Runsaiden ja kivuliaiden kuukautisten kanssa ei tarvitse kärvistellä. Kuva: Shutterstock
Runsaiden ja kivuliaiden kuukautisten kanssa ei tarvitse kärvistellä. Kuva: Shutterstock

Kuukautisten voivat muuttua iän myötä yhä runsaammiksi, mutta onneksi siihen on monia apukeinoja.

Kolmasosa 15–50-vuotiaista naisista kokee jossakin vaiheessa elämäänsä, että omat kuukautiset ovat häiritsevän runsaat. Joka vuosi yli 50 000 naista hakeutuu hoitoon tai tutkimuksiin, koska runsaat kuukautiset haittaavat elämää.

Lääkärikeskus Aavan ja Mehiläisen gynekologi Leena Väisälä kertoo, mitä runsaille kuukautisille voi tehdä.

Milloin kuukautiset ovat epätavallisen runsaat?

Lääkäriseura Duodecimin käypä hoito -suosituksen mukaan kuukautiset ovat runsaat, jos koko kuukautiskierron aikana vuotoa tulee yli 80 millilitraa eli vajaa desilitra. Käytännössä vuodon määrän mittaaminen on kuitenkin mahdotonta, ellei käytä kuukuppia.

Gynekologi Leena Väisälän mukaan olennaista on, tuntuuko naisesta, että runsaat kuukautiset haittaavat elämää säännöllisesti. Sama pätee kuukautiskipuihin.

– Hoitoa saa, jos kokee tarvitsevansa sitä, Väisälä sanoo.

Hoitoa tarvitsee myös silloin, jos hemoglobiini laskee runsaiden kuukautisten vuoksi.

Vuoto häiritsee tavallista elämää esimerkiksi silloin, jos ei voi istua kokouksessa, koska pelkää, että vuoto tulee läpi. Tai jos kuukautissuoja pitää vaihtaa tunnin välein eikä yöllä minkäänlainen vaippa ei riitä.

Runsautta voi mitata myös seulontakaavakkeen avulla. Sillä lasketaan, kuinka paljon suojia kuluu ja kuinka verisiä ne ovat. Kaavakkeen voi saada gynekologilta tai lääkäriltä.

Hoitoa tarvitsee myös silloin, jos hemoglobiini laskee runsaiden kuukautisten takia, mistä voi seurata anemiaa. Jos siis kuukautiset ovat poikkeuksellisen runsaat ja usein väsyttää, on syytä mittauttaa hemoglobiini.

Miten runsaita kuukautisia hoidetaan?

Ensiksi on tutkittava, mistä runsaat kuukautiset johtuvat. Toisinaan syynä on hyvänlaatuinen kasvain, kuten myooma tai polyyppi. Myös jotkin sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabetes, voivat aiheuttaa runsasta vuotoa. Monilla naisilla ei kuitenkaan löydy erityistä syytä runsaaseen vuotoon.

Ensin voi hoidoksi kokeilla kevyitä keinoja. Jos ne eivät toimi, siirrytään järeämpiin.

  1. Tulehduskipulääkkeet ja traneksaamihappotabletit vähentävät vuotoa jonkin verran. Ne ovat hyvä vaihtoehto, jos haluaa tulla raskaaksi. Suurella osalla naisista, jolla on runsas vuoto, ne eivät kuitenkaan riitä.
  2. Hormonaalinen ehkäisy auttaa tehokkaasti runsaisiin kuukautisiin. E-pillerit vähentävät vuotoa 30–50 prosenttia. Hormonikierukka on lääkehoidosta tehokkain ja vähentää vuotoa keskimäärin 79–97 prosenttia. Hormonaalinen ehkäisy auttaa myös kuukautiskipuihin ja kuukautisia edeltäviin PMS-oireisiin. Nykyään hormonikierukkaa suositellaan myös naisille, jotka eivät ole synnyttäneet. Hormonaalista ehkäisyä voi tarvittaessa käyttää yhdessä tulehduskipulääkkeiden tai traneksaamihapon kanssa.
  3. Kirurgisia toimenpiteitä harkitaan, jos muut konstit eivät auta. Kohdun limakalvoa voi tuhota. Silloin raskaus ei välttämättä ole mahdollinen, mutta silti on käytettävä ehkäisyä. Jos mikään muu ei auta, kohtu voidaan poistaa. Se on nykyään harvinaista, sillä leikkauksessa on vakavia riskejä ja mahdollisia jälkiseurauksia.

Mitä hyvänlaatuisille kasvaimille voi tehdä?

Myoomia eli kohdun lihaskyhmyjä on 20–30 prosentilla yli 30-vuotiaista naisista, mutta kaikilla ne eivät oireile. Polyyppeja eli kohdun limakalvon kasvaimia on hieman harvemmalla. Hyvänlaatuiset kasvaimet lisääntyvät, kun ikää tulee.

Myooma tai polyyppi löytyy gynekologisessa tutkimuksessa tai ultraäänessä. Jos oireita ei ole, hyvänlaatuiselle kasvaimelle ei tarvitse tehdä mitään.

Polyyppi ei aiheuta kipuja. Myooma voi aiheuttaa paineen tunnetta ja pissahätää painaessaan rakkoa, joskus harvoin kipua.

Kasvain  voidaan poistaa tähystyksellä tai leikkauksessa.

Jos runsaat kuukautiset johtuvat myoomista eikä niistä ole muuta haittaa, voi kokeilla samoja hoitokeinoja kuin muuten runsaisiin kuukautisiin, eli esimerkiksi hormonaalista ehkäisyä.

Tarvittaessa hyvänlaatuinen kasvain poistetaan tähystyksellä tai leikkauksessa. Hoitokeino riippuu siitä, missä kasvain sijaitsee. Kohdun limakalvon alaiset myoomaat yleensä poistetaan kohdun tähystyksessä. Usein toimenpide on melko helppo, ja niitä tehdään julkisessa terveydenhuollossa.

Nykyään myoomia voi hoitaa myös lääkityksellä, joka vähentää vuotoa ja pienentää myoomia. Lääke tehoaa kuitenkin vain silloin, kun sitä syödään – eli jos sen aloittaa nuorena, sitä pitää syödä kymmeniä vuosia. Tästä syystä lääkehoito sopii varsinkin, jos nainen lähestyy vaihdevuosi-ikää. Viidenkympin jälkeen, kun kuukautiset yleensä loppuvat, myös myoomat pienevät.

Minne mennä, jos haluaa apua runsaisiin kuukautisiin?

Parhaiten vuotohäiriöissä auttaa gynekologi. Jos tilanne vaatii lääketieteellistä toimenpidettä, kuten hyvälaatuisen kasvaimen poistoa, gynekologi kirjoittaa lähetteen julkiseen terveydenhuoltoon.

Muuttuuko kuukautisten runsaus iän myötä?

Kuukautiskivut voivat helpottaa esimerkiksi synnytyksen jälkeen, mutta kuukautiset eivät muutu vähäisemmiksi iän myötä, vaan vuodon määrä voi jopa lisääntyä. Varsinkin yli nelikymppiset naiset kärsivät runsaista kuukautisista.

– Tästä syystä suomalainen innovaatio hormonikierukka on parantanut naisten elämänlaatua valtavasti, Leena Väisälä sanoo.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti