Uniapnea saattaa oireilla esimerkiksi joka-aamuisena päänsärkynä. Kuva: Shutterstock
Uniapnea saattaa oireilla esimerkiksi joka-aamuisena päänsärkynä. Kuva: Shutterstock

Uniapnea on yleinen mutta vaikeasti tunnistettava sairaus.

Kaikilla meillä on nukkuessa lyhyitä hengityskatkoksia. Mutta jos katkos venyy yli kymmeneksi sekunniksi kerrallaan, puhutaan uniapneasta.

Uniapnea aiheuttaa unen aikana veren happipitoisuuden laskua, ja lisää kuoleman riskiä unen aikana. Lisäksi sen tiedetään aiheuttavan sydän-ja verisuonisairauksia. 

Uniapnealla on yhteyttä myös kohonneeseen verenpaineeseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja masennukseen. Sairaudesta kärsivillä on myös kohonnut riski joutua onnettomuuksiin.

Vaikeasti havaittava kansantauti

Uniapneasta kärsii jopa joka viides suomalaisista.

Vaikka sairaus on yleinen, sitä on vaikea tunnistaa. Erityisen vaikean siitä tekee se, että taudin tärkein oire – eli hengityskatkokset – ilmaantuvat vain yöllä unen aikana.

– Valtaosa ihmisistä ei tiedä sairastavansa uniapneaa, vaan iso osa uniapneapotilaista arvioi nukkuvansa oikein hyvin, kertoi unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto Ilta-Sanomille.

Hänen mukaansa osaksi tautia tunnistetaan huonosti, koska sen ajatellaan edelleen liittyvän vain ylipainoon. Todellisuudessa 30 prosenttia sairastavista on normaalipainoisia. Ikä lisää uniapnean todennäköisyyttä, mutta sitä esiintyy myös nuorilla ja lapsilla.

Miten uniapnean voisi tunnistaa itse? Listasimme hienovaraiset oireet, jotka voivat paljastaa sairauden.

  1. Heräilet yöllä pissalle. Uniapneasta kärsivän hengitys on katkonaista. Siksi keho joutuu työskentelemään pitääkseen hengityksen normaalina. Keho voi myös yrittää herättää sairastavan, jotta hengittäminen helpottaisi. Yksi elimistön käyttämä tapa on vapauttaa hormonia, joka lisää virtsaamisen tarvetta, kertoo Prevention-sivusto.
  2. Päätäsi särkee heti aamusta. Koska uniapnea aiheuttaa hapenpuutetta, se oireilee usein aamulla jomotuksena päässä. Myös niskalihakset voivat olla jumissa, koska kroppa joutuu työskentelemään pitääkseen hengitystiet auki.
  3. Olet jatkuvasti väsynyt. Väsymys päivän aikana on yksi yleisimmistä uniapnean oireista. Toki uneliaisuus voi johtua muustakin. Lue lisää: Oletko jatkuvasti vähän väsynyt? 10 asiaa, joista se voi johtua
  4. Kuorsailusi katkeilee. Kuorsaaminen on yleinen uniapnean oire, mutta kaikilla kuorsaavilla ei ole uniapneaa. Usein uniapneaa aletaan epäillä siinä vaiheessa, kun läheinen kertoo, että kuorsaamisen välissä on selkeitä hengityskatkoksia. Katkos voi kestää muutaman sekunnin tai jopa minuuttin. Se päättyy usein korahdukseen. Lue myös: Tässä vaiheessa kuorsaamisesta kannattaa huolestua
  5. Et pysty keskittymään ja muistisi takkuilee. Jos uniapneaa ei hoideta, unenlaatu kärsii. Siksi myös päivät saattavat olla yhtä tuskaa. Joidenkin tutkimusten mukaan krooninen hapenpuute yöaikaan saattaa muuttaa aivojen rakennetta niin, että keskittyminen vaikeutuu. Hapenpuute saattaa myös aiheuttaa muistihäiriöitä, kertoo Käypä hoito -suositus.
  6. Olet jatkuvasti alakuloinen. Vuoden 2014 tutkimuksen mukaan uniapneaa sairastavista 46 prosentilla on ollut masennusoireita ja 56 prosentilla ahdistusta.
  7. Painosi nousee. Suomen sydänliiton haastatteleman erikoislääkärin Miikka Peltomaan mukaan uniapnea ruokkii painonnousua, mikä puolestaan voi lisätä entisestään nielun ahtautta. Tutkimuksissa uniapnea on myös yhdistetty sokeriaineenvaihdunnan ongelmiin ja kakkostyypin diabetekseen.
  8. Seksihalusi ovat hukassa. Bustle-sivuston haastatteleman neurologin Jocelyn Chengin mukaan seksiongelmilla ja uniapnealla saattaa olla yhteys. Miesten kohdalla uniapnea saattaa aiheuttaa erektio-ongelmia. Naiset saattavat kärsiä haluttomuudesta ja orgasmivaikeuksista.
  9. Heräät hikisenä. Tapahtuuko niin, vaikka makuuhuoneen lämpötila on ihan kohtuullinen? Runsas hikoilu unen aikana on yleinen uniapnean oire. 

Milloin lääkäriin, ja miten uniapneaa hoidetaan?

Jos kärsit yllä listatuista oireista, asiasta kannattaa ehdottomasti keskustella lääkärin kanssa.

Uniapneaa hoidetaan monella tavalla, ja muoto riippuu sairauden vaikeusasteesta, kertoo uniapnea.fi-sivusto. Myös nenän ja nielun fysiologia vaikuttaa hoitomuotoon.

Usein käytetään CPAP-hoitoa, jossa maskin tai nenäkanyylin avulla hengitystiet pidetään unen aikana auki. Osalle auttaa jo kuorsauskisko. Uniapneaa on hoidettu myös kirurgisilla toimenpiteillä, mutta nykyään niitä vältetään.

TJussi

Kärsitkö tietämättäsi uniapneasta? 9 oiretta, jotka voivat paljastaa totuuden

Minulla ei ole ollut uniapneaa, mutta on astma. Se on normaalisti ihan kontrollissa lääkkeittä, mutta paha lentsu pahensi sen ja olen päivällä väsynyt. Nyt kun lentsu on pikkuhiljaa paranemassa, silti yöllä tulee hengitysvaikeuksi ylös nousevan liman vuoksi, jota ei saa pois kuin yskimällä. silti en halua ottaa kortisonia, teenkö väärin? En usko, että tilapäiset hengityskatkot voivat olla vaarallisia.
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti