Hampaisiin ja niiden hoitoon liittyy monia uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa.

Listasimme kymmenen yleistä uskomusta hampaista ja hampaiden hoidosta, jotka eivät pidä paikkaansa. Asiantuntijana toimi suuhygienisti Kaisa Carlsson.

1. ”Hiilihappo vahingoittaa hampaita.”

Usein luullaan, että limsojen ja kivennäisvesien hiilihappo vahingoittaa hampaita. Hiilihappo itsessään ei kuitenkaan ole haitallista. Haitallisia ovat juomien muut ainesosat, kuten sokeri ja hedelmähapot. Ne aiheuttavat hammaseroosiota eli hammasta suojaavan kiilteen liukenemista.

Käytännössä vain tavallinen vesi tai maustamaton vissyvesi on hampaille täysin neutraalia tavaraa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mehujen ja limujen jälkeen suu kannattaa huuhota heti vedellä ja ottaa päälle happohyökkäyksen katkaiseva ksylitolipasitilli tai -purukumi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. ”Sokeriton limu ei vahingoita hampaita.”

Sokeritonkin limsa voi tehdä hallaa hammaskiilteelle, samoin makuvissy tai hiilihapotettu terveysjuoma, kuten kombucha. Näissä juomissa on usein sitruunahappoa, joka on hampaille haitallista. Tuoremehussakin on hedelmähappoa, joka syövyttää hammasta. Samaa ainetta on myös sitruunavedessä, jota moni tekee itse kotona.

3. ”Hampaat pitää pestä heti aamupalan jälkeen.”

Ennen harjausta pitäisi odottaa vähintään 20 minuuttia eli sen ajan, jonka happohyökkäys tutkitusti kestää. Kiille pehmenee happohyökkäyksen ajaksi, ja hankaus sinä aikana kuluttaa hammasta. Jos ei ehdi tai halua odottaa tuota aikaa, voi hampaat pestä myös ennen aamupalaa.

4. ”Pähkinä tai juusto katkaisee happohyökkäyksen.”

Pähkinöissä ja juustossa on molemmissa luonnostaan hampaita vahvistavaa fluoria, mutta eivät ne happohyökkäystä estä

5. ”Pehmeäharjaksisessa hammasharjassa ei ole tarpeeksi tehoa.”

Sähköhammasharja on selvästi tehokkain hammasharja. Tavallisella harjalla voi huomaamatta painaa liikaa, mutta sähköhammasharjassa on yleensä merkkivalo tai -ääni, joka varoittaa. Hiukankin liian kovat harjakset voivat saada ienrajan nousemaan, ja paljastuneet hammaskaulat alkavat vihloa. Tavallisissa hammasharjoissa kannattaa aina valita extra soft -harjakset. Myös hammasvälit pitäisi puunata kerran päivässä. Yhdelle sopii parhaiten tikku, toiselle lanka, kolmannelle väliharja.


6. ”Hammastahnan tulee vaahdota runsaasti.”

Jos suuhun tulee herkästi aftoja tai se on muuten herkkä, vältä natriumlauryylisulfaattia. Se saa tahnat vaahtoamaan ja voi ärsyttää limakalvoja. Rakeista tahnaakaan ei kannata käyttää jatkuvasti.

Tärkeintä on, että tahnassa on fluoria eli natrium- tai tinafluoridia. Muuten tuubin voi valita suun tarpeiden mukaan. Esimerkiksi vihloville hampaille ja kuivalle suulle on omat tahnansa. 

7. ”Pillillä juominen on terveellisempää hampaille.”

On totta, että heti hampaiden valkaisun jälkeen on parempi juoda värjäävät juomat kuten kahvi tai tee pillillä. Mutta happohyökkäys on aina happohyökkäys, joipa sen aiheuttajaa pillillä tai ei.

8. ”Syljen oma suoja riittää pitkälle.”

Ei ihan niinkään. Suussa syntyy happohyökkäy s aina, kun syö tai juo muuta kuin vettä tai maustamatonta kivennäisvettä. Oma sylki riittää neutralisoimaan noin kuusi happohyökkäystä päivässä. Moni kuitenkin napostelee tai juo kahvia tai teetä useampia kertoja. Siksi ainakin osa happohyökkäyksistä kannattaa katkaista ksylitolipastillilla tai -purkalla.

9. ”Valkaiseva hammastahna valkaisee hampaat, kun sitä käyttää usein.”

Rakeisella tahnalla voi poistaa värjäytymiä ja sinisellä värillä tehdä efektin, joka saa hampaat näyttämään valkoisemmilta, mutta ainoastaan karbamidi- ja vetyperoksidilla voi oikeasti vaalentaa. Valkaisuaine imeytyy hampaaseen, ja vaaleneminen tapahtuu sisältä päin. Parhaan tuloksen saa, jos ensin valkaisee hammaslääkärissä tai suuhygienistillä ja jatkaa pari kertaa kotona. Välineet kannattaa hankkia ammattilaiselta. 

10. ”Hampaat voi valkaista milloin vain.”

Jos hampaassa on reikä ja hampaan sisälle imeytyy vahvaa karbamidiperoksidia, hampaan ydin voi kuolla. Siksi reiät täytyy paikata ensin. Ennen 18 vuoden ikää tai raskauden ja imetyksen aikana ei myöskään saa valkaista. Jos hampaat vihlovat jo ennestään, valkaisu ei ainakaan paranna tilannetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla