Kun kesä kolkuttelee ovella, erilaiset dieetit alkavat kummasti kiinnostaa.

Jos lyhyet paastot innostavat, mutta 5:2 tuntuu jo tylsältä, kokeile jotakin näistä pätkäpaastoista.

1. 18/6-dieetti

Tässä paastossa saa syödä joka päivä, mutta vain 6 tunnin ajan päivässä. Loput 18 tuntia ollaan syömättä. Voit itse valita sinulle sopivan syömisajan, esimerkiksi klo 10-16. Voit silloin syödä mitä haluat, mutta yritä pysyä kohtuudessa.

Tästä dieetistä on eri versioita: jotkut pitävät 8 tunnin syömisjaksoja, toiset vain 4 tunnin ruokapätkiä päivässä.

2. 24 tunnin paasto

Tässä dieetissä ollaan joka viikko kokonainen vuorokausi syömättä. Aloitus- ja lopetusajankohdat voit määritellä itse: voit aloittaa esimerkiksi aamupalan syötyäsi yhdeksältä aamulla ja olla syömättä seuraavaan aamuun kello yhdeksään asti.  Päivän aikana voit juoda kalorittomia juomia, kuten teetä.

Muina päivinä voit syödä mitä haluat, tietenkin kohtuudella.

3. Rasvapaasto

Rasvapaastosta on useita eri muunnelmia. Robert Atkinsin versiossa rasvaa haetaan kermajuustosta, pähkinöistä ja kananmunista. Kaiken kaikkiaan kaloreita syödään päivässä vain 1000, kun normaalitarve naiselle on liki kaksinkertaisesti.

Varpu Tavi ja Anna Sillanpää ovat kehitelleet rasvapaastosta myös hieman armollisemman version. Siinä dieettiin kuuluu myös hieman proteiineja kuten kananmunia ja lisäksi kasviksia, marjoja ja jopa yksi hedelmä päivässä.

Pääosassa Varpun ja Annan paastossa ovat kuitenkin rasvat: 2–5 ruokalusikallista kylmäpuristettua kasvisöljyä päivässä. Lisäksi syödään avokadoja, siemeniä ja pähkinöitä. Rasvapaastota voi joka toinen päivä tai vaikkapa joka toinen viikko.

Lähde: Varpu Tavi, Anna Sillanpää: Pätkäpaasto (Gummerus)

Lue myös:

Näin helposti aloitat 5:2-dieetin

Näin toimii 5:2-dieetti – kaksi naista kokeili villitystä kuukauden

5:2-dieetillä ei tarvitse kärvistellä – katso kahdeksan herkullista

Kauko Röyhkä laihtui 12 kiloa 5:2-dieetillä: "Urpokin voi viedä paaston läpi"

Mutta entä jos kahvi ei maistu: voiko terveyttään edistää teellä?

Masennuksen ja syöpien loitolla pitäjä. Apua laihdutukseen ja metaboliseen oireyhtymään. Kahvilla on todistetusti monia terveyshyötyjä. Vuosikymmenten ajan on tutkittu myös kahvin juomisen ja sydänterveyden yhteyksiä, joista nyt on saatu uutta, tärkeää tietoa.

Saksalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi kahviin liittyy niin paljon sydämen terveyshyötyjä. Mahdollinen vastaus löytyy siitä, miten verisuonet ja veren solut reagoivat kofeiiniin. Tutkimustulos sisältää myös tarkan kofeiinimäärän, jolla sydänterveys kohenee, kertoo Science Daily.

Sydänterveyden hyödyt ovat parhaimmillaan, kun päivässä juodaan kofeiinimäärä, joka vastaa neljä kuppia kahvia. Näin väittää tuore tutkimus. Sääntö toimii etenkin iäkkäiden kahvinystävien terveen sydämen reseptinä.

PLOS-tiedelehdessä torstaina julkaistu tutkimus tehtiin hiirten avulla, joten suoraa yhteyttä ihmissydämen toimintaan ei ole todistettu. Ongelmallista on myös aina syy-seuraussuhteiden löytäminen.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistu kokoomatutkimus selvitti, että parhaimmat terveyshyödyt kahvista saa, kun sitä nauttii päivittäin kolme–neljä kuppia. Tutkimusta kuitenkin kritisoitiin siitä, että tulokset eivät välttämättä tarkoita suoria syy-seuraussuhteita: ei voitane suoraan sanoa, että terveempi elämä johtuisi vain kahvinjuonnista. 

Neljän kahvikupin kittaaminen ei siis ehkäise välttämättä yksin terveysongelmia. On siis mahdollista, että neljä kuppia nauttivat ihmiset elävät muutenkin terveellisesti. 

 

Business Insider (BI) on haastatellut uuden tutkimuksen tekijää, joka toivoo, että vanhat neuvot kahvin kulutuksesta hylättäisiin tulosten perusteella. Varsinkin kun usein sydänvaivaisia senioreita neuvotaan välttämään kahvia.

Tutkija Joachim Altschmied uskoo, että neljä päivittäistä kahviannosta voi auttaa vähentämään sydänkohtauksen riskiä, sillä kofeiini suojaa verisuonia. Kahvi myös saattaa auttaa toipumaan sydänsairauksista, kunhan määrä pysyy maltillisena. Neljää kuppia vastaavaa kofeiinimäärää ei saa ylittää. Hän muistuttaa lisäksi terveellisistä elämäntavoista – tietenkin kahvin rinnalla.

– Se ei korvaa muita asioita. Urheilua ja terveellistä syömistä kannattaa jatkaa ja lisätä mukaan kahvia.

BI:n mukaan kahvin voi korvata myös vihreällä teellä, jos musta kofeiinijuoma ei maistu. Se kirjoittaa, että vihreässä teessä on yhtä paljon kofeiinia ja se myös voi edistää sydänterveyttä tehokkaasti.

Kysely

Kuinka monta kuppia kahvia juot päivässä?

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA