”Endometrioosidiagnoosi oli helpotus, koska silloin sain syyn kivuilleni ja huonovointisuudelleni, mutta samalla se oli iso shokki”, kertoo Jutta Laino-Tabell. Kuva: Kalle Parkkinen
”Endometrioosidiagnoosi oli helpotus, koska silloin sain syyn kivuilleni ja huonovointisuudelleni, mutta samalla se oli iso shokki”, kertoo Jutta Laino-Tabell. Kuva: Kalle Parkkinen

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti muutti Jutan, 40, elämän. Hän sai myös kuulla, ettei voisi koskaan saada lapsia luonnollisella tavalla. Jutan mukaan sairaudesta on puhuttava, koska moni nainen kärsii siitä tietämättään.

Ylöjärveläinen Jutta Laino-Tabell kuuli ensimmäisen kerran sanan endometrioosi vasta lääkärin vastaanotolla. Hän ei ollut tehnyt itsediagnooseja kivuliaista kuukautisistaan, eikä kukaan ollut maininnutkaan endometrioosi-sanaa ennen kuin hänen oireensa muuttuivat todella rankoiksi.

– Kuukautiskipuni ovat olleet aina kovat, mutta niitä ei otettu terveydenhuollossa tosissaan. Kävin opiskeluaikanakin säännöllisesti lääkärissä puhumassa oireistani, mutta vasta kun olin kolme päivää toimintakyvytön kuukautisten aikana, oksensin kivusta ja meinasin pyörtyä suolistokipujen vuoksi kirjaston hyllyjen väliin, sain asiallista hoitoa.

Lue myös! Kuukautiset yhtä tuskaa, yhdyntä sattuu, vatsa vaivaa? 14 kysymystä kivuliaasta endometrioosista

Lääkäri löysi Jutan molemmista munasarjoista yli kymmenen sentin endometrioomat, ja Jutta sai kiireellisen leikkausajan sairaalaan. Elettiin vuotta 2002, ja Jutta oli 26-vuotias. Hän teki graduaan yliopistossa ja oli muuttanut miehensä kanssa ensimmäiseen yhteiseen asuntoon. Jutta sai kuulla, että häntä uhkaa lapsettomuus.

– Isossa avoleikkauksessa minulta jouduttiin poistamaan toinen munasarja ja toisestakin munanjohtimet ja munatorvi sekä leikkaamaan muun muassa suolistoa. Tuomiona leikkauksen jälkeen oli se, etten koskaan voi saada lapsia luonnollisella tavalla.

– Diagnoosi oli toki helpotus, koska silloin sain syyn kivuilleni, huonovointisuudelleni ja turvotukselleni, mutta samalla se oli iso sokki ja aiheutti kriisin. Sain tietää olevani kroonisesti sairas, ja kyseessä on vielä sairaus, joka aiheuttaa lapsettomuutta. Olin aina halunnut olla äiti, ja nyt se oltiin viemässä minulta pois. Mitkään kyyneleet eivät ole koskaan sattuneet niin paljon kuin lapsettomuuden vuoksi vuodatetut.

”Diagnoosi oli helpotus, koska silloin sain syyn kivuilleni, huonovointisuudelleni, mutta samalla se oli iso sokki.”

Jutan mukaan taistelutahto ja huumori eivät koskaan silti kadonneet. Siitä voi kiittää osin hänen ystäviään ja perhettään sekä puolisoa. He kaikki jaksoivat tukea ja kannatella kipeimmissäkin hetkissä, Jutta sanoo.

Vaihdevuodet lääkkeiden avulla

Ensimmäisen leikkauksen jälkeen Jutta oli kolme kuukautta vaihdevuosihormonihoidolla eli hänelle tehtiin vaihdevuodet lääkkeiden avulla. Tavoitteena oli kuivattaa endometrioosipesäkkeitä ja parantaa näin lapsettomuushoitojen onnistumismahdollisuuksia.

– Vaihdevuosikuukausien jälkeen kokeilimme ensimmäisen kerran IVF-hoitoa eli koeputkihedelmöitystä, mutta se epäonnistui, sillä vuosin nestettä kohtuun ja sen takia minut piti leikata vielä toisen kerran. Tämän jälkeen endometrioosi uusiutui jälleen ja hoitava lääkäri sanoi, että tilanne näyttää siltä, etten tule koskaan saamaan lapsia omilla munasoluilla.

Juttaa hoitanut lääkäri ehdotti jälleen vaihdevuosihoitoa, koska se oli tehonnut viimeksikin hyvin. Tämän jälkeen myös IVF-hoito onnistui, ja Jutta sai kaksostytöt.

– Raskaus ja synnytys sujuivat hyvin, ja endometrioosin oireetkin pysyivät melko hyvin kurissa yli vuoden ajan synnytyksestä, mutta sen jälkeen ne räjähtivät taas ja sain ajan kohdun ja munasarjojen poistoon, Jutta muistelee vuotta 2005.

”Tuntui hullun hommalta lähteä hedelmöityshoitoihin, kun kotona oli vuoden ikäiset kaksoset, mutta endometrioosi oli pistänyt meidät selkä seinää vasten.”

– Meistä kuitenkin tuntui mieheni kanssa, että perheestämme puutuu vielä joku ja päätimme kaikesta huolimatta kokeilla yksityisellä klinikalla kolmatta IVF-kierrosta. Tuntuihan se tosi hullun hommalta lähteä hoitoihin, kun kotona oli vuoden ikäiset kaksoset, mutta endometrioosi oli pistänyt meidät selkä seinää vasten eikä valinnanvapautta enää ollut. Tästä hoidosta saimme kuopustyttäremme vuonna 2006.

”Sairauteni tuli takaisin”

Viimeisimmän raskauden jälkeen Jutan endometrioosi pysyi lähes kymmenen vuotta suhteellisen hyvin kurissa. Hän sanoo saaneensa apua esimerkiksi e-pillereistä.

– Tosin pieni pelko on koko ajan ollut siitä, että koska endometrioosini uusiutuu. Eikä pelkoni ollut aiheeton, sillä syksyllä 2016 alkoivat taas kivut ja pikkuhiljaa muutkin oireet palautuivat. Lääkärikäynnillä pelkoni tuli toteen: sairauteni tuli takaisin.

Jutalla diagnosoitiin useampi endometriooma ja adenomyoosi eli endometrioosia kohtulihaksen sisällä.

– Minulla todettiin myös syvällisiä pesäkkeitä emättimen ja suolen välissä sekä pinnallisia pesäkkeitä. Nämä aiheuttavat muun muassa turvotusta ja kipuja. Tuntuu niin kurjalta taas taistella sairautta vastaan, mutta toisaalta tämä on endometrioosin luonne ja osasin siihen jo henkisestikin varautua.

Lääkärin mukaan seuraava askel voisi olla iso leikkaus, jossa Jutalta poistettaisiin sekä munasarjat että kohtu.

”Lääkärikäynnillä pelkoni tuli toteen: sairauteni tuli takaisin.”

– Tällä hetkellä endometrioosiani pyritään kuivattamaan lääkkeellä, joka on tarkoitettu vaihdevuoden jo ylittäneiden rintasyöpäpotilaiden hoitoon. Ainakin olen voinut paremmin ja toiveena olisi, etten joutuisi leikkaukseen.

Oma mieliala mietityttää

Tällä hetkellä Jutta työskentelee muiden endometrioosia sairastavien hyvinvoinnin ja edunvalvonnan eteen. Vuoden alussa hän aloitti Endometrioosiyhdistyksen ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Jo aikaisemmin hän on vetänyt vertaistukiryhmiä.

Kolmen tyttären äitinä Jutan suurimpia huolia ovat endometrioosin mahdollinen periytyminen ja oma mieliala.

– Kivut, turvotukset ja väsymyksen kestän kyllä itse. Mutta siinä vaiheessa kun sairaus tai hormonilääkitys alkaa vaikuttaa mielialoihin, ollaan kurjassa tilanteessa, koska silloin sairaus vaikuttaa myös muihin.

Jonna S

Jutta, 40, kertoo, miten rankkaa elämä endometrioosin kanssa voi pahimmillaan olla

Mulla operoitu kolmeen kertaa ja kystiä ym samalla. Lapsia siunaantui todella pitkän kaavan kautta😏 mutta aina se uusiutuu..koska en voi käyttää hormonihoitoja migreenin vuoksi. Niillä voisi helpottaa. Eikä kohdunpoistoa suositella vieläkään vaikka ikä 39. Ei kuulma ole hoitomuoto nykyisin😣 lähes kaikilta suvun naisilta on poistettu kohtu tai munasarjoja kasvaimien vuoksi, joten sitä odotellessa. Asiasta kärsivät varmasti tietävät että kyllä poisto vaan voisi olla hoitomuoto parempaan elämään😍
Lue kommentti

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.