Ylipainoisuuden syistä tiedetään koko ajan enemmän, mutta ei vieläkään tarpeeksi. Kuva: Shutterstock
Ylipainoisuuden syistä tiedetään koko ajan enemmän, mutta ei vieläkään tarpeeksi. Kuva: Shutterstock

Yhdelle sopii painonpudotukseen yksi tapa ja toiselle toinen, sehän jo tiedettiin. Nyt syykin on selvillä: ylipainon kertymiseen vaikuttavat lukemattomat geenit sekä muut tekijät, ja siksi eri lihavuustyyppejä on kymmeniä.

Lihavuutta ei ole vain yhdenlaista, ja siksi ylipainoa ei voi ehkäistä tai vähentää kaikilta ihmisiltä samalla tavalla, kirjoittaa New York Magazine. Lehden mukaan lihavuuteen suoraan vaikuttavia geenejä on ainakin 25, ja epäsuorasti vaikuttavia peräti yli 300.

Cambridgen yliopiston biokemian ja lääketieteen johtaja Stephen O'Rahilly kommentoi New York Timesissa, että mutaatio yhdessäkin suoraan vaikuttavassa geenissä melko lailla takaa sen, että henkilöstä tulee ylipainoinen. Tällainen on harvinaista, mutta sen sijaan on yleistä periä joukko geenejä, jotka tietyssä ympäristössä vaikuttavat jonkin verran ylipainon kertymiseen.

Kun tähän yhtälöön lisätään stressi, ruoka-, uni- ja liikuntatottumukset, mahdolliset sairaudet sekä lääkitykset ja muut elämän muuttujat, on lihavuuteen vaikuttavia tekijöitä todella suuri määrä. 

Tiedossa jo 59 lihavuustyyppiä

Massachusettsin yleissairaalan Lihavuuden, aineenvaihdunnan ja ravinnon instituutin johtaja Lee Kaplan kertoo New York Timesissa, että nyt erilaisia lihavuustyyppejä on tunnistettu jo 59. Tutkimuksissa lihavuustyyppejä voi löytyä lisääkin. Samalla yritetään selvittää lisää sitä, mitkä kaikki geenit vaikuttavat lihavuuteen.

Mitä merkitystä lihavuustyypeillä sitten on? Ainakin ne lisäävät ymmärrystämme siitä, että ylipaino ei todellakaan ole yksioikoinen asia – ja että kaikille pätevää painonpudotusdieettiä ei ole olemassakaan. Eri ylipainotyypeillä on New York Timesin mukaan yhtä paljon tekemistä toistensa kanssa kuin keuhkosyövällä on ihosyövän kanssa. 

Vaikka geeneillä on tutkimusten mukaan vaikutusta ylipainon kertymiseen, geenit eivät estä ihmisiä pudottamasta painoa. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että lihavuuteen vahvasti vaikuttavan geenin kantajat reagoivat ruokavaliomuutoksiin ja liikuntaan siinä missä nekin ihmiset, joilla ei ole kyseistä geeniä. 

Vanha Maskuliini

Lihavuutta on ainakin 59 eri tyyppiä – siksi sama dieetti ei toimi kaikilla

Haluaisin itselleni paremman ja jollain tavoin henkilökohtaisemman lihavuuden. Olen vähän kyllästynyt olemaan "normipulska", joten jonkinlainen tuunaus tai bling-bling piristäisi, varsinkin nyt, pimeänä aikana. Voisiko asiaa lähestyä veriarvo-, insuliini- ja hormonimittauksilla, joiden jälkeen lääkäri konsultoisi minulle oman, normi-janatuisista eroavan ruumiinmallin. Tuloksia voisi tuotteistaakin: "Kardashian-peppu", "Vanha Maskuliini -kessi". En halua olla tavallinen. Olen upea lihava yksilö.
Lue kommentti
Vierailija

Lihavuutta on ainakin 59 eri tyyppiä – siksi sama dieetti ei toimi kaikilla

Lihominen on lähes yksinomaan hormonaalinen ilmiö. Ja tuo lihottava hormoni on insuliini. Vähentämällä insuliinia systeemissä, elimistö käyttää rasvaa energiana ja näin pysyy paino kurissa. Insuliinia voi vähentää vähentämällä sokeria ja tärkkelystä ruokavaliosta. Ne voi korvata rasvalla, joka ei nosta insuliinitasoja ja pitää nälän pois pitkään. Vähärasvaisesta dieetistä ei ole mitään hyötyä, sen osoitti jo vuonna 2006 tehty massiivinen satunnaistettu WHI (Women's Heath Initiative) tutkimus.
Lue kommentti

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.