Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti uskoo, että läheisillä on merkittävä rooli masennuksen hoidossa – kunhan he vain tietävät, mitä tehdä. ”Moni vetäytyy ja ajattelee, että meillä on se hieno hoitojärjestämä, jonka kuuluu hoitaa potilas kuntoon”, Lehti sanoo. Kuva: Shutterstock
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti uskoo, että läheisillä on merkittävä rooli masennuksen hoidossa – kunhan he vain tietävät, mitä tehdä. ”Moni vetäytyy ja ajattelee, että meillä on se hieno hoitojärjestämä, jonka kuuluu hoitaa potilas kuntoon”, Lehti sanoo. Kuva: Shutterstock

Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti uskoo, että masennus on mahdollisuus muutokseen.

Suurin osa ihmisistä tuntee ajoittain alakulon ja masennuksen tunteita, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti.

– 99 prosenttia masennusreaktioista on hyödyllisiä ja lyhyitä, muutaman tunnin tai päivän mittaisia, Lehti sanoo.

– Välillä kuuluu ketuttaa ja mennä itseensä. Alakulon tunne on tärkeä. Suurin osa näistä terveistä masennusreaktioista käydään läpi pitämättä niitä masennuksen kaltaisina tiloina.

Läpi käyminen tarkoittaa sitä, että ongelma ja siihen liittyvät tunteet analysoidaan ja käsitellään: Mistä olossani on kyse? Miksi joku toimi niin kuin toimi? Miksi se jäi harmittamaan?

Toisinaan ongelmat ovat niin suuria tai niitä on niin paljon, että tavalliset selviytymiskeinot eivät toimi ja pidempiaikainen masennus pääsee kehittymään. Lehti uskoo, että se on signaali muutoksen tarpeesta – mahdollisuus muuttaa epäkohtia, kuten kuormittavaa työtä tai onnetonta parisuhdetta.

”Myönteisessä olotilassa on taipuvaisempi kieltämään ongelmat tai vähättelemään niitä.”

Lehti ottaa esimerkiksi työuupumuksen. Monet liikaa töitä tekevät kokevat itsensä hyödyllisiksi vain tekemällä valtavasti töitä. Kun he masentuvat, työlle on pakko asettaa rajat.

– He joutuvat miettimään, voisiko hyödyllisyyden kokemuksen saada jostain muualta, Lehti sanoo.

– Tilanteen uudelleen analysointi onnistuu ihan toisella tavalla alakuloisena kuin silloin, kun on iloinen ja reipas ja kirmaa villavarsan tavoin kedolla. Myönteisessä olotilassa on taipuvaisempi kieltämään ongelmat tai vähättelemään niitä.

Jotta vastoinkäymisen voi kääntää voitoksi, sitä pitää osata käsitellä.

Lehti uskoo, että masennusta voi hoitaa myös omatoimisesti. Hän vinkkaa viisi työkalua, joiden avulla alakuloa voi opetella hoitamaan ja ennaltaehkäisemään itse.

1. Tee inventaario. Mikä elämässäsi ei toimi?

Jotta ongelman voi korjata, se täytyy ensin paikallistaa. Juha Lehti uskoo, että masennuksen syihin paneutuminen on sen hoidossa kaikkein tärkeintä.

– Hoitokulttuuri nojaa usein siihen, että poistetaan oireet. Kun ne on poistettu, ajatellaan, että potilas on terve, Lehti sanoo.

– Päällepäin näkyvin syy ei usein ole todellinen syy. Esimerkiksi työuupumuksen syy ei usein ole työn määrä vaan ajatukset, jotka pakottavat ottamaan töitä niin paljon.

”Päällepäin näkyvin syy ei usein ole todellinen syy.”

Elämän purkaminen pienempiin osiin voi auttaa ongelman paikallistamisessa. ”Mikä elämässäni on vialla?” on monelle liian suuri kysymys.

– Masentunut ei useinkaan jaksa miettiä sellaista.

On helpompi aloittaa pienemmästä. Mikä työssä tai parisuhteessa on vialla? Mikä tunteissani tai käyttäytymisessäni aiheuttaa toistuvia ongelmia? Mitä haluaisin muuttaa? Millainen ihannetilanne olisi?

2. Kirjoita vaikeista tunteista. Piilotteletko kiukkua?

Lehden mukaan monen on vaikea sallia itselleen kielteisiä tunteita, kuten vihaa, pelkoa, surua tai ärtymystä. Tukahdutettuina ne voivat aiheuttaa ongelmia.

– Tunne survotaan mielen syvimpään loukkoon ja teljetään jollain sekundaaritunteella, Lehti sanoo.

 – Vaikeiden tunteiden tunteminen on kuitenkin hirveän tärkeä osa masennuksesta parantumista.

Tunteita voi kohdata ja analysoida esimerkiksi kirjoittamalla niistä.

– Ihmiset, jotka tekevät niin, näyttävät parantuvan paremmin.

3. Tunnista epärealistiset ajattelumallit. Oletko vääristyneiden luulojen vanki?

On tavallista, että ihmiset juuttuvat ajattelumalleihin, jotka eivät pidä paikkaansa.

– Esimerkiksi työuupumuksesta kärsivä ajattelee, että olen turvassa ja hyväksytty vain, jos olen todella hyödyllinen. Siitä ajatusmallista pitää kiinni, kunnes on tarpeeksi hyvä syy päästää irti, Lehti sanoo.

Monet ajatusmalleista ovat universaaleja. Kun epärealistisen ajatuskuvion tunnistaa, sen voi opetella korvaamaan realistisemmalla: Minulla on taipumusta uskoa näin, vaikka se ei ole totta. Olen riittävän hyvä tällaisena kuin olen. Tekemäni asiat eivät määrittele arvoani.

4. Kartoita sosiaaliset suhteesi. Voisitko itse toimia toisin?

Juha Lehden mukaan ihmiset miettivät usein, miten muut voisivat muuttua, että oma olomme paranisi. Se on harvoin realistinen toive. Hänestä olisi hyödyllisempää pohtia, mitä voisi itse tehdä vuorovaikutuksen helpottamiseksi.

5. Pyydä apua läheisiltä. Kuuntelisiko joku?

Lehti uskoo, että lähipiirin tuella on valtava merkitys masennuksen hoidossa.

– Läheisten rooli on usein tärkeämpi kuin psykoterapeutin tai lääkärin, mutta heidät jätetään usein täysin ulkopuolelle. On ihmisiä, jotka ovat käyneet vuosia hoidossa, mutta vanhempia tai puolisoa ei ole ikinä pyydetty mukaan edes yhdelle käynnille, Lehti sanoo.

– Suomessa on päädytty ajattelemaan, että masennus on yksilön ongelma. Muiden kuuluu vain taputella selkään, ei kantaa masennusta.

”Suomessa on päädytty ajattelemaan, että masennus on yksilön ongelma.”

Lehden mukaan läheiset pitäisi valjastaa mukaan hoitoon, jotta masennus ei kroonistuisi. He huolestuvat ja ahdistuvat kuitenkin – eivätkä usein tiedä, mitä voisivat tehdä auttaakseen.

Selkeän roolin saaminen parantaisi lähipiirinkin oloa.

– Kun läheisillä on selkeä rooli, auttaminen ei ole vain ahdistunutta sähläämistä. Negatiivinen olotila pitää valjastaa paranemisen prosessiin. Muuten se kääntyy vastavoimaksi.

Jos ei tiedä, mitä masentuneen läheisen kanssa tekisi, huomioiminen on hyvä alku.

– Potilas tarvitsee sitä, että häntä kuunnellaan. Voi soittaa vain kysyäkseen, millainen päiväsi oli ja voinko tehdä jotain hyväksesi.

Kaikille omatoiminen hoito ei sovi. Osa masennusta sairastavista haluaa keskustella, sanoa asioita ääneen ja tulla kuulluksi, peilata oloa muiden kautta. He hyötyvät omatoimisesta hoidosta vähemmän kuin ihmiset, joilla on jo tukiverkko omasta takaa ja jotka kaipaavat lähinnä työkaluja, joilla tilannetta lähtisi ratkaisemaan.

Myös todella vaikeaa masennusta voi olla hankalaa hoitaa itse.

– Jos ei pääse sängystä ylös tai ei ole käynyt viikkoon suihkussa, nämä harjoitukset voivat olla vaikeita.

Vierailija

Masennuksen tunteesta voi seurata jotain hyvää, sanoo erikoislääkäri – 5 tapaa parempaan oloon

Kommentti työuupumukseen, useinkaan ei ole kyse siitä, että työntekijä "ottaisi liikaa töitä" vaan kyse on siitä, että työnantajan taholta painostetaan tekemään töitä enemmän kuin normaalityöajassa pystyy (kaiken lisäksi ilmaisia ylitöitä). Ja miksi? Koska ei ole tarpeeksi porukkaa jakamaan työtä ja työnantaja (pomo, projektipäällikkö tms.) on mennyt lupaamaan asiakkaalle aikatauluja, erittäin hyvin tietoisena siitä, että kyseisiä aikatauluja ei normaalissa työajassa pystytä tekemään. Ja miksi...
Lue kommentti
Vierailija

Masennuksen tunteesta voi seurata jotain hyvää, sanoo erikoislääkäri – 5 tapaa parempaan oloon

Vierailija kirjoitti: Ja vielä lisäys edelliseen, vaatii erittäin suurta luonteelujuutta ja rohkeutta, että pystyy yksinäisenä susena vastustaa ns. talon tapaa tai jopa koko alan tapaa ja työkulttuuria. Harva siihen kovan paineen alla varsinkaan asuntolainojen kanssa pystyy. Helppoa sen sijaan moraalittomalle ja tunnottomalle on savustaa ahkera tai myötätuntoinen tai jollain lailla itsevarma susi pois keräämällä ja manipuloimalla hovi häntä vastaan? Näin voi vaikeuttaa yhden työtä ja varmistaa...
Lue kommentti

Jos olet muutenkin itkuisella tuulella, ei välttämättä kannata tarttua väkeviin.

”No en kyllä enää ikinä juo tequilaa. Siitä tulee ihan hirveän aggressiivinen humalatila. Ja ai kauhea, punaviini on vihoviimeistä. Ensimmäisen lasillisen jälkeen on seuraavassa mutkassa ihan kanttuvei.”

Jos on elämänsä aikana testaillut erilaisia alkoholijuomia, pystyy todennäköisesti samastumaan jollain tasolla edelliseen kuvailuun. Arkikokemuksen mukaan eri alkoholijuomat aiheuttavat varsin erilaisia tuntemuksia ihmisissä.

Nyt mutulle on myös tutkittua tukea! BMJ-tiedelehdessä julkaistun brittitutkimuksen mukaan erilaiset alkoholit ihan oikeasti vaikuttavat eri tavoin siihen, millainen humala niistä tulee.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vahvojen viinojen, puna- ja valkoviinin sekä oluen vaikutuksia ihmisten positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Tutkimukseen osallistui lähes 30 000 ihmistä 21 valtiosta. Osallistujat olivat 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia. Tutkimuksessa heitä pyydettiin arvioimaan omia tuntemuksiaan tietyn alkoholin nauttimisen jälkeen.

Näin kukin alkoholityyppi vaikuttaa ihmisiin tutkimuksen mukaan:

1. Väkevät – Itsevarmuus saattaa äityä liian hurjaksi.

Korkeavolttiset juomat saavat tutkimuksen mukaan olon kohoamaan huomattavan energiseksi, itsevarmaksi ja seksikkääksi. Positiivinen vaikutus näihin tunteisiin on paljon suurempi kuin viineillä ja oluella.

Tujuilla aineilla on kuitenkin synkkä kääntöpuoli. Tutkijoiden mukaan ne aiheuttavat muita juomia enemmän aggressiivisuutta, levottomuutta ja itkuisuutta.

Kyllä, Meredith. tequila saattaa ihan oikeasti olla se ongelma.

2. Punaviini – Väsymystä tiedossa.

Kaipaatko elämään rauhaa? Valitse lasi punaviiniä.

Tutkimuksen mukaan punkku rentouttaa valkoviiniä, tiukkoja ja olutta paremmin. Samaan aikaan se kuitenkin aiheuttaa eniten väsymystä. Seksikkyyttä ja itsevarmuutta punaviini tuo fiilikseen kohtuudella. Se lisää hieman taipumusta itkuisuuteen, mutta ei todellakaan yhtä paljon kuin vahvat viinat.

Tyylillä, yksi lasi vain rentouden vuoksi.

3. Valkoviini – Keskitien kulkijan valinta.

Kun haluat kohtuullisen määrän seksikkyyttä, itsevarmuutta ja rentoutta, valkoviini on valintasi. Se vaikuttaa useimmiten ihmisiin samalla tavalla kuin punaviini, mutta ei tuo mukanaan yhtä voimakasta väsymystä.

Vaikka valkoviini onkin hyvää, kehotamme kaikki juomaan vastuullisesti.

4. Olut – Ei vaikuta suuntaan tai toiseen.

Muihin alkoholijuomiin verrattuna olut aiheuttaa kaikista vähiten mitään tunnereaktioita. Se toki antaa lisäbuustia itsetunnolle ja saa olon tuntumaan seksikkäämmältä, mutta muihin juomiin verrattuna vaikutus ei ole merkittävä.

Mekin olemme epävarmoja siitä, mitä tässä kuvassa tapahtuu.

Oletko aina halunnut tietää, mikä on ”kännipersoonallisuutesi”. Tee testi: 

 

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti