Laserilla hoidetaan Suomessa useita intiimialueen ongelmia. Kuva: Colourbox
Laserilla hoidetaan Suomessa useita intiimialueen ongelmia. Kuva: Colourbox

Gynekologit ovat huolissaan naisille markkinoiduista laserhoidoista, joiden väitetään auttavan lukuisiin vaivoihin.

Suomessa on muutaman vuoden ajan ollut tarjolla emättimen kiristyshoitoja, joita tehdään laserilla. Toimenpiteessä emättimeen viedään laservaloa johtava sauva, jonka avulla kudosta valotetaan, ja se lämpenee noin 60 asteeseen. Hoito kestää 20–40 minuuttia kertaa kohden.

Suomen Gynekologiyhdistys otti hiljattain kantaa näihin emättimen nuorennushoitoinakin tunnettuihin toimenpiteisiin. Yhdistyksen lausunnon mukaan laseriin tai lämpöön ja mikroaaltoihin perustuvien hoitojen hyödyllisyydestä ei ole tieteellistä näyttöä.

– Lausunto tehtiin, koska erilaiset kaupalliset tahot ovat alkaneet markkinoida aggressiivisesti erilaisia lämpö- ja laserlaitteita. Potilaan on hyvin vaikea tietää, mikä teho laitteilla on, dosentti Tomi Mikkola, HYKS Naistenklinikan urogynekologian osastonylilääkäri kertoo.

Iän tai synnytysten myötä löystyneitä paikkoja kiristellään ainakin Cityklinikan Helsingin ja Turun toimipisteissä sekä raumalaisessa Tohtoripalvelussa. Kaikissa paikoissa laserhoitoja tekee sama mies, gynekologi Lasarus Mitrofanoff.

”Hoidon antaminen perustuu ei-lääketieteelliseen näyttöön.”

Cityklinikan verkkosivujen mukaan kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että laserilla tehty emättimen kiristys on ”tehokas, potilaalle hyvin helppo ja täysin turvallinen hoitomenetelmä”. Hoitoja klinikalla tekevä Lasarus Mitrofanoff kuitenkin myöntää, että kiristyshoito ei perustu lääketieteelliseen tutkimukseen.

– Kiristyshoitoa ei ole lääketieteellisesti tutkittu ollenkaan, mutta lääkärit ovat tutkineet, että emätin kiristyy jo ensimmäisen hoidon jälkeen. Hoidon antaminen perustuu ei-lääketieteelliseen, kokemusperäiseen näyttöön, Mitrofanoff sanoo.

Koska kunnollinen tutkimustieto emättimen kiristyshoidoista puuttuu, Mitrofanoff kertoo tukeutuvansa laitteita valmistavan yrityksen antamiin tietoihin.

– Toivon, että asiaa innostuttaisiin tutkimaan yliopistotasolla Suomessa. Jos joku nuori tutkija tekisi aiheesta väitöskirjan ja osoittaisi, ettei hoidoista olekaan hyötyä, sittenhän asia olisi selvitetty, hän miettii. 

Eettisiä ongelmia

Cityklinikan verkkosivuilla kehutaan, että 95 prosenttia laserilla hoidetuista potilaista on ollut tyytyväisiä. Korkean prosenttiluvun takana on laitevalmistajaan sidoksissa oleva taho, jonka tekemässä tutkimuksessa on ollut mukana vain 21 naista. 

– Lumevaikutus on aika iso tämäntyyppisissä hoidoissa, Mikkola sanoo.

– Jos joku haluaa uskoa, että laser- tai lämpöhoito nuorentaa emätintä ja haluaa siihen rahansa laittaa, se on jokaisen oma asia, kunhan tietää, ettei hoito ole tutkitusti tehokasta. Lumehoidon antaminen potilaalle, joka luottaa saavansa tehokasta hoitoa, taas on eettisesti hyvin tuomittavaa.

Vielä nuorennus- ja kiristyshoitoja tuomittavampana Mikkola pitää sairauksien hoitamista laserilla ja lämpöhoidoilla. Emättimen kiristäminen ei nimittäin ole ainoa toimenpide, johon Suomessa käytetään laseria. Mitrofanoffin mukaan laserista olisi apua ponnistusvirtsankarkailuun, vaihdevuosien jälkeiseen emättimen kuivuuteen ja kohdun laskeuman oireisiin.

Näihin vaivoihin on olemassa myös tieteellisesti tehokkaiksi todistettuja hoitoja. Virtsankarkailuun auttavat esimerkiksi fysioterapia ja leikkaus, joskus myös painon pudottaminen. Laskeumia taas hoidetaan yleensä leikkauksilla, sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa. 

– On eettisesti arveluttavaa uskotella, että laserhoidoilla saa saman hyödyn kuin leikkauksella. Pahimmillaan potilas maksaa sekä lumehoidosta että myöhemmin oikeasta hoidosta, Mikkola sanoo. 

”Pahimmillaan potilas maksaa sekä lumehoidosta että oikeasta hoidosta.”

Lääkärinä gynekologin täytyy ensin ehdottaa potilaille hoitoja, jotka on todistettu tehokkaiksi. Osa potilaista ei kuitenkaan halua leikkaukseen, jos tarjolla on muitakin vaihtoehtoja – vaikka niiden tehoa ei olisikaan todistettu. Mitrofanoffin mukaan 80–90 prosentilla emättimen kiristykseen tulevista naisista on todellisuudessa kohdun laskeuma, joka haittaa elämää ja arkea muutenkin kuin seksin aikana. Osaa näistä laskeumapotilaista hoidetaan silti laserilla.

– Suurin osa heistä ohjataan laskeumaleikkaukseen julkiseen sairaalaan, pieni osa haluaa leikkauksen yksityisesti ja ehkä yhdestä viiteen prosentin kohdalla päädytään kokeilemaan laserhoitoa, koska asiakas ei leikkaukseen halua, Mitrofanoff toteaa.

Hän kertoo käyvänsä potilaiden kanssa ensin läpi muut hoitomuodot. 

– Vasta jos muut hoidot eivät sovellu tai asiakas ei vaikka halua leikkaukseen, niin tietysti annetaan laserhoito, Mitrofanoff vastaa.

Tomi Mikkolan mukaan laserhoidot eivät yleensä ole vaarallisia mutta eivät myöskään tehoa laskeumaan tai virtsankarkailuun.

– On järjetöntä puolustella hoitoja sillä, ettei niissä ole komplikaatioita, jos niissä ei ole hyötyjäkään. Saman lämpövaikutuksen saa menemällä lämpimään kylpyyn istumaan, se vain maksaa vähemmän. 

”Saman vaikutuksen saa menemällä lämpimään kylpyyn istumaan.”

Laserhoitoja on Suomessa annettu vasta parin vuoden ajan. Mitrofanoff arvioi tekevänsä 10–20 hoitoa vuodessa.

– Laserin vaikutuksen kesto on noin vuodesta puoleentoista vuoteen, ja sen jälkeen täytyy miettiä, mitä nyt tehdään. Minun historiani näiden hoitojen kanssa on niin lyhyt, ettei yksikään nainen, jolle hoitoa on annettu, ole vielä tullut kontrolliin, Mitrofanoff kertoo. 

Hänen mukaansa laserhoitoa puoltavia tutkimuksia on julkaistu lehdissä, jotka eivät ole sidoksissa laitevalmistajaan. Tomi Mikkolan mukaan ne tutkimukset eivät ole riittävän luotettavia.

– Potilasmäärät ovat kymmenissä ja seuranta-ajat lyhyitä, puhumattakaan siitä, että tutkimuksissa ei tehty ole vertailua tehokkaisiin hoitoihin, hän perustelee.

Kasvava ala

Lasarus Mitrofanoff esittelee itsensä esteettiseksi gynekologiksi, ja hänellä on gynekologin koulutus. Työssään hän tekee muitakin intiimialueen hoitoja, kuten täyttää ja leikkaa ulompia häpyhuulia sekä pienentää ja suurentaa häpykumpuja – mihin suuntaan asiakkaat milloinkin haluavat alapäätään muotoilla. 

Laserhoitoja hän kertoo pitäneensä ensin huuhaana, mutta alkaneensa sitten uskoa niihin.

– Kun maailma on mennyt sellaiseksi kuin on, tämä on todennäköisesti kasvava ala, Mitrofanoff sanoo.

Samaa pelkää Suomen Gynekologiyhdistys. 

– Meistä on väärin, että potilas menee hyvässä uskossa hoitoihin ja maksaa niistä eikä saa muuta kuin lämmintä sauvaa, Tomi Mikkola toteaa.

"Kun maailma on mennyt sellaiseksi kuin on, tämä on todennäköisesti kasvava ala."

Mikkola on erityisen huolissaan siitä, että monilla esteettisen kirurgian lääkäreiksi itseään kutsuvilla ei ole gynekologista koulutusta. Koulutusta tarvitaan diagnoosien tekemiseen, mikä on Mikkolan mukaan kaiken hoidon perusta.

– Sekä naisten virtsankarkailua että laskeumia on hyvin erilaisia, ja niitä myös hoidetaan eri tavoilla. Ajatus siitä, että kaikkiin näihin olisi yksi ja sama tehokas hoito, on järjetön. 

Uusien hoitomuotojen kehittämistä Gynekologiyhdistys ei Mikkolan mukaan vastusta. Mikkola kertoo nähneensä gynekologien kongresseissa ulkomailla laitevalmistajia esittelemässä erilaisia laser- ja lämpöhoitolaitteita.

– Osalla näistä hoidoista voi olla tehoa tulevaisuudessa. Mutta asia ei voi mennä niin päin, että ensin markkinoidaan ja sitten tutkitaan.

Hulluutta!

Laseria alapäähän – Suomessa tarjotaan ”emättimen nuorennushoitoja” ilman lääketieteellistä näyttöä

Naisille myydään kaikkea humpuukia ! Esim. Häpyhuulien pienennys leikkauksia ! Ne häpyhuulethan juuri tekee sen että nainen näyttää naiselta eikä lapselta! Luonnollisuus on kaunista eli jätä alapäässä nainen rauhaan ja luonnottomat tekoripset pois ja ei botoksia huuliin vaan kevyt meikki niin miehet takuulla tykkää!
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti