Mustikkaa matala-asteiseen tulehdukseen, voikukkaa maksaa puhdistamaan ja nokkosta vastustuskykyä vahvistamaan. Luonnonkasveja lapsuudesta asti tutkinut rovaniemeläinen Irja Mäkitalo paljastaa suosikkikasvinsa ja niiden terveysvaikutukset.

– Luonnonkasvit ovat kuuluneet elämääni aina. Maalla asuvana kerään niitä koko vuoden tarpeisiin, Irja Mäkitalo kertoo.

Osa luonnonkasveista on myrkyllisiä. Siksi on tärkeää tunnistaa kasvit varmasti ja tietää niiden vaikutukset. Myös yksinkertaiset keruuseen liittyvät perusasiat on hallittava.

Irja listasi suosikkikasvinsa. Lue, miten ne vaikuttavat elimistöön:

1. Mustikka

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Marjoissa on voimakkaita antioksidantteja, joiden on todettu edistävän hiusverenkiertoa, parantavan hämäränäköä ja hidastavan silmänpohjan rappeumaa. Mustikanlehtiteestä on todettu olevan apua osalle diabeetikoista sekä korkeasta verenpaineesta kärsiville. Koko kasvi on antibakteerinen ja hyväksi matala-asteisissa tulehdustiloissa. Kuivatuissa lehdissä hoitovaikutus säilyy vuosia.

Lehdet: Teenä tuoreina ja kuivattuina, uutejää-paloina.

Marjat: Tuoreina, kuivattuina ja pakasteina.

2. Nokkonen

Nokkonen sisältää monia flavonoideja ja foolihappoa, ja sen pii vahvistaa hiuksia ja kynsiä. Kasvin rauta imeytyy helposti. Nokkosen uskotaan vahvistavan vastustuskykyä. Kasvin nitraattipitoisuudesta puhutaan paljon, mutta tutkimusten mukaan nokkosteetä pitäisi juoda yli kymmenen litraa päivässä, ennen kuin raja-arvot ylittyvät.

Lehdet: Teenä, soseena, keittona, kuivattuna jauhona.

Siemenet: Nuorina kerättyinä ja kuivattuina.

3. Horsma

Nuoria maitohorsman versoja voi käyttää keväällä parsan tavoin ja vaikka munakkaassa. Niissä on paljon C-vitamiinia ja ne hoitavat suolistoa ja limakalvoja. Kesälläkin voi kerätä pehmeitä latvalehtiä, kukat taas sopivat teehen ja juomiin. Suositeltava kasvi imettävälle äidille, koska sen on todettu lisäävän maidontuotantoa.

Kukat: Teenä, tuoreina ja kuivattuina.

Versonkärjet: Salaateissa ja munakkaissa, ryöpättynä.

4. Koivu

Lehdissä on nesteitä poistavia flavonoideja. Lehtien kaliumin on tutkittu vaikuttavan solutasolla ja poistavan nestettä lempeästi.

Lehdet: Teenä, uutejää-paloiksi pakastettuna, ulkoisesti hauteina jalka-kylvyissä ja vastoissa.

Mahla: Alkukeväällä tuoreena.

5. Voikukka

Voikukan lehdet sopivat salaattiin, kukat juomaksi ja terälehdet levitteeseen. Kasvi puhdistaa maksaa ja munuaisia sekä suojaa vatsan limakalvoja ja poistaa nestettä.

Lehdet: Tuoreena salaattina, tuoreena tai kuivattuna teenä, uutejääpaloina pakastettuna.

Kukat: Teenä tai koristeena ruuissa.

6. Hilla

Hillan sisältämät ellagitanniinit torjuvat jopa salmonellaa. Fermentoiduissa hillan lehdissä on kasviestrogeenejä saman verran kuin soijassa, joten se sopii yrttiteenä useimmille vaihdevuosi-ikäisille naisille. Kasvisteroleja on runsaasti, minkä vuoksi hilla alentaa tehokkaasti myös kolesterolia. Lehtien fermentointi pehmentää teen maun aromikkaaksi.

Lehdet: Teenä tuoreina, fermentoituina ja kuivattuina.

Marjat: Tuoreina ja pakastettuina.

7. Mansikka

Marjojen lisäksi kasvista voi syödä kukat ja lehdet. Mansikanlehtiteen on todettu alentavan kuumetta hengitystietulehduksissa. Se edistää ruuan-sulatusta, auttaa ummetuksessa ja vatsan liikahappoisuudessa. Mansikan lehdissä ja kannoissa on kasviestrogeenejä.

Lehdet: Teenä tuoreina ja kuivattuina.

Marjat: Tuoreina ja pakastettuina.

Kirjallisuutta: Sinikka Piipon teokset: Suomalaiset marjat (Minerva), Elinvoimaa mausteista (Minerva), Luonnon lääke-yrtit 1-4 (Tammi) ja Luonnonyrtit (WSOY).

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Sisältö jatkuu mainoksen alla