Antibiootit pitäisi syödä aina ohjeistuksen mukaan, vaikka purkin pohjalle muutama lääke jäisikin. Kuva: Shutterstock
Antibiootit pitäisi syödä aina ohjeistuksen mukaan, vaikka purkin pohjalle muutama lääke jäisikin. Kuva: Shutterstock

Antibioottiresistenssi voi uuden artikkelin mukaan syntyä jopa todennäköisemmin niin, että syö pitkiä lääkekuureja.

Tämän neuvon jokainen tietää sekä lähes pelonsekaisin tuntein myös noudattaa: antibioottikuurit pitää aina syödä loppuun asti. Ohjeen taustalla on ajatus siitä, että jos lääkekuurin keskeyttää liian aikaisin, voivat bakteerit kehittää antibiooteille vastustuskyvyn eli resistentin.

Helsingin Sanomat kertoo, että uuden artikkelin mukaan tilanne voi kuitenkin olla päinvastainen. Infektiolääkäreiden ja -asiantuntijoiden tekemä kooste kertoo olevan mahdollista, että antibioottiresistenssi kehittyisi bakteereille paremmin, jos antibioottikuuri on todella pitkä.

Myös Husin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila vahvistaa, että lyhyet kuurit eivät itsessään aiheuta riskiä resistenssin kasvulle.

– Mitä pidempään antibiootteja syödään, sitä enemmän elimistöön valikoituu mikrobeja, jotka ovat vastustuskykyisiä antibiooteille.

Esimerkiksi naisilla yleisestä virtsatietulehduksesta tiedetään, että noin kolmen päivän antibioottikuuri riittää sen hoitoon. Kaikista infektioista ihanteellisen antibioottikuurin kestosta ei ole kuitenkaan varmaa tietoa. Tarkimmat tiedot sopivista lääkekuureista löytyvät Duodecimin Käypä hoito -suosituksista, johon päivitetään tasaisesti tietoa sopivista antibioottikuurien pituuksista.

Jos näyttöä on siitä, että lyhyellä kuurilla saadaan yhtä hyviä tuloksia kuin pitkällä, pitäisi valita aina lyhyt kuuri.

”Lyhyessä lääkekuurissa antibioottialtistus jää pienemmäksi.”

– Lyhyessä lääkekuurissa antibioottialtistus jää pienemmäksi, joka on resistentin kehityksen kannalta edullisempaa, Anttila sanoo.

– Esimerkiksi korvatulehduksen antibioottihoidon ihanteellista kestoa ei tiedetä tarkkaan, mutta viiden vuorokauden mittaisella hoidolla on saavutettu yhtäläisiä paranemistuloksia kuin yli viikon mittaisilla antibioottikuureilla. Silloin lyhyempi kuuri on parempi vaihtoehto.

Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli. Itse ei kannata jättää kuureja kesken, vaikka ne tuntuisivat pitkiltä. Jos antibiootit joutuu aloittamaan uudelleen, on lääkkeiden syönnin kokonaiskesto pidempi, mikä altistaa resistenssin syntymiselle.

”Joskus antibioottien pakkauskoot ovat isompia kuin mitä lääkekuuri vaatii.”

– Kaikissa infektioissa kuurien pituutta ei ole voitu lyhentää, vaan joissain sitä on jopa pidennetty, jotta uusiutumia, jotka pidentävät turhaan kuureja, ei tulisi. Monia infektioita kyllä hoidetaan vähän turhan pitkään, mutta kun ihanteellisen hoidon kestoa ei tiedetä varmaksi, vältetään pidemmillä kuureilla tarvetta syödä kuuria uudelleen.

Varsinainen ongelma on kehotuksessa syödä kuurit loppuun, vaikka saatu lääkemäärä on tarvittavaa isompi. Kuurin loppuun syöminen tarkoittaa ohjeistuksen mukaista lääkemäärää, eikä välttämättä sitä, kuinka paljon antibiootteja pakkauksessa on.

– Joskus antibioottien pakkauskoot ovat isompia kuin mitä lääkekuuri vaatii. Jos käytetään suosituksien mukaista lääkemäärää, voi pakkauksesta jäädä ylimääräisiä antibiootteja, jolloin potilaat saattavat syödä lääkkeitä turhaan kun heitä neuvotaan ottamaan kuuri loppuun.

Oiva Rutanen

Lyhyt antibioottikuuri saattaakin tehota yhtä hyvin kuin pitkä – ongelma voi myös piillä liian isoissa pakkauksissa

Lääketehtaiden kauhuskenaario toteutuu: Antibiootin miljardibisnes loppuu kun ihmiset ymmärtävät tosiasiat; mitä tuhoa antibiootti aiheuttaa elimistölle: http://maitohappobakteeri.omasivu.fi/mhb-kolme-vaikutukseltaan-tarkeinta... Jos olisin saanut päättää niin Antibiootin täyskielto olisi tullut voimaan jo v.2007-Perustelu löytyy linkistä: http://maitohappobakteeri.omasivu.fi/11-touko-2016-antibiootin-korvaaja-... Kehitin testit immuunijärjestelmän heikkenemisen toteamiseen. Huom...
Lue kommentti

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.