Hyvä terveys
Punkin piisto ei tunnu, sillä se sylkee iholle puudutetta. Purija pitää poistaa mahdollisimman nopeasti. Kuva: Shutterstock
Punkin piisto ei tunnu, sillä se sylkee iholle puudutetta. Purija pitää poistaa mahdollisimman nopeasti. Kuva: Shutterstock

Ei kannata mennä paniikkiin, sillä punkin eli puutiaisen pitää olla ihossa ainakin vuorokausi, ennen kuin borreliabakteeri voi tarttua. Silloinkin tarttumisen edellytyksenä on se, että puutiaisessa on ollut borreliabakteeri.

Mitä tehdä, jos huomaa punkin nahassaan?

Ei kannata mennä paniikkiin, sillä vaikka puutiainen on Suomen vaarallisin eläin, vain joka viides niistä kantaa borreliabakteeria – riippuen myös hieman maantieteellisestä alueesta. Riski saada tartunta yhdestä puremasta on siksi melko pieni.

Puutiainen poistetaan ihosta muitta mutkitta. Parhaiten irrottaminen sujuu apteekista saatavilla punkkipinseteillä, joilla saa napakan otteen punkista. Pinseteillä kannattaa tarttua puutiaiseen mahdollisimman läheltä ihon pintaa puutiaisen kaulasta ja väsyttää se eli vetää se rauhallisesti kiertävällä liikkeellä pois.

Vanhan kansan viisaudet eivät poistamisessa päde: puutiaista ei kannata koskaan irrottaa voin tai öljyn turvin, sillä tukehtuessaan punkki voi oksentaa borreliabakteereita ihoon. Poiston jälkeen iholle voi sipaista antiseptistä puhdistusainetta. Pelkän puutiaisen pureman vuoksi antibioottikuuria ei suositella. Näin vältytään useimmiten turhaan syödyltä antibioottikuurilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos puutiaisen saa irrotettua vuorokauden sisällä sen kiinnittymisestä, tartunnan riski on vähäinen. Noin joka 50.–100. puutiaisen purema aiheuttaa borrelioosin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mitä tauteja puutiaiset levittävät?

Puutiaiset levittävät Suomessa lähinnä vain kahta tautia, Lymen borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Lisäksi hyvin harvinaisia puutiaisen levittämiä tauteja ovat jänisrutto eli tularemia sekä ehrlichioosi ja babesioosi.

Voiko puutiainen irrota ihosta itsestään?

Jos puutiainen on ahminut itsensä täyteen verta, se kasvaa turpeaksi ja voi tipahtaa iholta itsestään. Tähän menee usein vuorokausia. Borrelioositartunnan riskin minimoimiseksi puutiainen kannattaa irrottaa iholta heti sellaisen huomatessaan.

Mitä tehdä, jos irrotushetkellä osa puutiaisesta jää ihon sisään?

Joskus puutiaisen imukärsästä katkeaa pieni väkänen pistokohtaan. Se voi aiheuttaa ärsytystä ja kutinaa pitkäänkin, varsinkin jos ihoa raapii ja sinne pääsee bakteereita. Imukärsässä ei kuitenkaan ole borreliabakteereita, joten tartuntaa ei tarvitse pelätä. Kärsä on vähän kuin tikku sormessa, joka irtoaa ajan myötä itsestään. Joskus ihotulehduksen rauhoittamiseen voidaan tarvita antibioottivoidetta.

Mistä borreliabakteeri tulee puutiaiseen?

Borreliabakteereiden varastoja ovat etupäässä pienet jyrsijät, kuten peltomyyrät ja metsähiiret, joista puutiaiset tankkaavat verta. Puutiaisella on kolme elinvaihetta. Munasta kuoriutunutta puutiaista sanotaan larvaksi, ja verta juotuaan se muuttuu nuoreksi nymfiksi ja lopulta aikuiseksi naaraaksi tai koiraaksi. Näiden vaiheiden aikana puutiainen kasvattaa ympärilleen kovan kitiinikuoren.

Voiko bakteeri koteloitua tai piiloutua kehoon?

Moni pelkää, että borreliabakteeri voisi koteloitua ja piiloutua elimistöön, mutta tutkimuksissa tälle oletukselle ei ole saatu vahvistusta.

Millaiset oireet viittaavat borreliainfektioon?

Varmin ja tavallisin merkki borreliainfektiosta on rengasmainen, vähitellen laajeneva ihottuma, erythema migrans, joka tulee suurimmalle osalle tartunnan saaneista. Tässä vaiheessa infektio useimmiten huomataankin. Ihottuma näyttää vähän siltä, kuin heittäisi kiven peilityynen järven pintaan, ja osumasta lähtee laajenemaan rengas ympäristöön.

Joskus ihottuma voi olla jopa yli metrin halkaisijaltaan, kaulasta nilkkoihin ulottuva. Noin 20–30 prosentille ihottumaa ei tule tai sitä ei huomaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos se on vaikeasti havaittavissa paikassa, kuten takapuolessa, selässä tai hiuspohjassa. Toisinaan iholla saattaa olla useita ihottumarenkaita. Silloin bakteeri on levinnyt verenkierron välityksellä useisiin kohtiin iholla.

Jos tartuntaa ei havaita ihottumavaiheessa, joillekin kehittyy väsymystä, lämpöilyä tai nivelkipuja. Neurologisista oireista kasvohalvaus eli kasvojen toisen puolen veltostuminen on tavallisin. Lapsilla kesäaikaan yli puolet kasvohalvauksista johtuu borrelioosista. Harvoin borrelioosi voi tulehduttaa selkäydintä ja viedä hetkellisesti jopa kävelykyvyn. Borrelioosi on kuitenkin erittäin harvoin hengenvaarallinen.

Miten borrelioosia hoidetaan?

Kun ihottuma puhkeaa, infektio on helppo parantaa kahden viikon antibioottikuurilla. Yleensä käytetään amoksisilliiniä tai doksisykliiniä. Osalla tautia ei löydetä varhaisvaiheessa ja heille ehtii tulla muita oireita, kuten flunssan kaltaista lämpöilyä, päänsärkyä, hermosärkyä tai nivelkipuja. Tässä taudin levinneessä vaiheessa tehokkain keino on laskimoon annettava, 2–3 viikon kestoinen antibioottihoito.

Voiko puutiainen tarttua lemmikkieläimestä ihmiseen?

Voi. Mikään ei kerää puutiaisia niin hyvin kuin kissa tai koira. Joskus on sanottu, että paras puutiaismittari saaristossa on kalastajan koira. Puutiainen tarttuu kaikkeen liikkuvaan ja istahtaa herkästi maastossa käyskentelevän lemmikin turkkiin ja edelleen nahkaan nauttimaan veriateriasta. Siksi suositellaankin, ettei eläimiä otettaisi puutiaisaikoina ihmisten kanssa samaan makuuhuoneeseen nukkumaan. Lemmikki kannattaa myös suojata sille tarkoitetuilla punkkikarkotteilla.

Voiko tartunnan estää käyttämällä punkkikarkotetta?

Pelkästään karkotteiden varaan ei kannata heittäytyä. Tärkeintä on pukeutua asianmukaisesti puutiaisalueilla liikkuessaan, esimerkiksi metsässä suojata itsensä pitkillä lahkeilla ja vetää sukat lahkeiden yli. Vaaleista vaatteista puutiaiset erottuvat paremmin kuin tummista.

Suojaako rokote borrelioosilta?

Ei. Tässä ihmisillä menevät usein puurot ja vellit sekaisin. Monet saattavat ajatella, että kun ottaa rokotteen, punkkia ei tarvitse pelätä. Punkkitaudeista ainoastaan virusperäistä ja borrelioosia sata kertaa harvinaisempaa puutiaisaivokuumetta vastaan on rokote. Rokotetta suositellaan aivokuumevirusalueilla asuville ja kesäaikaan retkeileville.

Asiantuntija: Miikka Peltomaa, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti, Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla