Uniapnea saattaa oireilla esimerkiksi joka-aamuisena päänsärkynä. Kuva: Shutterstock
Uniapnea saattaa oireilla esimerkiksi joka-aamuisena päänsärkynä. Kuva: Shutterstock

Uniapnea on yleinen mutta vaikeasti tunnistettava sairaus.

Kaikilla meillä on nukkuessa lyhyitä hengityskatkoksia. Mutta jos katkos venyy yli kymmeneksi sekunniksi kerrallaan, puhutaan uniapneasta.

Uniapnea aiheuttaa unen aikana veren happipitoisuuden laskua, ja lisää kuoleman riskiä unen aikana. Lisäksi sen tiedetään aiheuttavan sydän-ja verisuonisairauksia. 

Uniapnealla on yhteyttä myös kohonneeseen verenpaineeseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja masennukseen. Sairaudesta kärsivillä on myös kohonnut riski joutua onnettomuuksiin.

Vaikeasti havaittava kansantauti

Uniapneasta kärsii jopa joka viides suomalaisista.

Vaikka sairaus on yleinen, sitä on vaikea tunnistaa. Erityisen vaikean siitä tekee se, että taudin tärkein oire – eli hengityskatkokset – ilmaantuvat vain yöllä unen aikana.

– Valtaosa ihmisistä ei tiedä sairastavansa uniapneaa, vaan iso osa uniapneapotilaista arvioi nukkuvansa oikein hyvin, kertoi unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto Ilta-Sanomille.

Hänen mukaansa osaksi tautia tunnistetaan huonosti, koska sen ajatellaan edelleen liittyvän vain ylipainoon. Todellisuudessa 30 prosenttia sairastavista on normaalipainoisia. Ikä lisää uniapnean todennäköisyyttä, mutta sitä esiintyy myös nuorilla ja lapsilla.

Miten uniapnean voisi tunnistaa itse? Listasimme hienovaraiset oireet, jotka voivat paljastaa sairauden.

  1. Heräilet yöllä pissalle. Uniapneasta kärsivän hengitys on katkonaista. Siksi keho joutuu työskentelemään pitääkseen hengityksen normaalina. Keho voi myös yrittää herättää sairastavan, jotta hengittäminen helpottaisi. Yksi elimistön käyttämä tapa on vapauttaa hormonia, joka lisää virtsaamisen tarvetta, kertoo Prevention-sivusto.
  2. Päätäsi särkee heti aamusta. Koska uniapnea aiheuttaa hapenpuutetta, se oireilee usein aamulla jomotuksena päässä. Myös niskalihakset voivat olla jumissa, koska kroppa joutuu työskentelemään pitääkseen hengitystiet auki.
  3. Olet jatkuvasti väsynyt. Väsymys päivän aikana on yksi yleisimmistä uniapnean oireista. Toki uneliaisuus voi johtua muustakin. Lue lisää: Oletko jatkuvasti vähän väsynyt? 10 asiaa, joista se voi johtua
  4. Kuorsailusi katkeilee. Kuorsaaminen on yleinen uniapnean oire, mutta kaikilla kuorsaavilla ei ole uniapneaa. Usein uniapneaa aletaan epäillä siinä vaiheessa, kun läheinen kertoo, että kuorsaamisen välissä on selkeitä hengityskatkoksia. Katkos voi kestää muutaman sekunnin tai jopa minuuttin. Se päättyy usein korahdukseen. Lue myös: Tässä vaiheessa kuorsaamisesta kannattaa huolestua
  5. Et pysty keskittymään ja muistisi takkuilee. Jos uniapneaa ei hoideta, unenlaatu kärsii. Siksi myös päivät saattavat olla yhtä tuskaa. Joidenkin tutkimusten mukaan krooninen hapenpuute yöaikaan saattaa muuttaa aivojen rakennetta niin, että keskittyminen vaikeutuu. Hapenpuute saattaa myös aiheuttaa muistihäiriöitä, kertoo Käypä hoito -suositus.
  6. Olet jatkuvasti alakuloinen. Vuoden 2014 tutkimuksen mukaan uniapneaa sairastavista 46 prosentilla on ollut masennusoireita ja 56 prosentilla ahdistusta.
  7. Painosi nousee. Suomen sydänliiton haastatteleman erikoislääkärin Miikka Peltomaan mukaan uniapnea ruokkii painonnousua, mikä puolestaan voi lisätä entisestään nielun ahtautta. Tutkimuksissa uniapnea on myös yhdistetty sokeriaineenvaihdunnan ongelmiin ja kakkostyypin diabetekseen.
  8. Seksihalusi ovat hukassa. Bustle-sivuston haastatteleman neurologin Jocelyn Chengin mukaan seksiongelmilla ja uniapnealla saattaa olla yhteys. Miesten kohdalla uniapnea saattaa aiheuttaa erektio-ongelmia. Naiset saattavat kärsiä haluttomuudesta ja orgasmivaikeuksista.
  9. Heräät hikisenä. Tapahtuuko niin, vaikka makuuhuoneen lämpötila on ihan kohtuullinen? Runsas hikoilu unen aikana on yleinen uniapnean oire. 

Milloin lääkäriin, ja miten uniapneaa hoidetaan?

Jos kärsit yllä listatuista oireista, asiasta kannattaa ehdottomasti keskustella lääkärin kanssa.

Uniapneaa hoidetaan monella tavalla, ja muoto riippuu sairauden vaikeusasteesta, kertoo uniapnea.fi-sivusto. Myös nenän ja nielun fysiologia vaikuttaa hoitomuotoon.

Usein käytetään CPAP-hoitoa, jossa maskin tai nenäkanyylin avulla hengitystiet pidetään unen aikana auki. Osalle auttaa jo kuorsauskisko. Uniapneaa on hoidettu myös kirurgisilla toimenpiteillä, mutta nykyään niitä vältetään.

TJussi

Kärsitkö tietämättäsi uniapneasta? 9 oiretta, jotka voivat paljastaa totuuden

Minulla ei ole ollut uniapneaa, mutta on astma. Se on normaalisti ihan kontrollissa lääkkeittä, mutta paha lentsu pahensi sen ja olen päivällä väsynyt. Nyt kun lentsu on pikkuhiljaa paranemassa, silti yöllä tulee hengitysvaikeuksi ylös nousevan liman vuoksi, jota ei saa pois kuin yskimällä. silti en halua ottaa kortisonia, teenkö väärin? En usko, että tilapäiset hengityskatkot voivat olla vaarallisia.
Lue kommentti

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.