Joskus unettomuuskierre on pakko saada poikki, vaikka sitten lääkkeillä. Niiden ei kuitenkaan tarvitse olla varsinaisia unilääkkeitä. Katso, mikä voisi auttaa sinua.

1. Melatoniini rytmittää

Pimeähormoniksi kutsutusta melatoniinista voi olla apua etenkin väliaikaisessa unettomuudessa ja aikaerorasituksessa. Pitkävaikutteisella melatoniinilla hoidetaan myös jatkuvaa unettomuutta, ja se sopii myös iäkkäille. Vuorotyöhön liittyvissä uniongelmissa siitä ei näytä olevan apua.

Melatoniinia eli pimeähormonia löytyy elimistöstä luontaisestikin. Se väsyttää, helpottaa nukahtamista ja voi tasapainottaa uni-valverytmiä.

Melatoniini ei aiheuta riippuvuutta, ja sitä saa sekä reseptillä että ilman. Valmisteiden vahvuudet ja vaikutustavat vaihtelevat. Paras ottoaika kannattaa varmistaa valmisteen myyjältä tai lääkäriltä eikä vain myyntipakkauksesta, sillä uusin tieto ei ole ehkä ehtinyt selosteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Melatoniinia ei kannata käyttää raskauden aikana, imettäessä tai kun suunnittelee raskaaksi tulemista. Autoimmuunisairaudet ja pieni ryhmä perinnöllisiä sairauksia, kuten saamelaisilla laktaasin puutos, estävät melatoniinin käytön kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Estrogeeniä hormonihäiriöön

Vaihdevuosissa estrogeenin tuotanto hiipuu, ja sen puutteesta johtuvat kuumat aallot saattavat herättää yölläkin. Silloin parhaana unilääkkeenä voi toimia hormonikorvaushoito.

Siitä on kuitenkin havaittu olevan apua unettomuuteen vain, jos muutenkin kärsii fyysisistä vaihdevuosioireista, joita estrogeenilisä hoitaa tehokkaasti.

Estrogeenivalmisteen annos suunnitellaan gynekologin kanssa.

3. Z-lääkkeet auttavat uneen

Niin sanotut Z-lääkkeet (tsopikloni, tsolpideemi) auttavat ennen kaikkea nukahtamisvaikeuksiin. Ne unettavat nopeasti, jopa vartissa, ja pidentävät unen kestoa. Uni on kuitenkin huonolaatuisempaa kuin ilman lääkettä, vaikka ei ehkä ihan niin selvästi kuin rauhoittavien bentsodiatsepiinien kanssa.

Z-lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon bentsodiatsepiini- ja GABA-reseptorien kautta, vaikka eivät olekaan varsinaisia bentsodiatsepiineja.

Yksi yleisimmistä haittavaikutuksista on väsymys seuraavana aamuna. Naiset ja iäkkäät sietävät tsolpideemiä huomattavasti miehiä huonommin, ja annostuksen pitäisi olla heillä puolta pienempi. Tsolpideemi voi myös aiheuttaa unissakävelyä.

Kaikki Z-lääkkeet voivat tehdä riippuvaiseksi, eikä niitä pitäisi käyttää kuin lyhyitä aikoja kerrallaan. Elimistön sietokyky niitä kohtaan lisääntyy pitkässä käytössä, ja lääkkeen teho heikkenee.

4. Mielialalääkkeet väsyttävät

Jos pitkäaikaista unettomuutta täytyy hoitaa lääkkeillä, päädytään yleensä hyvin pieneen annokseen unettavaa masennuslääkettä (doksepiini, trimipramiini, mirtatsapiini). Määrä on niin pieni, että lääke väsyttää mutta ei vaikuta mielialaan.

Mielialalääkkeet ovat pitkässä käytössä muita unilääkkeitä turvallisempia, eikä niistä tule samalla tavalla riippuvaiseksi.

5. Bentsodiatsepiinit rauhoittavat

Rauhoittavina lääkkeinä käytetyt bentsodiatsepiinit (tematsepaami, oksatsepaami, diatsepaami, nitratsepaami) auttavat nukahtamaan ja pidentämään yöunta. Niitä käytetään sekä nukahtamisvaikeuksiin että yöheräilyn vähentämiseen.

Huono puoli on se, että ne vähentävät myös tärkeän syvän unen ja REM-unen määrää yön aikana ja heikentävät ajokuntoa vielä seuraavana päivänäkin. Bentsodiastepiineistä voi tulla riippuvaiseksi. Elimistön sietokyky niitä kohtaan lisääntyy pitkässä käytössä, ja lääkkeen teho heikkenee. ●

Asiantuntijat: Henri Tuomilehto, dosentti, Oivauni Uniklinikka. Mari Sydänvuori, uniterapeutti, Aikuisten Unikoulu.

Lue lisää Unettomuuden Käypä hoito -suosituksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla