Laihduttamiskierteet voivat aiheuttaa ahmimista, mikä saa helposti aikaan häpeää. Kuva: Shutterstock
Laihduttamiskierteet voivat aiheuttaa ahmimista, mikä saa helposti aikaan häpeää. Kuva: Shutterstock

Kun syöminen ahdistaa, eikä ruuasta tule enää hyvä olo, kyseessä saattaa olla syömishäiriö.

Avioero, rahahuolet, ongelmat töissä – aikuisiän stressitekijät voivat aiheuttaa työuupumusta ja ahdistuneisuutta, mutta kriisit saattavat laukaista jopa syömishäiriöitä.

HUS:n syömishäiriöklinikan ylilääkäri Jaana Suokas kertoo, että yleisin häiriö aikuisiällä on ahmintahäiriö eli BED, vaikka laihuushäiriötä eli anoreksiaa ja ahmimishäiriötä eli bulimiaakin esiintyy.

– Yleisintä on, että syömishäiriöt alkavat nuorena. Ainoa sairaus, mikä alkaa useimmiten aikuisiällä, on ahmintahäiriö. Syömishäiriöt ovat kuitenkin pitkäaikaisia ja usein aaltoilevia, joten kaikkia syömishäiriöitä on kaiken ikäisillä. Häiriöt voivat pitkittyä, ja elämässä voi tulla vastaan vaikeita tilanteita, jolloin nuoremapana sairastettu syömishäiriö puhkeaa uudelleen, Suokas sanoo.

Ahmintahäiriössä oireilu on samankaltaista kuin bulimiassa, mutta ahmintahäiriötä sairastava ei kuitenkaan pyri eroon ahmimastaan ruuasta, eikä siis oksenna toisin kuin bulimiasta kärsivät. Sairastunut pyrkii hallitsemaan syömistä ja kehoaan, mutta jatkuva ruuan säännöstely johtaa ahmimiseen, ja sairastunut menettää syömisensä hallinnan.

Ahmintahäiriössä lohtusyöminenkin ahdistaa.

Ahmimiskierrettä ylläpitää tiukat laihdutusyritykset. Ne kuitenkin sekoittavat nälän ja kylläisyyden säätelyn, jolloin aterioita voi jäädä väliin. Se puolestaan altistaa ahmimiselle, mikä saa aikaan häpeän tunnetta.

Häpeää, ahdistusta, kuukautisten häiriöitä

Mahdollisesta syömishäiriöstä kielivät monet oireet. Yksi merkki ongelmasta on esimerkiksi se, että ruuasta ei enää nauti. Lohtusyöminen ja suruun herkuttelu ei sinänsä ole ongelma, mutta kun ruoka ei enää tuo mielihyvää vaan ahdistaa, kyseessä on syömishäiriö.

– Ahmintahäiriön oirekuvaan kuuluu kontrolloimatonta ahmintaa, ja ahmintakohtauksiin liittyy häpeää ja ahdistusta. Aluksi voi olla satunnaista lohtusyömistä, joka ehkä parantaa huonoa päivää ja piristää, kun saa vähän jotain hyvää syötävää, mikä on ihan tavallista. Ahmintahäiriössä lohtusyöminenkin ja ahminta kuitenkin ahdistaa.

”Terveellinen syöminen on muuttunut ongelmalliseksi syömiseksi, kun ruokailun vaikeus haittaa omaa arkea.”

Ahmimiskohtauksien ja ahdistuneisuuden lisäksi syömishäiriön voi tunnistaa sekä ruokaan liittyvien sosiaalisten tilanteiden vaikeutumisesta että fyysisistä oireista.

– Kun syömisestä tulee niukkaa ja ruokavalio kapenee, alkaa usein syödä eri aikaan kuin muut, ei halua mennä enää esimerkiksi juhliin tai lähteä ulos ja siten eristäytyy muista ihmisistä. Jo se kertoo, että terveellinen syöminen on muuttunut ongelmalliseksi syömiseksi, kun ruokailun vaikeus haittaa omaa arkea.

– Lisäksi suuret painonvaihtelut tai nopea laihtuminen kielivät laihdutuskierteistä. Voi myös tulla muita epämääräisempiä vaivoja, kuten kuukautiskierron häiriöitä ja epäselviä vatsavaivoja.

Tiukat laihdutuskuurit voivat laukaista ahmintahäiriön

Syömishäiriöliitto SYLI ry:n mukaan 70 000 27–47-vuotiaista suomalaisista on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut syömishäiriön. Luvussa ei ole mukana ahmintahäiriön esiintyvyyttä. Lisäksi muun muassa The Telegraph kertoo, että noin kolme prosenttia 40–50-vuotiaista naisista Isossa-Britanniassa kärsii jostain syömishäiriöstä.

 

Ulkopuolelta tulevat paineet esimerkiksi ulkonäköstä voivat vaikuttaa yhtälailla aikuisiin kuin nuoriinkin.

 

Lue myös: 5 vinkkiä ahmimisen hillitsemiseen

Tarkkaa tietoa syömishäiriöiden syistä ei ole, mutta niihin vaikuttavat Suokkaan mukaan aina monet tekijät. Ulkopuolelta tulevat paineet esimerkiksi ulkonäöstä voivat vaikuttaa yhtälailla aikuisiin kuin nuoriinkin.

– Häiriöön altistavina asioina voivat olla biologiset tekijät, eli geneettinen alttius, tai sitten psykologiset tekijät, kuten stressi, tunne-elämän vaikeudet ja itsetunnon ongelmat. Syömishäiriöissä on lisäksi kolmantena tekijänä kulttuurisidonnaiset asiat, eli se, että laihuutta ihannoidaan. Ajatuksena usein on, että menestyvä nainen täytyy olla hyvännäköinen, hoikka ja osaava, Suokas sanoo.

”Laihduttamiskerroista voi syntyä kierre, jota on vaikea katkaista.”

SYLI ry:n mukaan ahmimiseen voivat vaikuttaa myös korkeat standardit kaikessa suorittamisessa sekä jatkuvat laihduttamiskierteet.

– Laihduttamisen ja ruokavalion karsimisen aloittaminen menee helposti toisilla överiksi. Laihduttamiskerroista voi syntyä kierre, jota on vaikea katkaista, mistä kehittyy syömishäiriö, myös Suokas kertoo.

Jos mahdollinen syömishäiriö mietityttää, yhteyttä voi ottaa Syömishäiriöliiton tukipuhelimeen 02 251 9207.

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)