PCOS liitetään usein lihavuuteen, mutta siitä kärsivät myös hoikat naiset. Kuva: Shutterstock
PCOS liitetään usein lihavuuteen, mutta siitä kärsivät myös hoikat naiset. Kuva: Shutterstock

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS on varsin yleinen vaiva, joka voi aiheuttaa esimerkiksi masennusta, keskivartalolihavuutta ja lapsettomuusongelmia. Oikea hoito kuitenkin hillitsee oireita hyvin. 

1. Mikä ihmeen PCOS?

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on eräs yleisimmistä munasarjojen toimintahäiriöistä. Se ei ole sairaus vaan oireyhtymä, joka aiheutuu sukupuolihormonien häiriöstä. Se aiheuttaa monille esimerkiksi karvojen liikakasvua, epäsäännöllisiä kuukautisia ja keskivartalolihavuutta. PCOS on myös yksi suurimmista syistä hedelmällisessä iässä olevien lapsettomuusongelmiin.

2. Kuinka yleinen vaiva on?

Tutkimusten mukaan jopa 5–15 prosenttia kaikista naisista kärsii PCOS:tä. Sitä on tähän mennessä kuitenkin diagnosoitu huonosti: asiantuntijoiden mukaan jopa 70 prosenttia tapauksista saattaa jäädä diagnosoimatta. Se on ongelma, koska hoitamattomana oireyhtymä aiheuttaa lukuisia terveysriskejä.

3. Miten se johtuu?

Syytä ei vielä tiedetä tarkalleen. Tutkimusten mukaan PCOS on perinnöllinen oireyhtymä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan alttius siihen tulee jo sikiövaiheessa.

4. Mistä oireyhtymän voi tunnistaa?

Tyypillisiin oireisiin kuuluu ennen kaikkea selkeä liikakarvoitus, akne, vaikeudet lapsenhankinnassa, keskivartalolihavuus ja pidentynyt kuukautiskierto.

5. Kuinka se diagnosoidaan?

Useimmiten oireyhtymä huomataan vasta siinä vaiheessa, kun nainen hakeutuu lapsettomuushoitoihin. Oireyhtymälle on tyypillistä se, ettei munasolu irtoa eli ovulaatiota ei tapahdu. Siksi monen siitä kärsivän naisen on tavallista vaikeampaa tulla raskaaksi.

Nainen on kuitenkin todennäköisesti tietämättään kärsinut PCOS:stä koko elämänsä. Siksi oireiden viitatessa sen suuntaan, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Kun PCOS:ää epäillään, lääkärit tarkastelevat kolmea asiaa:

  1. Onko kuukautiskierto tavallista pidempi? Tavallista pidempänä pidetään 35 päivästä pidempää kiertoa.
  2. Onko kehossa liiallista karvankasvua? PCOS nostaa testosteronin määrää kehossa. Siksi myös naisen karvankasvu on usein tavallista runsaampaa.
  3. Onko munasarjojen rakenne monirakkulainen? Ultraäänitutkimuksessa oireyhtymästä kärsivillä näkyy munasarjoissa helminauhamainen muodostelma munarakkuloita.

Jos kaksi näistä kolmesta kriteeristä täyttyy hedelmällisessä iässä olevan naisen kohdalla, lääkäri antaa diagnoosin.

Jotkut sairaudet saattavat aiheuttaa samanlaisia oireita kuin PCOS. Ne on suljettava pois ennen diagnoosia. Esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöt, miessukuhormonia erittävät kasvaimet ja syömishäiriöt saattavat aiheuttaa samanlaisia oireita.

6. Miten munasarjojen monirakkulaoireyhtymä vaikuttaa terveyteen?

Varsin monella tavalla. Se tuo mukanaan monia terveysriskejä, joita kuitenkin voidaan pienentää oikeanlaisella hoidolla. Oireyhtymä vaikuttaa erityisesti aineenvaihduntaan. Sen on huomattu aiheuttavan esimerkiksi keskivartalolihavuutta, lisäävän insuliiniresistenssiä ja nostavan rasvamaksan todennäköisyyttä. Riski sairastua kakkostyypin diabetekseen ja raskausdiabetekseen on PCOS:stä kärsivillä tavallista yleisempää. Myös kohtusyöpäriski on PCOS:stä kärsivillä kohonnut.

7. Aiheuttaako oireyhtymä lopullista lapsettomuutta?

Ei. Koska oireyhtymä lisää miessukuhormonin määrää naisen kehossa, ovulaation mahdollisuus pienenee. Siksi monille PCOS aiheuttaa lapsettomuusongelmia. Oikeanlaisen hoidon kanssa raskaus on kuitenkin hyvin usein mahdollinen. Oireyhtymä ei siis ole tuomio lapsettomuuteen.

8. Vaikuttaako PCOS mielenterveyteen?

Tutkimuksissa on huomattu, että oireyhtymä aiheuttaa monille ahdistuneisuutta ja masennusta. Sen on myös huomattu lisäävän naisen yleistä tyytymättömyyttä elämään. Monille esimerkiksi karvojen liikakasvu on henkisesti kova paikka.

9. Miten oireyhtymää hoidetaan?

Lääkärit ehdottavat usein hoitomuodoksi painonhallintaa. Sen on huomattu auttavan PCOS:stä kärsiviä runsaasti. Myös tupakoinnin lopettaminen on hyvä keino hoitaa sairautta. Usein hoitomuotona käytetään myös erilaisia yhdistelmäehkäisymenetelmiä. Se auttaa sekä hormonaalisiin ongelmiin että karvankasvuun ja iho-ongelmiin.

Oireisiin voi saada apua myös kakkostyypin diabeteksen hoidoksikin käytetystä metformiinista. Monille se aiheuttaa kuitenkin voimakkaita pahoinvointioireita. Viimeaikoina vitamiininkaltaisen inositolin on huomattu auttavan PCOS:stä kärsiviä.

10. Voiko siitä parantua?

Ei. Ainoastaan oireyhtymästä aiheutuvia oireita voidaan helpottaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että PCOS ei ole sairaus. Se ei ole oikein hoidettuna terveysuhka.

Asiantuntijana jutussa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Oulun yliopiston tutkija Terhi Piltonen.

kaljukaisa

Lapsettomuutta aiheuttava oireyhtymä luultua yleisempi – nämä 10 asiaa jokaisen naisen pitäisi tietää PCOS:sta

Minulla todettiin monirakkulaiset munasarjat vasta kun olin jo saanut kaksi lasta. Kuukautiset ovat olleet aina enemmän tai vähemmän epäsäännölliset, mutta silti olen tullut viidesti raskaaksi. Liiallista karvan kasvua ei ole, mutta mietin, aiheuttaako testosteroni myös miestyyppistä kaljuuntumista, olen erittäin huonohiuksinen.
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti