ET
Suomessa lääkärit ovat perinteisesti hoitaneet akupunktiolla kipua. Siitä hoito on laajentunut muun muassa allergioihin ja vatsantoimintaan liittyviin vaivoihin.
Suomessa lääkärit ovat perinteisesti hoitaneet akupunktiolla kipua. Siitä hoito on laajentunut muun muassa allergioihin ja vatsantoimintaan liittyviin vaivoihin.

Kaksi kolmesta hyötyy akupunktiosta, kunhan vaiva soveltuu sillä hoidettavaksi. Kivut, pahoinvointi ja unettomuus voivat helpottua, ja saattaapa pistely lisätä luovuuttakin.

Neulat pistetään jalkapöytiini, sääriini, korviini, niskaani ja kulmakarvojen väliin. Piston nipistystä en huomaisi keskittymättä. Sitten neulat saavat vaikuttaa puolisen tuntia. Makaan selälläni hoitopöydällä.

Olen pyytänyt akupunktiota kiinalaisen lääketieteen asiantuntijalta Taina Alakulpilta yleisen olotilan kuten alakulon, unen, vatsan voinnin ja huimauksen parantamiseen.

Hänen arvionsa mukaan akupunktio sopii erityisen hyvin tällaisiin länsimaisen lääketieteen näkökulmasta epämääräisiin vaivoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Akupunktio on tehokas monissa vaivoissa, joihin länsilääketieteessä ei ole juuri keinoja, kuten raskauspahoinvoinnissa ja kuukautisongelmissa. Unettomuuttakin hoidan paljon, Alakulppi sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Särkyyn, kipuun ja pahoinvointiin

Taina Alakulppi luettelee kipu- ja pahoinvointitiloja, joihin akupunktio tutkitustikin voi auttaa: migreeni ja muut päänsäryt, nivelrikot, selkäkivut ja leikkauksen ja syöpähoitojen jälkeinen pahoinvointi. Samoin kerrotaan myös Lääkärin käsikirjassa, jota lukevat suomalaiset lääkärit.

Alakulppi on Suomessa yksi sadoista, jotka antavat kiinalaisen lääketieteen mukaista akupunktiota. Kaikki eivät ole yhtä koulutettuja kuin hän.

Alakulppi opiskeli Suomessa akupunktiohoitajaksi ja sen jälkeen vuosia pekingiläisessä ja brittiläisessä yliopistossa.

Suomessa noin 500 lääkäriä käyttää akupunktiota työssään. 

Suomessa akupunktiota käyttää työssään myös noin 500 lääkäriä. Tilastoja ei ole, mutta arvio on professori, LKT Seppo YT Junnilalta, joka on ainoa Suomessa akupunktiosta väitellyt.

Hän käytti akupunktiota pitkään, ja nyt eläkkeellä hän kouluttaa lääkäreitä ja fysioterapeutteja menetelmän saloihin.

Lääketiedettä opiskelleiden lääkäreiden tapa tehdä akupunktiota eroaa kiinalaisen lääketieteen mukaisesta akupunktiosta. Länsilääkäri tekee diagnoosin – vaikkapa migreeni – ja antaa sitten sen aiheuttamaan vaivaan akupunktiota.

Kiinalaisessa lääketieteessä tehdään erilainen, Alakulpin näkemyksen mukaan laajempi diagnoosi, jossa huomioidaan esimerkiksi ruuansulatus, ihmisen ihon sävy ja haju, pulssi, ikä ja sukupuoli.

– Itämainen tautioppi on enemmän kulttuurisidonnainen. Sairauskäsitys on toisenlainen, Seppo YT Junnila sanoo.

Kiinalaisessa lääketieteessä halutaan auttaa ihmisen energiavirtoja akupunktiolla, mutta länsilääkärit eivät tunnista näiden virtojen olemassaoloa. Niitä ei ole tieteellisissä mittauksissa löydetty.

Akuneulan pisto tuo elimistöön hyvän olon endorfiinia.

Länsilääkärit uskovat, kun tutkimukset ovat niin todistaneet, että akuneulan pisto tuo elimistöön hyvän olon endorfiinia, joka auttaa myös kivuissa ja vaivoissa. Täytyy kuitenkin tietää, mihin neulan tuikkaa.

– Jotain tiettyä pistettä pistämällä saadaan aikaan enemmän vaikutusta, koska sillä alueella saadaan aikaan enemmän hermostimulaatiota, Junnila kertoo.

Asiakkaat kertovat parantuneesta unenlaadusta

Suomessa lääkärit ovat perinteisesti hoitaneet akupunktiolla kipua. Siitä hoito on laajentunut muun muassa allergioihin ja vatsantoimintaan liittyviin vaivoihin.

– Nämä on löydetty kipua hoitaessa, kun potilaat ovat kertoneet muista hyvistä vaikutuksista, Junnila sanoo.

– Usein potilaat raportoivat unensa parantuneen. Tosin ei tiedetä, johtuuko se siitä, että vaivan parantumisen myötä nukkuu paremmin, vai siitä, että akupunktion tuomat endorfiinit vaikuttavat nukkumiseen.

Myös luovuuden ja yleisen virkeyden on koettu lisääntyneen neulahoidossa.

Eroista huolimatta itämainen ja länsimainen akupunktio ovat monessa lähempänä toisiaan kuin luulisi.

– Usein kyse on vain termien erilaisesta nimeämisestä. Puhumme lännessä sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta, Kiinassa puhutaan yinistä ja yangista, Junnila sanoo.

Kiinalaisessa akupunktiossa on kartat, joiden viivoilla eli meridiaaneilla on akupisteet.

– Meilläkin pisteet ovat suurin piirtein samat, mutta ne eivät ole niin tarkat, Junnila sanoo.

Ei korvaa leikkausta tai syöpähoitoja

Junnila varoittaa, että osaamattomissa käsissä neulat voivat osua vahingossa vaikka sisäelimiin. Akupunktiota saa nimittäin ryhtyä antamaan kuka vain.

Akupunktioklinikalta ei pidä hakea apua kaikkiin vaivoihin.

Alakulppi ja Junnila muistuttavat, että esimerkiksi leikkausta vaativat vaivat ja syöpähoidot kuuluvat lääkäreille.

Akupunktiosta hyötyy kaksi kolmasosaa akupunktioon sopiviin vaivoihin hoidetuista, Junnila kertoo. Kaikkiin se ei tehoa.

Hoitokerrat ovat pitkiä ja usein niitä tarvitaan monia.

Junnila uskoo, että sen takia akupunktiota antavien lääkäreiden määrä on suomessa vähentynyt. Tehokkuutta arvostavassa terveydenhoidossa on helpompi kirjoittaa lääkeresepti.

Minä en pysty sanomaan vointini paranemisesta yhden akupunktiokerran perusteella juuta enkä jaata.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Sisältö jatkuu mainoksen alla