun muut suomalaiset haluavat ottaa lyhyestä kesästä kaiken auringon irti, Minna joutuu vetäytymään varjoihin ja sisätiloihin.
Kun muut suomalaiset haluavat ottaa lyhyestä kesästä kaiken auringon irti, Minna joutuu vetäytymään varjoihin ja sisätiloihin.

Minna rakastaa luonnossa retkeilyä, mutta joutuu aurinkoihottuman vuoksi viettämään kesät sisätiloissa ja verhoutumaan vaatteisiin päästä varpaisiin. Rankat oireet rajoittavat myös sosiaalista elämää, mutta Minna pyrkii suhtautumaan vaivaansa huumorilla.

Kesä merkitsee useimmille suomalaisille ilon ja huolettomuuden aikaa. Moni vaihtaa lahkeet lyhyiksi jo ensimmäisinä kevätpäivinä, kun aurinko vasta lämmittelee itse sesonkia varten.

Toisin on 42-vuotiaan Minnan kohdalla. Hänelle kevätauringon ensisäteet tarkoittavat jokavuotisen piinan alkua. Kun päivälämpötilat maalis-huhtikuun vaihteessa alkavat kohoamaan kymmeneen asteeseen ja aurinko paistaa useamman tunnin päivässä, Minnan kämmenselät alkavat kihelmöidä. Pian niihin nousee myös kutiavia ja kuumottavia näppylöitä.

Jos aurinkoinen sää jatkuu useamman päivän, näpyt täyttyvät nesteellä ja muuttuvat rakkuloiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Minna kärsii harvinaisen voimakkaasta aurinkoihottumasta. Aurinkoihottumaa eli monimuotoista valoihottumaa on joka viidennellä suomalaisella jossain elämänvaiheessa. Tavallisesti keväällä ilmestyvä ihottuma katoaa parin viikon sisällä, mutta Minnalla oireet helpottavat yleensä vasta aivan loppukesästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aurinko piina verhojenkin läpi

Minna kertoo oireilleensa aurinkoihottumaa ensimmäisistä kouluvuosistaan alkaen, joskin se oli vielä silloin huomattavasti nykyistä lievempi. Nykyisin ihottuma on äärimmäisen kutiavaa, kuumottavaa ja kihelmöivää, ja leviää kaikille ihoalueille, jotka altistuvat auringolle. 

– Korviin, nenän päälle ja poskiin tulee yksittäisiä näppyjä, niska, kaula ja rintakehä menevät yhtä lailla vesikelloille kuin kämmenselät. Myös käsivarret menevät huonoon kuntoon. Jos pitäisin kesällä shortseja tai hameita, niin säärenikin olisivat ihottumalla, Minna sanoo.

Minnan oireet pahenevat iltaa kohti ja helpottavat sitten hiljalleen yön aikana hetkellisesti. Välillä hän rapsuttaa ihottumaa unissaan ja herää, kun siitä aiheutunut voimakas kirvely nostaa vedet silmiin.

Tällaiseen kuntoon Minnan iho menee kolmessa aurinkoisessa kevätpäivässä.
Tällaiseen kuntoon Minnan iho menee kolmessa aurinkoisessa kevätpäivässä.

Jos Minna viettää kuumimpina kesäpäivinä aikaa ulkona, iho kuumottaa ja kihelmöi kauttaaltaan. Silloin Minna voi pahoin, ja hänelle saattaa nousta jopa 39 asteen kuume.

Jos ihottuma on päässyt pahaksi, ei riitä, että sen antaa yöllä rauhoittua ja pysyttelee sitten sisätiloissa.

– Auringonpaiste vaikuttaa jopa verhojen läpi. Kun nousen aamukahville, niin ihottuma lehahtaa noin tunnissa jälleen punaiseksi ja kihelmöiväksi, vaikka verhot olisivat kiinni.

Minna uskoo, että sälekaihtimet tai pimennysverhot voisivat auttaa ainakin jonkin verran, mutta toistaiseksi käytössä on tavalliset kangasverhot.

Ei asiaa kesärientoihin

Rankkojen oireiden vuoksi Minna joutuu kesäaikaan rajoittamaan elämäänsä monin tavoin. Keskikesän aurinkoiset ja paahteiset päivät hän pysyttelee sisällä niin paljon kuin mahdollista. Kauppareissut hän hoitaa varhain aamulla tai illalla.

Aurinkoihottuman takia lasten kanssa ulkoilu on hankalaa. Minnalla on kuusi lasta, joista kaksi nuorinta, 8- ja 2-vuotiaat, asuvat vielä kotona. Muut ovat jo täysi-ikäisiä.

Myös sosiaalinen elämä kärsii.

– Onhan se aika ikävää, että joudun kesäisin melkein järjestäen jäyttäytymään pois tapaamisista, koska ihmiset tykkäävät silloin tavata terassilla, kahvilla, puistoissa tai rannalla. Jos osallistuisin, joutuisin joko itse vetäytymään varjoihin tai pyytämään muutkin sinne kanssani, eikä kumpikaan vaihtoehto tunnu hyvältä, Minna miettii.

Minna on joutunut muutaman kerran ottamaan sairauslomaa lähihoitajan työstään saadakseen kumihanskojen rikkoman ihottuman ja tulehduksen rauhoittumaan.
Minna on joutunut muutaman kerran ottamaan sairauslomaa lähihoitajan työstään saadakseen kumihanskojen rikkoman ihottuman ja tulehduksen rauhoittumaan.

Minnan työ lähihoitajana ei myöskään helpota erityisesti käsissä oireilevaa aurinkoihottumaa. Hän kertoo, että työssä käytettävät kumihanskat rikkovat herkästi rakkulaisen ihottuman, minkä seurauksena se helposti tulehtuu.

– Muutaman kerran olen joutunut hakemaan joitain päiviä sairauslomaa ja suun kautta otettavan kortisonikuurin, jotta tilanne on rauhoittunut.

”Meidän äiti on vampyyri”

Yleisesti ottaen lääkkeet eivät Minnan mukaan ole tuoneet vaivaan merkittävää helpotusta. Ensimmäistä kertaa hän sai reseptilääkkeen aurinkoihottumaa helpottamaan teini-ikäisenä. Sen jälkeen on kokeiltu erilaisia antihistamiineja, kortisonikuureja ja kortisonivoiteita.

Minna ei koe hyötyneensä juurikaan myöskään karoteenikapselikuureista. Hän hoitaa ihottumaansa kosteuttavilla voiteilla ja käyttää aina korkean suojakertoimen aurinkovoidetta.

Yksi yllättävä helpotus löytyi sattumalta kesälomareissulla.

– Ihottuma oli tosi pahana, joten sipaisin siihen hätäpäissäni mukana ollutta Etono-puikkoa, joka on tarkoitettu itikan pistoksiin. Se helpotti tosi paljon! Tunnissa punoitus laski ja pistely rauhoittui.

”Keskikesällä käytän myös puuvillahanskoja, jotka leikkelen kynsikkäiksi. Kuuma ja hikihän on siis aina.”

Tehokkaimmaksi tavaksi ennaltaehkäistä ja hoitaa aurinkoihottumaa on kuitenkin osoittautunut vaatetus. Käytännössä se tarkoittaa, että Minna joutuu kesäkuumallakin pukeutumaan pitkälahkeisiin ja -hihaisiin vaatteisiin. Kasvoja, kaulaa ja niskaa hän suojaa hupparin hupulla ja lippiksillä.

– Keskikesällä käytän myös puuvillahanskoja, jotka leikkelen kynsikkäiksi. Kuuma ja hikihän on siis aina.

Minnaa naurattaa, kun hän muistelee nyt parikymppisten tytärtensä vuosien takaisia kommentteja.

– Tyttäret naureskelivat, että meidän äiti on vampyyri! Se pukeutuu kaapuihin, kulkee huppu päässä, ja jos se joutuu auringon valoon, niin sen iho alkaa kuplia! Kyllähän se tavallaan pitää paikkansakin.


Kirous ulkoilmaihmiselle

Minna pyrkii ylipäänsä suhtautumaan vaivaansa huumorilla, mutta aina se ei ole helppoa.

– Kun ikää on tullut, suhtaudun asiaan hieman kevyemmin. Välillä naureskelen keväällä, että rupikonnakausi alkaa, mutta on koviakin päiviä edelleen.

Minna on ulkoilmaihminen ja rakastaa luonnossa retkeilyä. Vaikeimpia hetkiä ovatkin ne, joina hän on päättänyt uhmata ihottumaa ja lähteä lasten kanssa retkeilemään.

– Päivän kestänyt retki kostautuu monen päivän ajan. Silloin olen tosi huonona ja mietin, miksi minulla pitää olla tällainen kirous.

Joskus Minnasta tuntuu myös, että muut ihmiset katsovat hänen punoittavaa ja rakkulaista ihoaan ikävästi. Se tuntuu hänestä epäreilulta.

– Tiedostan, että jos tämä iho ällöttää ja puistattaa minua, niin kyllä se herättää tunteita muissakin. Kaikkein vahvimmin ihmisten katseet huomaa kaupassa tai virastoissa asioidessa, kun ollaan lähellä toisia, Minna sanoo.

– Joskus tekisi mieli sanoa, että joo, minuakin inhottaa, mutta ei huolta: tämä ei ole tarttuvaa!

Vierailija

Itselläni samanlaista, mutta ei noin pahaa että sisälläkin pitäisi varoa. Olem saanut ihottumaa kuriin, käymällä valohoidossa n 10-20 kertaa ennen oletettua aurinko ajankohtaa. Myös Eucerin 50 suojavoidetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla