Suihkaus maaperän mikrobeja iholle voi tulevaisuudessa kuulua sinunkin kauneusrutiineihisi. Kuva: Shutterstock
Suihkaus maaperän mikrobeja iholle voi tulevaisuudessa kuulua sinunkin kauneusrutiineihisi. Kuva: Shutterstock

Iholle suihkutettavat mikrobit saattavat jonakin päivänä toimia lääkkeinä muun muassa akneen ja migreeniin, ja nyt niitä myydään jo kosmetiikkana. 

Likaa naamaan, siinäpä uusimman ihonhoitotrendin perusteet. Tai no, tarkalleen ottaen kasvoille sekä vartalolle suihkitaan, voidellaan ja hierotaan purkitettuja mikrobeita. On nimittäin osoittautunut, että liika puhtaus ei ole ihmisille hyväksi. Mikrobeista ja maaperästä täysin siivottu ympäristö altistaa ihmisiä muun muassa allergioille, koska liian puhtoisessa ympäristössä elimistön mikrobisto jää yksipuoliseksi. 

Lääketieteessä tutkitaan nyt innokkaasti suolistomikrobeja, joiden on havaittu vaikuttavan esimerkiksi monien sairauksien syntyyn, lihomiseen ja mielialaan. Huonosti voiva, yksipuolinen mikrobisto voi johtaa elimistön tulehdusreaktioihin, jotka taas liittyvät sairauksiin. Tulevaisuudessa suolistomikrobeihin liittyviä ongelmia voitaneen hoitaa antamalla sopivia, potilaan tilanteeseen räätälöityjä mikrobeja kapseleina. 

Lue myös: Karsi kaksi tuttua raaka-ainetta + 4 muuta neuvoa, joilla on merkittävä vaikutus suolistosi kuntoon

Suoliston lisäksi mikrobeja on myös iholla. Niinpä ulostesiirteiden ja muiden suolistoon vaikuttavien mikrobien lisäksi nyt tutkitaan innokkaasti iholla eläviä mikrobeja. New Scientist -tiedelehdessä maaliskuussa julkaistun artikkelin mukaan kymmenet startupit, lääkeyhtiöt ja muut tekijät yrittävät kiireen vilkkaa saada markkinoille mikrobeihin perustuvia lääkkeitä. Uuden lääkkeen tuominen markkinoille vaatii kuitenkin valtavasti testausta ja on siksi hidasta. Niinpä joitakin lääkkeiksi suunniteltuja mikrobivalmisteita on nyt jo markkinoilla lisäravinteina tai ihonhoitotuotteina. 

Äiti maata naamaan

Yksi esimerkki tulevasta lääkkeestä ja nykyisestä ihonhoitotuotteesta on Yhdysvalloissa kehitetty, iholle hyödyllisiä mikrobeita sisältävä Mother Dirt -suihke, jonka nimi viittaa äiti maahan ja likaan. Likaa ja maaperästä tulevia aineita nykyisestä ihonhoidosta nimittäin puuttuu. Takavuosina kaikenlaista maa-ainesta päätyi iholle vähän väliä, varsinkin maataloudessa työskenteleville. Nykyään siistiä sisätyötä tekevä voi välttyä tehokkaasti maaperäkosketuksilta, jos ei harrasta vapaa-ajallaan esimerkiksi puutarhanhoitoa tai eläimiä. Liika kliinisyys ei ole iholle hyväksi, koska liian puhtaalla iholla ei ilmeisesti ole monipuolista mikrobistoa.

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta kertoo, että yksipuolinen mikrobisto voi johtaa tulehdusreaktioihin niin iholla kuin suolistossakin. Iholle hyödyllisiä mikrobeja sisältävällä ja ruokkivalla suihkeella tai voiteella tulehdusta voidaan vähentää. 

– Jos tarjotaan iholle monipuolinen bakteerimaailma, ihon tulehdusvaste muuttuu toisenlaiseksi, mikä voi muuttaa esimerkiksi aknetulehdusta, Huovinen sanoo. 

Parannuskeino akneen?

Tähän mennessä Mother Dirt -suihkeen käyttäjät ovat raportoineet esimerkiksi hienhajun vähentymisestä ja ihon kirkastumisesta. Tutkimukset suihkeen todellisista vaikutuksista ovat kuitenkin kesken. New Scientistin mukaan suihkeen tehoa akneen, verenpainetautiin, allergiseen nuhaan ja migreeniin testataan lääketieteellisesti. 

The Brunette Ecoholic -ekokosmetiikkablogia pitävä Sabrina Zimmerman on yksi Mother Dirtin kannattajista. Hän kertoo New Scientistissä kärsineensä vuosikymmenten ajan kystisestä aknesta. Hänen kokemuksensa mukaan mikrobisuihke on auttanut aknea paranemaan ja lopettanut jatkuvat hiivatulehdukset. Zimmerman kertoo suihkutelleensa mikrobeita koko keholleen kerran päivässä ja kasvoilleen kahdesti päivässä. 

Mother Dirt -suihketta ei ainakaan toistaiseksi voi tilata Suomeen. Täällä monipuolista mikrobistoa voi koettaa ylläpitää esimerkiksi olemalla tekemisissä maaperän kanssa. 

– Mene metsään, poimi marjoja ja sieniä, tee puutarhatöitä ja potki lehtikasoja. Elimistömme pitäisi ilmeisesti altistua säännöllisesti pienille määrille luonnon mikrobeja. Näin immuunivasteemme saa iholla, limakalvoilla ja suolistossa sitä työtä, jota varten se on kehittynyt, Pentti Huovinen neuvoi hiljattain Me Naisten haastattelussa. 

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Vierailija

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Pitkä ketju, jota en ole lukenut ja aion puuttua vain kauppakassien kantamiseen. Jos mies haluaa kantaa ne, niin käyköön myös kaupassa ihan itse. Muutenhan ajaudutaan tilanteisiin, joissa esim. lomalla oleva nainen ei saisi käydä kaupassa keskipäivällä miehen ollessa töissä, vaan hänen pitäisi odottaa iltaan. Onko järkevää? Sano että olet trolli, sano:D Ei voi ottaa noin kirjaimellisesti taas:D
Lue kommentti