Itsensä syyllistäminen satunnaisesta laiskottelusta ei välttämättä auta mitään. Kuva: Shutterstock
Itsensä syyllistäminen satunnaisesta laiskottelusta ei välttämättä auta mitään. Kuva: Shutterstock

Fiksun syömisen, liikkumisen ja nukkumisen ei pitäisi olla vaikeaa, mutta aika mahdottomalta se silti usein tuntuu.

Jos kirjoittaisi listan omista vaivoista, siitä saisi äkkiä aika pitkän. Vielä pitemmän listan saisi aikaan, jos lisäisi perään vielä kaikki ruuat, teot ja tavat, joita pitäisi suosia tai välttää voidakseen hyvin.

Omalta listaltani löytyvät ainakin aurallinen migreeni ja yleinen jännityspäänsärky, ärtyneen suolen oireyhtymä eli erityisen herkkä vatsa sekä polven rasitusvamma, joka palaa aina silloin tällöin riesakseni. Olen täysin tietoinen siitä, mitä minun pitäisi tehdä, jotta olisin terve ja voisin hyvin. Se ei tarkoita, että tekisin moniakaan niistä asioista riittävän usein.

Pitäisi syödä terveellisesti ja monipuolisesti noin viisi kertaa päivässä. Niin ja sitten pitää miettiä aika tarkkaan, mitä syö, jos haluaa välttää turvotuksen ja muut vatsavaivat. Ruisleipää ja maitotuotteita ei ainakaan saisi syödä eikä kivennäisvettä juoda.

Jo aamupalalla saatan epäonnistua kaikissa kohdissa.

Mutta kun Netflixissä on lempiohjelma pahasti kesken ja kaapissa olisi vähän keksejä.

Pitäisi mennä ajoissa nukkumaan, mutta kun kauheasti tekisi mieli mennä näkemään kaveria ravintolaan. Ja ai niin, ei sitten punaviiniä, tai seuraavana päivänä on varmasti migreeni. Juon kuitenkin.

Pitäisi lähteä lenkille, kun siitä tulee jälkeenpäin niin hyvä olo ja se tekee hyvää. Mutta kun Netflixissä on lempiohjelma pahasti kesken ja kaapissa olisi vähän keksejä. Ehkä jään sohvalle, kun on ollut pitkä työviikko.

Terveellisesti ja kurinalaisesti eläminen on niin sietämättömän vaikeaa. Tietoa siitä, mitä kannattaisi tehdä ja syödä, on kyllä enemmän kuin tarpeeksi, mutta kun ei vain millään jaksa välittää tarpeeksi.

Keho ja mieli ristiriidassa

Mikä hyvien elämäntapojen mukaan elämisessä sitten oikein on niin vaikeaa? Oman terveellisen elämän vaatimukset ovat kai aika helposti toteutettavissa.

Lue myös: Etkö osaa vastustaa kiusausta? Näillä nikseillä opit itsehillintää

Elämäntapamuutoksiin erikoistuneen personal trainer Päivi Pelkosen mukaan liian äkkinäisten muutoksien tekeminen saa aikaan kehon ja mielen ristiriidan.

– Kun aloitetaan esimerkiksi jokin rankka kuntoprojekti tai lähdetään totaalikieltäytymisen linjalle, tulee aika nopeasti vastareaktio, että haluaisikin jäädä sohvalle – vaikka tietää, että tekisi hyvää urheilla ja syödä terveellisesti.

Itseltään ei pidä siksi vaatia liian nopeita muutoksia, ettei mieli väsähdä ponnisteluun.

– Ongelmaan auttaa, että käy mahdollisimman realistisesti läpi, millaiset tavoitteet sopivat omaan elämäntilanteeseen, Pelkonen sanoo.

Lue myös: Psykologin neuvo pysyvään elämänmuutokseen: ”Hanki itsellesi hyväntahtoinen ihmissuhde”

”En saa” muotoon ”minä voin”

Ärsyttää myöntää, mutta ehkä ongelma juuri onkin se, että ajattelee kaikkea sitä, mitä ei saa tehdä. Ei saa syödä tiettyjä ruokia, ei saa jäädä makoilemaan sänkyyn. Totta kai valitsen juuri ne jutut, joita ei saisi – ihmismieli on juuri niin lapsellinen.

Realistisiin tavoitteisiini tuskin kuuluu luopua yhdessä yössä isosta osasta niistä ruoka-aineista, joihin on tottunut. Ehkä mahani kestää ruisleipää silloin tällöin eikä jokaisesta punaviinilasillisesta varmasti tule migreeni. Elämän voi laittaa uusiksi – mutta vain vähän kerrallaan.

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA

Finni, tuo nuoruusmuistoista niljakkain, on yhä useammin myös aikuisen riesa. 

Otsassa, suun ympärillä, leuassa ja nenässä, toki. Mutta miksi finnejä tulee joskus pakaroihin? Korvaan! Nenän sisäpuolelle! Ja miksi kivuliaimmat finnit ovat juuri hölmöimmissä paikoissa?

Ihotautilääkäri Anna Haahtela Mehiläisestä valaisee, että finni voi ilmestyä mihin tahansa, missä on ihohuokonen, joka voi tukkeutua ja tulehtua.

– Jalkapohjissa ja käsissä en ole finnejä nähnyt, mutta kaikkialla muualla kyllä. 

Pakaroiden ihon rakenne on monilla jo valmiiksi näppyläisyyteen taipuvaista, pilari-keratoosimaista. Silloin huokosten tukkeumia ja tulehduksia tulee helpommin. Usein pakaran näppylä on karvatupen tulehdus, joka voi levitä ja olla hyvin kipeä. Nenä taas on tyypillistä aknealuetta. Sen iho on kireää, joten finni aiheuttaa kovaa painetta ja kipua.

– Myös päänahkaan voi tulla hyvin kipeitä finnejä. Useammin miehille, mutta kyllä naisillekin, Haahtela sanoo.

Kaikkihan sitä tekevät

Mistä se sitten kertoo, jos aikuisella naisella on finnejä? Haahtelan mukaan aikuisiän akne on yleistynyt voimakkaasti. Tarkkaan ei tiedetä, miksi.

– Stressi on yksi tekijä, mutta taustalla on muitakin syitä. Huonosta hygieniatasosta tai epäterveellisestä ruokavaliosta aikuisiän akne ei kerro. Tehokkaita lääkkeitä on, ja aknea kannattaa hoitaa.

Haahtela tarkoittaa esimerkiksi akneen käytettäviä lääkegeelejä tai e-pillereitä: puristelua ei lasketa hoidoksi. Finnejä kielletään aina puristelemasta, vaikka kädellisen on lähes mahdotonta olla nypeltämättä ihoaan. Haahtela toteaa sortuvansa puuhaan itsekin.

– Kaikkihan niitä puristelevat, joten ehkä on parempi neuvoa ihmisiä tekemään sitä puhtain käsin ja varovaisesti. Puristelusta varoitellaan siksi, että aggressiivisella kotikirurgialla ja liian kovalla puristamisella voi saada aikaan arven. Kosmetologilla käynti voi joskus olla hyvä idea – ammattilaisella kun ei liity asiaan samanlaista tunnetilaa.