Vuotava nenä ja karhea kurkku – ei kai taas. Jokaista flunssaa ei voi välttää, mutta omaa puolustuskykyään voi vahvistaa syömällä. Miten? 

1. Miten ruokavalio tulisi koostaa, että vastustuskyky rullaa?

Kurkkaa kaupassa ostoskärryysi ja mieti, onko sen sisältö ruokapyramidin mukainen. Jos kasviksia, hedelmiä ja marjoja on eniten, hyvä. Lisäksi kärryssä saisi olla täysjyväviljoja, jonkin verran maitotuotteita, pehmeitä rasvoja, kalaa ja kanaa. Punaista lihaa, rasvaisia liha- ja maitotuotteita ja runsassokerisia tuotteita pitäisi olla vähiten.

Kokonaiskuva ratkaisee. Jos ruokavalio on muuten pielessä, jonkin yksittäisen ravintoaineen tankkauksesta ei näytä olevan hyötyä. Liioittelusta voi olla jopa haittaa, jos muuta tarpeellista jää sen vuoksi saamatta.

2. Olisiko lisäravinteista hyötyä?

Ravintoaineet kannattaa ennemmin hankkia ruoasta, koska silloin niitä saa monipuolisesti ja tasapainoisesti, eikä buustaten jotain tiettyä vitamiinia. Lisäksi täysjyväviljoista ja muista kasvikunnan tuotteista tunnistetaan jatkuvasti uusia terveellisiä ja tarpeellisia yhdisteitä, joita ei vielä pystytä pilleripurkkiin eristämään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos epäilet jonkin ravintoaineen puutetta, tarkista, onko ostoskorisi ruokapyramidin mukainen vai jääkö esimerkiksi kasvisten kerros vajaaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos kärsii allergiasta ja jokin ruokapyramidin lohko jää hyödyntämättä, kannattaa tarkistaa, miten puutokset saa korvattua esimerkiksi lisäravinteilla.

Vegaaneja suositellaan ottamaan B12-vitamiini pillerinä, sillä sitä saa lähinnä eläinperäisestä ruoasta. Terve aikuinen ei tarvitse D-vitamiinia purkista, jos syö säännöllisesti vitaminoituja maitotuotteita, kalaa ja vitaminoituja levitteitä.

3. Mitä ruoasta sitten pitäisi saada?

Ennen kaikkea ihminen tarvitsee riittävästi energiaa terveellisestä ruoasta, sillä muuten saattaa syntyä puutoksia. Jos on ankaralla laihdutuskuurilla ja kalorit jäävät todella vähäisiksi, joidenkin ravintoaineiden saanti voi olla liian pientä. Vanhuksilla puutoksia voi syntyä huonon ruokahalun vuoksi.

Immuniteetti tarvitsee eri toimintoihin esimerkiksi rasvahappoja, eri vitamiineja sekä sinkkiä ja seleeniä. Rasvojen hyviä lähteitä ovat esimerkiksi kala ja kasviöljyt, B-vitamiineja saa viljoista, maidosta ja lihasta, C-vitamiineja kasviksista ja hedelmistä ja D-vitamiineja kalasta ja maidosta.

Folaattia saa syömällä papuja ja vihreitä salaattikasveja, sinkkiä täysjyväviljoista ja seleeniä esimerkiksi kalasta tai pähkinöistä.

4. Onko yksittäisistä vitamiineista hyötyä flunssan ehkäisyssä?

Normaalilla ihmisellä C-vitamiinista ei ole hyötyä flunssan ehkäisyssä, mutta erittäin kovassa fyysisessä rasituksessa esimerkiksi huippu-urheilijoilla se on mahdollista. Runsas C-vitamiini voi hieman lyhentää flunssan kestoa.

Myös sinkki saattaa lyhentää flunssan kestoa, mutta sitä tulee nauttia imeskelytablettina heti ensimmäisten oireiden alkaessa. Sinkin saannista sinänsä ei ihmisillä yleensä ole puutetta.

5. Miten suolistoa voi hoitaa ruoalla?

Suoliston bakteerit ovat tärkeä osa puolustusjärjestelmää. Parhaiten suolistoa voi auttaa kuitupitoisella ruokavaliolla, kuten kasviksilla ja täysjyväviljoilla.

Hapanmaitotuotteista saatavilla probiooteilla voi olla pieni hyöty vastustuskyvylle, mutta lähinnä silloin, jos sattuu kärsimään esimerkiksi pienestä vatsataudista. Ne eivät elä suolistossa kauan, sillä immuunijärjestelmä pitää bakteerien välisiä suhteita tasapainossa tappamalla ylimääräisiä.  

6. Kannattaisiko suosia luomua tai superfoodeja?

Ei ole näyttöä, että luomuruoka parantaisi vastustuskykyä. Superfoodeille ei ole virallista määritelmää, mutta yleensä kyse on hyvin ravintoainetiheistä ruoista, joissa on runsaasti esimerkiksi tiettyä vitamiinia tai fenolisia yhdisteitä. Kotimaiset marjat voi hyvin laskea superruoiksi, ja niitä kannattaakin sisällyttää ruokavalioon ja mieluiten cocktailina, jolloin ravintoaineita saa monipuolisimmin.

Yksinkertaistaen voi ajatella, että voimakkaan väriset kasvikset, marjat ja hedelmät buustaavat immuniteettiä, sillä niissä on paljon väriä antavia flavonoideja, esimerkiksi antosyaaneja.

Asiantuntijana ravitsemustieteen tutkijatohtori Maria Lankinen, Itä- Suomen yliopisto sekä immunologian professori Seppo Meri

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Vierailija

Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille. 

Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille ja oireille.

Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta tulee jos ravinnossa on liian vähän seleeniä, jodia, rautaa, sinkkiä, magnesiumia sekä D-vitamiinia. Näiden hivenaineiden ja D-vitamiinin puute on yleistä suomalaisilla. Pelkästään D-vitamiinin puutostila voi johtaa kilpirauhasen autoimmuunisairauden syntyyn.

Suomen väestöstä noin 30 % ei saa tarpeeksi jodia, rautaa ja seleeniä.

Eli ei nää sairaudet ihan taivaasta tipu. Toki on sairauksia, joihin ei voi edes ravinnolla vaikuttaa, mutta ne eivät ole lisääntyneet.

Raudan ja D-vitamiinin puutostilan oireet sekoitetaan usein masennukseen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan oireisiin, joten vaadi näiden mittaus. ÄLÄ syö rautaa ilman todettua raudan puutosta ja varastoraudan (ferritiini) seurantaa.

Näiden kuukausihinnaksi tulee alle 10 euroa, joten ei ole rahasta kiinni terveyden ylläpito.

Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä. Myös ravintoainepuutoksista johtuvia oireita ja sairauksia hoidetaan yleensä lievittämällä oireita haitallisilla lääkkeillä, kun pitäisi hoitaa oireen syytä. Elämme 2000-lukua ja sairauksien hoito on monesti kuin keskiajalta.

Suuri harmi ja ihmeteltävä asia on miksi lääkäreille ei anneta kunnollista ravitsemuksellista koulutusta. Ruokavaliolla on kuitenkin tekemistä suuresti lähes kaikkien terveyden tekijöiden, sairauksista parantumisten ja immuunivasteen kanssa. 

Toki lääketiede on kehittynyt huimasti viimeisen 100 vuoden aikana ja moni sairaus joka ennen tappoi, pystytään tänä päivänä ehkäisemään tai parantamaan.

Vierailija

Esim. saadakseen ravinnosta riittävästi pitkäketjuisia Omega 3 rasvahappoja (EPA ja DHA), pitäisi rasvaista kalaa syödä 4 annosta joka viikko.

D-vitamiinia saadakseen pitäisi asua päiväntasaajalla ja olla päivällä iho paljaana auringossa. Eli käytännössä ravintolisänä täytyy aivan kaikkien syödä D-vitamiinia.

Varastoraudan puutteesta kärsii yli kymmenen prosenttia naisista ja yli kolme prosenttia miehistä. Lapsista joka neljäs.

Tyypillisiä oireita ovat väsymys, aivosumu, muistihäiriöt, mielen mataluus, kilpirauhasen vajaatoiminta, suorituskyvyn heikkeneminen, rytmihäiriöt, levottomat jalat, univaikeudet ja -häiriöt, hengenahdistus, palan tunne kurkussa, vaikeus palautua urheilusuorituksen jälkeen ja painonnousu.

Folaatin puute on yleistä kaikissa ikäryhmissä.

B12-vitamiinin puutteesta kärsii joka viides 50 vuotta täyttänyt.

Noin 30 % ei saa tarpeeksi jodia, magnesiumia, rautaa ja seleeniä.

K2-vitamiini on tärkeä luustolle ja verisuoniterveydelle.

C-vitamiinin tarve on jopa 400 mg päivässä, joten sitä ei kukaan ravinnosta näin paljon saa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla