Itsensä syyllistäminen satunnaisesta laiskottelusta ei välttämättä auta mitään. Kuva: Shutterstock
Itsensä syyllistäminen satunnaisesta laiskottelusta ei välttämättä auta mitään. Kuva: Shutterstock

Fiksun syömisen, liikkumisen ja nukkumisen ei pitäisi olla vaikeaa, mutta aika mahdottomalta se silti usein tuntuu.

Jos kirjoittaisi listan omista vaivoista, siitä saisi äkkiä aika pitkän. Vielä pitemmän listan saisi aikaan, jos lisäisi perään vielä kaikki ruuat, teot ja tavat, joita pitäisi suosia tai välttää voidakseen hyvin.

Omalta listaltani löytyvät ainakin aurallinen migreeni ja yleinen jännityspäänsärky, ärtyneen suolen oireyhtymä eli erityisen herkkä vatsa sekä polven rasitusvamma, joka palaa aina silloin tällöin riesakseni. Olen täysin tietoinen siitä, mitä minun pitäisi tehdä, jotta olisin terve ja voisin hyvin. Se ei tarkoita, että tekisin moniakaan niistä asioista riittävän usein.

Pitäisi syödä terveellisesti ja monipuolisesti noin viisi kertaa päivässä. Niin ja sitten pitää miettiä aika tarkkaan, mitä syö, jos haluaa välttää turvotuksen ja muut vatsavaivat. Ruisleipää ja maitotuotteita ei ainakaan saisi syödä eikä kivennäisvettä juoda.

Jo aamupalalla saatan epäonnistua kaikissa kohdissa.

Mutta kun Netflixissä on lempiohjelma pahasti kesken ja kaapissa olisi vähän keksejä.

Pitäisi mennä ajoissa nukkumaan, mutta kun kauheasti tekisi mieli mennä näkemään kaveria ravintolaan. Ja ai niin, ei sitten punaviiniä, tai seuraavana päivänä on varmasti migreeni. Juon kuitenkin.

Pitäisi lähteä lenkille, kun siitä tulee jälkeenpäin niin hyvä olo ja se tekee hyvää. Mutta kun Netflixissä on lempiohjelma pahasti kesken ja kaapissa olisi vähän keksejä. Ehkä jään sohvalle, kun on ollut pitkä työviikko.

Terveellisesti ja kurinalaisesti eläminen on niin sietämättömän vaikeaa. Tietoa siitä, mitä kannattaisi tehdä ja syödä, on kyllä enemmän kuin tarpeeksi, mutta kun ei vain millään jaksa välittää tarpeeksi.

Keho ja mieli ristiriidassa

Mikä hyvien elämäntapojen mukaan elämisessä sitten oikein on niin vaikeaa? Oman terveellisen elämän vaatimukset ovat kai aika helposti toteutettavissa.

Lue myös: Etkö osaa vastustaa kiusausta? Näillä nikseillä opit itsehillintää

Elämäntapamuutoksiin erikoistuneen personal trainer Päivi Pelkosen mukaan liian äkkinäisten muutoksien tekeminen saa aikaan kehon ja mielen ristiriidan.

– Kun aloitetaan esimerkiksi jokin rankka kuntoprojekti tai lähdetään totaalikieltäytymisen linjalle, tulee aika nopeasti vastareaktio, että haluaisikin jäädä sohvalle – vaikka tietää, että tekisi hyvää urheilla ja syödä terveellisesti.

Itseltään ei pidä siksi vaatia liian nopeita muutoksia, ettei mieli väsähdä ponnisteluun.

– Ongelmaan auttaa, että käy mahdollisimman realistisesti läpi, millaiset tavoitteet sopivat omaan elämäntilanteeseen, Pelkonen sanoo.

Lue myös: Psykologin neuvo pysyvään elämänmuutokseen: ”Hanki itsellesi hyväntahtoinen ihmissuhde”

”En saa” muotoon ”minä voin”

Ärsyttää myöntää, mutta ehkä ongelma juuri onkin se, että ajattelee kaikkea sitä, mitä ei saa tehdä. Ei saa syödä tiettyjä ruokia, ei saa jäädä makoilemaan sänkyyn. Totta kai valitsen juuri ne jutut, joita ei saisi – ihmismieli on juuri niin lapsellinen.

Realistisiin tavoitteisiini tuskin kuuluu luopua yhdessä yössä isosta osasta niistä ruoka-aineista, joihin on tottunut. Ehkä mahani kestää ruisleipää silloin tällöin eikä jokaisesta punaviinilasillisesta varmasti tule migreeni. Elämän voi laittaa uusiksi – mutta vain vähän kerrallaan.

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.