Kilpirauhasen tehtävä on säätää elimistön kierrokset juuri sopiviksi. Vajaatoiminta hidastaa koko kehoa, mutta tyroksiinihoidon säätäminen kohdilleen vaatii tarkkuutta.

Olo on alakuloinen, väsyttää, viluttaa, ja paino nousee. Nämä oireet voivat viitata moneen vaivaan, myös kilpirauhasen huonoon toimintaan.

Kilpirauhanen erittää tyroksiinia eli kilpirauhashormonia, joka leviää verenkierron turvin elimistön joka sopukkaan. Niinpä sen heikko toiminta heijastuu moneen.

– Sydämen lyöntitiheys laskee, ja sydän alkaa tehdä korvaavia lisälyöntejä, jotka tuntuvat muljahteluna. Voi tulla ummetusta, sillä suoliston liikkeet hidastuvat. Tyypillinen oire on myös hiusten haurastuminen. Tai kun talin eritys vähenee, iho alkaa kuivua, kuvailee endokrinologian erikoislääkäri, professori Matti Välimäki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksi oire kilpirauhasen vajaatoiminnasta on, että kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi eivätkä raskaudet tahdo alkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oireet kehittyvät usein niin pikkuhiljaa, että niihin saattaa tottua. Paleleva etsii villasukat jalkaansa ja kääriytyy peittoihin, pyöristymistä selitellään vähäisellä liikunnalla, ja väsymystäkin voi alkaa pitää normaalina.

Lievä masennuskin voi olla kilpirauhasen vajaatoiminnan oire, ja joskus nämä sairaudet menevät limittäin.

Siksi tutkimuksiin hakeutuminen saattaa viivästyä.


Numerot eivät kerro kaikkea

Kun kilpirauhassairautta epäillään, otetaan laboratoriossa tyroksiini- (T4-V) ja tyreotropiinikokeet (TSH). Myös kilpirauhasvasta-aineita pitäisi mitata nykyistä herkemmin, sillä ne kertovat kroonisesta kilpirauhastulehduksesta.

Tulehduksen löytyminen auttaa lääkäriä aloittamaan tyroksiinilääkityksen tilanteissa, joissa arvot ovat alakantissa.

Aiemmin, kun täsmällisiä laboratoriotutkimuksia ei ollut, vajaatoimintadiagnoosi perustui potilaan oireisiin ja lääkärin tutkimukseen. Huomiota kiinnitettiin pulssiin, refleksien nopeuteen ja kilpirauhasen kokoon. Vajaatoimintaa sairastavalla pulssi ja refleksit hidastuvat ja kilpirauhanen saattaa tuntua tavallista kookkaammalta ja kiinteämmältä.

– Diagnoosin pitäisi edelleenkin olla summa potilaan oireista, lääkärin tekemistä löydöksistä ja laboratoriotutkimusten tuloksista. Ikävä kyllä nykyään lääkäri ei välttämättä edes tapaa potilasta, vaan soittaa tulokset puhelimitse, Välimäki sanoo.

Rajatapauksissa hoidon aloitus voikin viivästyä, kun tuijotetaan liikaa numeroita. Jos kaikkia tarvittavia kokeita ei oteta, lievää vajaatoimintaa voi olla, vaikka arvot olisivat normaalit.

– Hoidosta voi olla hyötyä, vaikka arvot olisivat viitearvojen sisällä. Siksi alarajoilla keikkuvien koetulosten tulisi soittaa kelloja, Välimäki sanoo.

Löytyy yhä lievempänä

Suomessa noin 300 000 ihmistä ottaa kilpirauhasen erittämää hormonia tyroksiinia lääkkeenä. Valtaosa heistä on naisia. Kilpirauhasen vajaatoimintaa potevien määrä on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osittain se johtuu siitä, että potilaat ja lääkärit ovat yhä tietoisempia sairaudesta.

– Kilpirauhassairaus todetaan lähes aina lievänä. Kun aloitin lääkärinä nelisenkymmentä vuotta sitten, vastaanotolle saattoi tulla potilas, jonka kilpirauhashormonit olivat lähes nollilla. Niin rankkoja tilanteita ei enää kohtaa, Välimäki kertoo.

Kilpirauhanen sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se erittää tyroksiinia, jonka eritystä säätelee aivolisäkkeen hormoni tyreotropiini (TSH). Vajaatoiminta syntyy vuosien kuluessa usein niin sanotusta autoimmuunitulehduksesta, jossa keho jostain syystä muodostaa vasta-aineita kilpirauhasta kohtaan.

Kilpirauhaskudosta tuhoutuu, ja tyroksiinin eritys hiipuu, jolloin aivolisäke yrittää piiskata kilpirauhasta toimimaan erittämällä entistä enemmän tyreotropiinia.

Lääkitys ei ole peikko

Vajaatoiminnan hoito vaatii aikaa ja paneutumista. Joskus potilaat kiertävät lääkäriltä toiselle, sillä eivät koe saavansa lievitystä oireisiinsa. Useimmiten syynä on liian pienet tyroksiiniannokset ja se, että hoitoa ohjaavat vain laboratorioarvot ja niille asetetut usein perusteettomat tavoitearvot.

– Tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman hyvä vointi. Joku pärjää pienellä annoksella, toinen taas tarvitsee niin isoja tyroksiiniannoksia, että säätelyhormoni tyreotropiini (TSH) laskee viitearvojen alarajoille tai jopa alapuolelle, Välimäki sanoo.

Hänen mielestään tyroksiinia käyttäviä säikytellään tarpeettomasti osteoporoosilla. Todellisuudessa murtumien riski on suuria tyroksiiniannoksia saavilla vain hitusen terveitä kontrollihenkilöitä suurempi.

– Kärpäsestä on tehty härkänen, kun ajattelee, kuinka paljon elämänlaatu paranee lääkityksellä. Tosin etenkin iäkkäillä potilailla kilpirauhaslääkitys suurentaa jonkin verran merkittävän sydämen rytmihäiriön, eteisvärinän, vaaraa.

Kun potilas voi hyvin, kilpirauhasarvoja seurataan laboratoriokokein tavallisesti vuoden välein, vakaassa hoitotasapainossa parin vuoden välein.


Ei selitä kaikkea

Kilpirauhasen vajaatoiminta on muotitauti, ja tyroksiinihoidon riittävyyttä sen hoidossa epäillään keskustelupalstoilla. Kuitenkin noin 95 prosentilla potilaista lääkitys tepsii. Ja aina sitä paremmin, mitä tarkemmaksi annos saadaan säädettyä.

Jotta tyroksiini tehoaisi, kehon pitää muuttaa se aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) eli pudottaa siitä yksi jodiatomi pois. Joskus keho ei kuitenkaan pysty muuttamaan kaikkea tyroksiinia toimivaksi, ja silloin tyroksiinin lisänä saatetaan tarvita pieni määrä T3-lääkitystä.

Erityisesti jos ihmisellä on keskushermosto-oireita, kuten väsymystä ja aivosumua, eikä taipumusta rytmihäiriöihin, voidaan harkita T3-hoitoa.

– Kilpirauhasta hoitamalla ei saada elämässä kaikkea kuntoon. Oireiden taustalla voi olla muutakin, Matti Välimäki muistuttaa.

Joskus potilas on esimerkiksi oikeasti masentunut tai kärsii jostain muusta sairaudesta, kuten fibromyalgiasta eli pehmytkudosreumasta. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla muutkin aineenvaihdunnalliset sairaudet, kuten keliakia, B12-vitamiinin puutos ja lisämunaisten vajaatoiminta eli Addisonin tauti, ovat tavallista yleisempiä. 
 

Näin kilpirauhanen kiukuttelee

  • Iho ja limakalvot kuivuvat
  • Hiukset ja kynnet haurastuvat
  • Kasvot ja luomet turpoavat
  • Ääni käheytyy
  • Hengästyttää
  • Pulssi hidastuu
  • Paleltaa
  • Paino nousee
  • Niveliä särkee
  • Ruoka ei maistu
  • Tulee aivosumua eli muisti takkuaa ja pätkii
  • Olo on alakuloinen ja aloitekyvytön
  • Väsyttää ja unettaa
  • Kuukautiskierto häiriintyy
  • Hedelmällisyys vaarantuu

Asiantuntija Matti Välimäki professori, endokrinologian erikoislääkäri, Helsinki.

Vierailija

Mitä tarkoitetaan "muotitaudilla"? Termillä on vähättelevä sävy, joka ei sovi taudista kertomisen asialliseen sävyyn. Ehkä jutussa olisi voinut täsmentää, että hoidon alkaminen saattaa venyä juuri siitä syystä, että lääkärit pitävät kilpirauhasen vajaatoimintaa muotitautina ja vähättelevät potilaan oireita. Ja silloin tarkoitetaan sanoa, että potilaat ovat luulosairaita. Mitään tautia, varsinkaan näin kokonaisvaltaisesti kehon toimintoihin vaikuttavaa, ei pidä leimata muotisairaudeksi, sillä voi olla yksilön kannalta suuri vaikutus asenteissa ja hoidon asiallisuudessa. T3 -lääkitystä tarvitsee huomattavasti suurempi osa kuin jutun mukaan 5%, ja sen diagnosointi voi jäädä muotisairaalta tekemättä vuosiksi.

Vierailija

Kilpirauhasen vajaatoiminta tai liikatoiminta ei todellakaan ole muotisairaus, vaan jokaisen sitä sairastavan ihmisen elämään laaja-alaisesti vaikuttava sairaus. Lääkärit valitettavasti eivät osaa hoitaa sairautta oikein, myös ruokavalion suhteen ei osata antaa neuvoja, vaan ruokavalion merkitystä lääkityksen ohella vähätellään. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin muoto Suomessa on autoimmuunityreoidiitti, mutta sitä ei esimerkiksi testata ja sen olemassaoloa ei näy perus TSH, T4V testeillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla