Endometrioosi aiheuttaa kipua muun muassa ulostaessa ja yhdynnässä. Kuvat: Shutterstock
Endometrioosi aiheuttaa kipua muun muassa ulostaessa ja yhdynnässä. Kuvat: Shutterstock

Endometrioosi aiheuttaa monenlaisia elämää vaikeuttavia oireita. Onneksi niitä voidaan helpottaa ja hoitaa, vaikka sairaus ei paranekaan.

”Kuulun itse siihen ryhmään, jonka kuukautiskivut ovat olleet aina kovat, mutta niitä ei ole otettu terveydenhuollossa tosissaan. Kävin säännöllisesti puhumassa oireistani. Vasta kun olin kolme päivää toimintakyvytön kuukautisten aikana, oksensin kivusta ja meinasin pyörtyä suolistokipujen vuoksi kirjaston hyllyjen väliin, sain asiallista hoitoa ja kuulin ensimmäistä kertaa sanan endometrioosi.”

Näin ylöjärveläinen Jutta Laino-Tabell, 40, kertoo vuodesta 2002, jolloin hänellä diagnosoitiin endometrioosi. Se on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. Pesäkkeet aiheuttavat kroonisen tulehdusreaktion kudokseen. Syytä ei tunneta.

”Vasta kun olin kolme päivää toimintakyvytön, oksensin kivusta ja meinasin pyörtyä, sain asiallista hoitoa.”

Jutta on ollut kohta 15 vuotta mukana Endometrioosiyhdistyksessä ja vetänyt muun muassa vertaistukiryhmää. Vuoden alussa hän aloitti yhdistyksen ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Pyysimme häntä vastaamaan sairautta koskeviin kysymyksiin.

1. Kuinka moni sairastaa endometrioosia?

Arvioiden mukaan suomalaisnaisista endometrioosia sairastaa 10–15 prosenttia eli jopa noin 200 000 henkilöä, mikä on Tampereen väkiluvun verran naisia.

Viime keväänä Barcelonassa Eshren (European Society of Human Reproduction and Embryology) seminaarissa julkaistiin uudet arviot sairastavien määrästä. Aikaisemmin puhuttiin, että endometrioosia sairastaa 6–10 prosenttia kaikista maailman naisista, mutta nyt puhutaan 10–15 prosentista.

2. Kuka voi sairastua endometrioosiin?

Kuka tahansa ja minkä ikäinen tahansa voi sairastua endometrioosiin tai hänen oireensa voivat puhjeta missä vaiheessa vain. Eniten sairastavia löytyy 15–50-vuotiaista. Endometrioosi voi kuitenkin oireilla jo ennen kuukautisia.

Tyypillistä voi olla esimerkiksi se, että tyttö on saanut nuorena e-pillerit kovien kuukautiskipujen vuoksi. Hän on syönyt pitkään e-pillereitä, jotka ovat pitäneet sairauden kurissa, ja kun hän lopettaa pillerit esimerkiksi lapsitoiveen vuoksi, endometrioosi pääsee vauhtiin. Oireet ja voimakkaat kivut saattavat ilmestyä hyvinkin nopeasti.

3. Onko endometrioosi perinnöllistä?

Endometrioosin ei voi sanoa suoraan olevan perinnöllistä, mutta sinulla on seitsemänkertainen riski sairastua, jos ensimmäisen asteen sukulaisella on endometrioosia. Sairaus voi tulla myös isän puolelta.

4. Mitkä ovat tyypillisimmät endometrioosin oireet?

  • Runsaat ja/tai kivuliaat kuukautiset, kipu ennen kuukautisia
  • Krooninen kipu alavatsan, sukupuolielinten ja/tai lantion alueella
  • Yhdyntäkipu tai kipu välittömästi yhdynnän jälkeen
  • Tihentynyt virtsaamistarve
  • Suolen toiminnan häiriöitä, veri ulosteessa
  • Kipua ulostaessa
  • Hartiapisto
  • Tärinäkipu, yleensä alavatsan alueella
  • Vatsan toistuva turvotus
  • Selkäkipu, iskiaskipu
  • Krooninen väsymys
  • Alentunut hedelmällisyys, lapsettomuus

5. Mitkä oireet pitää ottaa vakavasti?

Kaikki oireet pitää ottaa vakavasti ja puuttua niihin, sillä pitkittyessä sairaus pääsee jylläämään vapaasti ja näin ollen esimerkiksi kivut kroonistumaan. Oikeanaikaisella hoidolla pystytään myös ehkäisemään hedelmällisyyden alenemista ja säilyttämään paremmat mahdollisuudet raskaudelle.

Kolme hyvää kysymystä, jotka kannattaa esittää itselleen:

  1. Vievätkö tavalliset kipulääkkeet kivut pois?
    Jos ne eivät auta, on syytä epäillä endometrioosia.
  2. Alkavatko kivut ennen kuin kuukautisvuoto?
    Jos alkavat, on syytä epäillä aiheuttajaksi endometrioosia.
  3. Tuleeko kipujen tai kuukautisten vuoksi poissaoloja työstä, opiskelusta, harrastuksista tai joutuuko niiden takia perumaan osallistumisia erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin?
    Jos joutuu, niin on syytä epäillä endometrioosia.

6. Millaista endometrioosin aiheuttama kipu pahimmillaan on?

Pahimmillaan kipu on lamaannuttavaa, invalidisoivaa ja kipujen vuoksi voi olla useamman päivän täysin toimintakyvytön.  Kipuun saattaa liittyä oksentamista, tajunnanmenetystä ja pyörtymistä.  Osa joutuu hakeutumaan päivystykseen tai osastolle kipuoireiden takia.

7. Miten endometrioosi diagnosoidaan?

Diagnoosiviive on edelleen 6–9 vuotta, joka on erittäin pitkä aika kärsiä kivuista ja ihmetellä syytä. Nykyisin diagnoosi pitäisi pystyä tekemään oirekuvan perusteella.

8. Miksi tämä tauti on niin vaikea diagnosoida?

Haasteena on, että endometrioosista kärsivät eivät usein tunnista oireita tai terveydenhuollossa ei oteta niitä tosissaan.
Perusterveydenhuollossa ei ole vieläkään riittävästi tietoa sairaudesta. Edelleen saamme kuulla vääriä olettamuksia sairaudesta jopa lääkäreiden suusta.

Näitä tyypillisiä vääriä väittämiä ovat muun muassa, että ”raskaus parantaa endometrioosin” tai ”nuorella tytöllä ei voi olla endometrioosia” tai ”ei sinulla ole endometrioosia, kun ultrassa ei näy mitään”. Vain munasarjan endometrioosi eli endometrioomat näkyvät ultrassa eli pinnalliset tai syvät pesäkkeet ei näy ultraäänitutkimuksessa.

”Haasteena on, että endometrioosista kärsivät eivät usein tunnista oireita tai terveydenhuollossa ei oteta niitä tosissaan.”

Myös terveydenhuollon asenteiden tulisi muuttua. Kyseessä eivät ole vain kipeät kuukautiset, jotka tulisi kestää, tai kipu vain pään sisällä, sillä tämä on krooninen sairaus, jota voi hoitaa ja siten helpottaa sitä sairastavan elämää.

Sairauden diagnosointi viivästyy usein sen monimuotoisten oireiden takia, ja se voi juuri johtaa kipujen kroonistumiseen ja hedelmällisyyden heikkenemiseen. Diagnoosiviive aiheuttaa myös paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Arvioidaan, että endometrioosin vuosittaiset kustannukset ovat Suomessa noin 1,5 miljardia euroa. Se on samaa luokkaa kuin esimerkiksi astman tai diabeteksen kustannukset. Oikea-aikainen ja asianmukainen hoito ja diagnosoinnin parantuminen olisivat avainasemassa näiden kustannusten pienentämisessä.

Endometrioosista kärsivät eivät usein tunnista oireitaan. Kuva: Shutterstock
Endometrioosista kärsivät eivät usein tunnista oireitaan. Kuva: Shutterstock

9. Voiko endometrioosista parantua?

Kyseessä on krooninen sairaus eli endometrioosista ei voi parantua. Sairauteen ei ole löytynyt parantavaa hoitoa, mutta oireita pystytään lievittämään usein hormonilääkityksellä ja/tai leikkauksella.

Luonnollisten vaihdevuosien jälkeen ei uusia endometrioosipesäkkeitä pitäisi syntyä, mutta silti vanhat pesäkkeet saattavat oireilla ja aiheuttaa kipuja.

Endometrioosiyhdistys haluaakin tukea endometrioosia sairastavia sillä näkökulmalla, että mitä on elämä endometrioosin kanssa ja kuinka siitä voi tehdä itselleen mahdollisimman hyvän sairaudesta huolimatta.

10. Miten endometrioosia hoidetaan?

Hoitotoimenpiteiden valintaan vaikuttavat muun muassa:

  • potilaan ikä
  • endometrioosin levinneisyys, laajuus ja sijainti
  • oireiden vakavuus
  • potilaan toiveet raskauden suhteen.

Vaikka kyseessä on krooninen sairaus, suurimmassa osassa tapauksia oireita voidaan tehokkaasti lievittää:

  • tulehduskipulääkkeillä
  • hormonilääkkeillä (esimerkiksi ehkäisypillereitä syödään pitkään useampi liuska putkeen ja sitten pidetään lyhyempi vuototauko)
  • kipukynnystä nostavilla lääkkeillä
  • leikkauksella.

”Tehokkaasta hoidosta huolimatta potilaan endometrioosi voi uusiutua ja oireilu jatkua.”

Tehokkaasta hoidosta huolimatta potilaan endometrioosi voi uusiutua ja oireilu jatkua. Moni kokeilee myös vaihtoehtoisia hoitomuotoja oireiden lievittämiseen. Osa on kokenut saavansa apua esimerkiksi akupunktiosta tai vyöheketerapiasta. Ruokavaliolla voi olla myös merkitystä.

11. Miten endometrioosi vaikuttaa arkeen?

Endometrioosi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti sekä naisen että hänen läheistensä elämään. Endometrioosin voi katsoa heikentävän elämänlaatua.

Fyysisten oireiden lisäksi endometrioosin sairastaminen kuormittaa henkisesti ja vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, kun sairauden takia joutuu esimerkiksi perumaan menoja ja tapaamisia. Se vaikuttaa myös perhe-elämään ja parisuhteisiin sekä seksuaalisuuteen ja perheen perustamiseen: yhdyntäkivut voivat vaikeuttaa läheisyyttä, lapsettomuus kuormittaa parisuhdetta ja läheisten ymmärtämättömyys vaikeuttaa elämää.

Endometrioosi vaikuttaa työhön sairauspoissaolojenkin myötä. Huoli, häpeä ja pettymys sairaudesta sekä toistuvista poissaoloista on suuri, myös opiskelijoilla.

Sairaus vaikuttaa myös jokapäiväiseen elämään ja päivittäisiin askareisiin. Tärinän aiheuttaman kivun vuoksi moni joutuu jättämään rakkaita harrastuksiaan.

Endometrioosi vaikuttaa minäkuvaan, naiseuteen ja henkiseen jaksamiseen. Sairaus vie pahimmassa tilanteessa valinnanvapauden ja vaikuttaa siihen, mitä voit tehdä työksesi, mitä harrastaa ja kuinka voit osallistua sosiaaliseen elämään.

Lisäksi mukana on lapsettomuuden uhka. Noin 50 prosentille endometrioosia sairastavista tulee eteen lapsettomuus. Mutta endometrioosidiagnoosi ei ole yhtä kuin lapsettomuustuomio, sillä noin 70–80 prosenttia heistä onnistuu tulemaan raskaaksi esimerkiksi erilaisten lapsettomuushoitojen ansioista.

12. Kuka selviää lääkkeillä ja kenet joudutaan leikkaamaan?

Endometrioosi on hyvin yksilöllinen ja monimotoinen sairaus. Esimerkiksi pesäkkeiden määrä tai koko ei korreloi kivun määrän kanssa tai siihen, että kuka pitää leikata. Muun muassa endometrioomat eli munasarjan endometrioosi ei vaadi aina leikkausta.

Pienet endometrioomat eli munasarjassa olevat kasvaimet eivät tosin useinkaan selitä kipuja. Joten jos on kovia kipuja, on syytä etsiä myös endometrioosipesäkkeitä muualta.

13. Voiko oireita lievittää itse jotenkin?

Omilla elintavoilla on vaikutusta. Samoin sillä, että tuntee kehonsa ja oireilunsa. Lanseerasimme Moona-oirepäiväkirjan (ks. kysymys 14) tukemaan sitä, että jokaisesta tulisi oman kehonsa asiantuntija kaikissa kuukautiskiertoon liittyvissä tuntemuksissa.

Ruokavalion muutos auttaa monella: vehnä ja maitotuotteet pois ja paljon kasviksia. Useimmilla alkoholi pahentaa oireita.

”Ruokavalion muutos auttaa monella, varsinkin etelän ruokavalio: vehnä ja maitotuotteet pois ja paljon kasviksia.”

Ruokavalion lisäksi moni on kokenut saavansa selvästi apua akupunktiosta. Tärkeintä on seurata, miten oma keho reagoi syömisiin ja liikuntaan.

14. Mikä on Moona-päiväkirja ja miten se auttaa?

Moona-oirepäiväkirja on helppokäyttöinen työkalu, suomenkielinen puhelinsovellus, jonka tarkasti valittu oirekuvasto auttaa selventämään kuukautiskierron vaikutuksia naisen elämään ja ymmärtämään oireita. Oirepäiväkirja auttaa tunnistamaan kuukautiskierron vaikutuksia kehossa, reagoimaan epätyypillisiin kuukautisoireisiin ja sanoittamaan niitä. Moona auttaa endometrioosia sairastavia seuraamaan oireita ja kipujaan.

Moonasta saa lähetettyä tiedot sähköpostiin ja tulostettua ne mukaan lääkärikäynnille.

Moonan avulla kaikki naiset voivat seurata hormonien ja kuukautiskierron vaikutuksia elämäänsä. Tavoitteena toki on, että Moona tavoittaisi myös endometrioosia tietämättään sairastavat naiset ja he osaisivat hakeutua hoitoon.

Kysely

Onko sinulla epäilty endometrioosia?

Kyllä
Kyllä
83.8%
Ei
Ei
16.1%
Ääniä yhteensä: 416

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto