Kohtuukäytön rajat eivät suojaa ketään alkoholisoitumiselta. Tarkista, estääkö häpeä hakemasta apua tai käytätkö alkoholia itsehoitokeinona. 

Juomisesta on ehkä kauan sitten tullut ongelma, mutta jaksamisestaan huolestunut nainen puhuu lääkärille vain unettomuudesta. Tai  ahdistuneisuudesta tai masentuneisuudesta. Hän kaipaa nukahtamis- tai mielialalääkkeitä.

Hän ei helposti kerro juomisesta, koska ei halua tulla leimatuksi – eikä varsinkaan mennä alkoholisteille tarkoitettuihin ryhmiin.

Kynnys tuntuu  ylitsepääsemättömältä, koska siellähän on enimmäkseen miehiä, eikö? Ymmärtäisikö kukaan naisen arjen peruskuvioita vaatimuksineen?

Niinpä juominen voi peittyä vuosikymmeniksi muiden oireiden alle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

1. Estääkö häpeä etsimästä apua?

– Häpeä estää naisia hakeutumasta hoitoon, sanoo vastaava päihdeohjaaja Anne-Mari Myller

– Lopulta apua haetaan mieluummin mielenterveyspuolelta kuin AA-ryhmistä. 

Myller toimii päihdeohjaajana yksityisessä Hoitokoti Tuhkimossa, jossa hoito on siellä suunniteltu nimenomaan naisten tarpeisiin.

Vaikka tilastot ovat vuosia kertoneet naisten alkoholin käytön lisääntymisestä, alkoholiriippuvuus on yhä erityinen riskin paikka. Juominen yhdistettynä äitiyteen ei vain yhtälönä ole mahdollinen. Lisänsä kuvioon tuo pelko lasten huostaanotosta.

– Juominen on yhä sallitumpaa miehelle. Elämänhallinta saattaa kadota, mutta ulkopuoliset eivät puutu asiaan yhtä hanakasti kuin  nähdessään naisen humalassa.

2. Sekoittuvatko lääkkeet ja alkoholi?

Tuhkimossa kamppaillaan tyypillisesti eroon sekakäytöstä, lääkkeiden ja alkoholin yhdistelmästä. Alle kolmekymppisten joukossa
lähes puolella on päihdecocktailissa mukana myös huumeita. 

Nelikymppisen naisen alkoholisoituminen on saattanut alkaa viihdekäytöstä. On tuntunut tarpeelliselta saada rentoutua kunnolla. Kun
ottaa lasin käteen ja pullon pöydälle, voi vetäytyä hetkeksi rauhaan perhe-elämän vaatimuksilta.

Viisikymppiset juovat enemmän salaa, koska avoin humaltuminen hävettää heitä enemmän kuin nuoria. Lapset saattavat olla murrosikäisiä, mutta äiti pelkää yhä viranomaisten väliintuloa. Piilopullot kiertävät kaapeissa.

– Nainen eristäytyy pullojensa kanssa, vaikka perhe-elämän kulissit näyttävät ulospäin olevan kunnossa. Kun perheenjäsenet saavat
tarpeekseen, äidin juominen nostetaan pöydälle.

3. Käytätkö alkoholia itsehoitokeinona?

Usein naisen läheinen järjestää hoidon, ja äiti lähtee niin sanotusti kahden viikon ulkomaanmatkalle. Peitetarina helpottaa hoitoon lähtöä.
Jos työnantaja on puuttunut juomiseen ja puolisokin sanoo, että riittää, on ongelmaa vaikea kieltää. 

Myllerillä on selvä näkemys siitä, etteivät kohtuukäytön rajat suojaa alkoholisoitumiselta. Naisilla rajana on viisi alkoholiannosta
päivässä tai 16 annosta viikossa.

– Olennaisempaa kuin määrä on se, mihin tarkoitukseen alkoholia käyttää. Päihderiippuvuutta ei voi ehkäistä noudattamalla
kohtuullisuuden rajoja. Riippuvuus voi tulla pienemmistäkin määristä, jos on taipumus käyttää alkoholia itsehoitokeinona, sanoo Myller.

 

Tarkista, onko alkoholinkäyttö terveellä pohjalla: paihdelinkki.fi

Asiantuntija: Anne-Mari Myller, vastaava päihdeohjaaja, Hoitokoti Tuhkimo.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla