Uniapnea kuuluu ja tuntuu: kuorsauksena, väsymyksenä, masennuksena.  Päinvastoin kuin luullaan, uniapneaan voivat sairastua myös hoikat ihmiset.

Uniapnea on uusi kansantautimme, jota sairastaa vähintään 200 000 suomalaista. Se on elintasosairaus, jonka merkittävin aiheuttaja on lihavuus. Kaksi kolmasosaa tautia sairastavista on ylipainoisia. Ja koska suomalaisten paino nousee jatkuvasti, myös uniapnea lisääntyy.

Uniapneaa voi kuitenkin sairastaa, vaikka ei olisi ylipainoinen. Silloin hengitystiet ovat rakenteellisesti ahtaat. Ylipainoisilla saman ilmiön aiheuttaa rasva, joka kertyy hengitysteiden ympärille.

Uniapneassa sisäänhengitys aiheuttaa nukkuessa alipaineen, jonka seurauksena hengitys menee hetkellisesti tukkoon. Tämä kuuluu korahtelevana kuorsauksena. Hengityskatkoksia saattaa olla jopa satoja yössä, ja ne voivat kestää sekunneista yli minuuttiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Monet vailla diagnoosia

Suurimmalla osalla uniapneasta kärsivistä ei ole diagnoosia, koska vaiva on niin yleinen ja sen oireet, kuten väsymys tai unettomuus, ovat tavallisia stressioireita. Usein sitä ei tunnisteta, ennen kuin sydän sairastuu tai nukahtaa auton rattiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hengityskatkoksia ei pidetä hälyttävinä oireina, vaan ne hyväksytään. Monesti miehet eivät meinaa uskoa vaimojaan, kun nämä huomauttavat kuorsauksesta tai hengityskatkoksista.

Kyse voi olla uniapneasta, jos 

  • olet jatkuvasti väsynyt siitä huolimatta, että tunnet nukkuvasi riittävän monta tuntia yössä.
  • kärsit selittämättömästä päänsärystä tai masennuksesta.
  • kärsit seksuaalisesta haluttomuudesta.
  • painoa on kertynyt liikaa.
  • kuorsaat ja korahtelet öisin niin, ettei kumppanisi saa unta.

Hormonit naisten suojana

Uniapnea puhkeaa yleensä keski-iässä ja sitä sairastaa neljä prosenttia keski-ikäisistä miehistä. Samanikäisillä naisilla se on harvinaisempi.

Ero johtuu siitä, että naishormonit suojaavat naisia vaihdevuosiin asti. Keltarauhashormoni pitää muun muassa ylähengitystiet auki. Vaihdevuosien jälkeen uniapneaa on naisilla yhtä paljon kuin miehilläkin.

Tupakka ja alkoholi pahentavat

Ylipainon lisäksi tupakointi, alkoholi ja tietyt rauhoittavat lääkkeet pahentavat uniapneaa. Tupakointi lisää limakalvojen turvotusta ja tekee hengitysteistä ahtaammat. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet puolestaan heikentävät hengitystä.

Jo yksi annos alkoholia pahentaa uniapneaa. Mahdollinen saunakalja kannattaisikin ottaa illalla ennen saunaa, jotta sen vaikutus ehtii haihtua ennen nukkumaanmenoa.

Hoitamaton uniapnea lisää riskejä 

Hoitamaton uniapnea lisää monien vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, riskiä. Verisuonet ovat lujilla hapenpuutteen ja rintakehän sisäisten paineenvaihtelujen vuoksi, jolloin myös verenpaine kohoaa.

Jos ihminen sairastaa jo sepelvaltimotautia, hapenpuute voi laukaista sydänkohtauksen.

Uniapnea aiheuttaa myös ärtyisyyttä, muistihäiriöitä ja impotenssia. Yöhikoilu, virtsaamistarve öisin sekä rytmihäiriöt voivat myös olla merkkejä uniapneasta.

Väsymys lisää selvästi onnettomuusriskiä liikenteessä sekä työpaikoilla. Mediassa kuulee silloin tällöin, kuinka liikenneonnettomuuteen ei löydetty syytä. Tällöin on mahdollista, että kuljettaja on nukahtanut rattiin. 

Elämäntapamuutos auttaa

Hoidossa tärkeintä on elämäntapamuutos: laihduttaminen, liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni sekä tupakoinnin vähentäminen tai lopettaminen.

Kun nämä asiat saa kuntoon, on mahdollista jopa parantua kokonaan.

Jos uniapnea on ollut pitkään hoitamattomana, potilaalle on saattanut tulla pysyviä rakenteellisia muutoksia, joita ei voi parantaa, kuten venyneet nielun rakenteet.

Paineilmaa...

Uniapneaa tutkitaan sairaalassa, jossa potilaalta mitataan yön aikana hengityskatkoksien määrä. Näin selviää, onko kyseessä uniapnea ja jos on, niin kuinka vakava.

Kun uniapnea on todettu ja esimerkiksi hengityslaitehoito aloitettu, potilas käy säännöllisesti tarkastuksessa, jossa seurataan laitteen mittaamia arvoja.

Uniapneaa hoidetaan tehokkaasti CPAP-hengityslaitteella, jota käytetään öisin. Laite puhaltaa nenänieluun huoneilmaa pienellä ylipaineella, minkä seurauksena hengitystiet eivät tukkeudu nukkuessa.

CPAP-laite vähentää hengityskatkoksia ja parantaa unen laatua. Jotkut joutuvat käyttämään laitetta loppuelämänsä. Se kuitenkin parantaa elämänlaatua merkittävästi ja nopeasti, joillain jopa jo ensimmäisen yön jälkeen. Osalla myös verenpaine laskee ja sokeriarvot muuttuvat paremmiksi.

Hengityslaite ei kuitenkaan sovi kaikille. Jotkut eivät saa unta sen kanssa, eivät opi nukkumaan laite kasvoilla tai heräilevät pitkin yötä, sillä kääntyily on laitteen kanssa hankalaa.

...ja muita apukeinoja

Uniapneaa voidaan hoitaa myös uniapneakiskolla, joka vetää nukkuessa alaleukaa eteenpäin ja helpottaa hengittämistä. Lisäksi on erilaisia leikkaushoitoja. Ne tulevat kuitenkin harvoin kyseeseen.

Uutena hoitomuotona on kokeiltu ylähengitysteiden hermostimulaattoria, joka antaa laajentajalihaksien hermoihin puhtia ja pitää hengitysteitä auki.

Uniapnean kanssa pystyy elämään laadukasta elämää, kun menee ajoissa hoitoon.

Asiantuntijana keuhkosairausopin dosentti Tarja Saaresranta, Turun yliopistollinen keskussairaala.

Lue lisää uniapneasta Käypä hoito -suosituksesta

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla