Miten tästä tilanteesta voisi livahtaa? Kuva: Shutterstock
Miten tästä tilanteesta voisi livahtaa? Kuva: Shutterstock

Tuntuuko, että sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa elämää? Onneksi jännitystä voi vähentää helpoilla keinoilla.

Jokainen muistaa useita jännittäviä tilanteita elämästään. Ensimmäinen koulupäivä. Iso esitelmä töissä. Julkinen puhe satojen ihmisten edessä.

Pieni ujous ja sosiaalisten tilanteiden pelko kuuluu elämään: se voi jopa piristää ja parantaa suorituskykyä. Mutta voimakas jännittäminen tekee kaikesta monimutkaisempaa; erilaiset sosiaaliset kohtaamiset voivat aiheuttaa vaikeaakin ahdistusta ja jopa ruumiillisia oireita.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi ahdistushäiriöiden muodosta. Silloin ihminen alkaa helposti vältellä jännitystä aiheuttavia tilanteita tai hän kontrolloi niissä käytöstään voimakkaasti, ettei vain paljastaisi ahdistunutta oloaan.  International Business Times on listannut kolme merkkiä, jotka kertovat, että jännittämisestä on tullut elämää rajoittava psyykkinen häiriö.

  1. Ylianalysointi
    Sosiaalisen tapahtuman jälkeen, olipa se sitten työpaikan palaveri tai sukujuhlat tuttujen ihmisten kanssa, jännittäjät jäävät usein pohtimaan, kuinka he suoriutuivat tilanteesta. Pahimmillaan myös kaupassa tai kirjastossa käyminen voi käynnistää analysoinnin. Pienen hetken käyttäminen asian läpikäymiseen on ok, mutta monen tunnin ja jopa päiviä kestävä jälkipuinti voi olla merkki pelko-oireisesta ahdistuneisuushäiriöstä.
    Ahdistusta ja analysointia ilmenee usein myös ennen sosiaalisia tilanteita. Yhdysvaltalaisen Mayo Clinic -sairaalan mukaan jännittäjä odottaa pahimpia mahdollisia seurauksia, jotka voivat tapahtua ikävästä kokemuksesta. Joillakin järjenvastaiset huolet alkavat velloa jo viikkoja ennen h-hetkeä, ja ne voimistuvat äärimmilleen ennen tapahtumaa.

     

  2. Nöyryytetyksi tulemisen pelko
    Monet ihmiset jännittävät niin, että he alkavat hiljalleen vältellä sosiaalisia tilanteita. Ydinsyy ahdistavien tilanteiden välttämiseen on se, että he pelkäävät tulevansa tuomituiksi, nöyryytetyiksi tai nolaavansa itsensä, kertoo Mayo Clinic.
    He jännittävät usein myös vieraiden ihmisten seuraa, juttelemista ja verkostoitumista varsinkin vieraassa ympäristössä, jossa voi esiintyä arvioivaa ja kriittistä suhtautumista.  
    Nämä pelot saattavat estää tekemästä ihan tavallisia asioita, kuten muiden kanssa ruokailun tai julkisessa vessassa käymisen.  Vaikka heistä moni tietääkin, että heidän pelkonsa ovat turhia, he eivät pysty kontrolloimaan niitä ilman apua. Pitkällä aikavälillä jatkuva pakoilu kuitenkin aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä: muun muassa jännittäminen lisääntyy ja ihmissuhteiden kanssa saattaa tulla ongelmia.

     

  3. Ruumiilliset oireet
    Jännittäminen ei ole vain pään sisällä tapahtuvaa myllerrystä ja elinpiirin kaventumista. Se sekoittaa myös jännittäjän kehon. Nopea pulssi, helposti sekaisin menevä vatsa, asioiden unohtelu ja lihasjännitykset ovat fyysisiä oireita, jotka voivat johtua jännittämisestä, kertoo Mayo Clinic. Myös käsien vapinaa, hikoilua ja punastumista saattaa esiintyä helposti. Ujokin ihminen saattaa kokea ruumiillisia oireita hetkellisesti ja hyvin lievästi, kun taas sosiaalisten tilanteiden jännittäjä kärsii usein näistä oireista ennen sosiaalista tilannetta, sen aikana sekä jälkeen.

Miten pelkoa voi helpottaa?

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoitamisessa tärkeintä on jännittävien tilanteiden kohtaaminen sopivan pienissä hetkissä. Itsensä altistaminen sosiaalisille tilanteille voi vaatia kuitenkin paljon aikaa ja riittävää, ammattimaista tukea. Onneksi jo pienillä asioilla voi muuttaa ajatusmallejaan ja rentouttaa oloaan.

Kokeile! 6 syytä hengittää syvään – näin se vaikuttaa kehoosi, jännittäjä

  1. Muista ystävällisyys
    Kanadalaisen tutkimuksen mukaan sosiaalisten tilanteiden ahdistuksesta kärsivät ihmiset hyötyvät kivoista asioista – jotka he sanovat ja tekevät kanssaihmisilleen. Koehenkilöt yrittivät olla tietoisesti ystävällisiä muille kuukauden ajan. Tutkimuksessa heidän ahdistuksensa väheni enemmän kuin esimerkiksi jännittäjien, jotka altistivat itsensä sosiaalisille tilanteille tuntemattomien kanssa.
    Lue lisää! Sosiaalisten tilanteiden pelkoon löytyy yllättävä lääke: ystävällisyys

     

  2. Tunnista omat ajatuksesi!
    Mitä jos epäonnistun ja kaikki näkevät, että jännitän? Entä jos kukaan ei pidä minusta siellä? Kaikki hermoilevat joskus, mutta joskus se menee överiksi. Jos ahdistus ei ole vielä vallannut mieltä kokonaan, kannattaa kokeilla kolmea ohjetta murehtimisen taltuttamiseksi. Niistä tärkein on omien ajatusten tarkkaileminen ja kyseenalaistaminen. Kokeile iltaisin vaikka 15 minuutin huolihetkeä, jonka pyhität kokonaan mielessä pyöriville asioille – ja sen jälkeen unohdat niiden vatvomisen kokonaan.
    Suosittelemme: Pilaatko elämäsi murehtimalla? Muista kolme toimintamallia

     

  3. Sano se ääneen
    Juontaja Niina Backman kertoo kärsineensä jännityksestä vuosia, kunnes hän oppi hyväksymään asian ja itsensä. Hänen mukaansa yksi mullistava vinkki jännityksen selättämiseen on ollut avoin asenne. Mitä enemmän jännitystä peittelee, sitä enemmän se ottaa vallan, Niina sanoo.
    – Parasta, mitä voit itsellesi tehdä, on myöntää ääneen ”mua jännittää”. Muista, että kaikki ihmiset jännittävät tai ovat jännittäneet joskus, joten tunne on samaistuttava.
    Testaa! Juontaja Niina Backmanin 6 vinkkiä, joilla hän selättää hermoilun

Kysely

Jännitätkö usein sosiaalisia tilanteita?

Kyllä
Kyllä
93.8%
En
En
6.1%
Ääniä yhteensä: 505

Jos olet muutenkin itkuisella tuulella, ei välttämättä kannata tarttua väkeviin.

”No en kyllä enää ikinä juo tequilaa. Siitä tulee ihan hirveän aggressiivinen humalatila. Ja ai kauhea, punaviini on vihoviimeistä. Ensimmäisen lasillisen jälkeen on seuraavassa mutkassa ihan kanttuvei.”

Jos on elämänsä aikana testaillut erilaisia alkoholijuomia, pystyy todennäköisesti samastumaan jollain tasolla edelliseen kuvailuun. Arkikokemuksen mukaan eri alkoholijuomat aiheuttavat varsin erilaisia tuntemuksia ihmisissä.

Nyt mutulle on myös tutkittua tukea! BMJ-tiedelehdessä julkaistun brittitutkimuksen mukaan erilaiset alkoholit ihan oikeasti vaikuttavat eri tavoin siihen, millainen humala niistä tulee.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vahvojen viinojen, puna- ja valkoviinin sekä oluen vaikutuksia ihmisten positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Tutkimukseen osallistui lähes 30 000 ihmistä 21 valtiosta. Osallistujat olivat 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia. Tutkimuksessa heitä pyydettiin arvioimaan omia tuntemuksiaan tietyn alkoholin nauttimisen jälkeen.

Näin kukin alkoholityyppi vaikuttaa ihmisiin tutkimuksen mukaan:

1. Väkevät – Itsevarmuus saattaa äityä liian hurjaksi.

Korkeavolttiset juomat saavat tutkimuksen mukaan olon kohoamaan huomattavan energiseksi, itsevarmaksi ja seksikkääksi. Positiivinen vaikutus näihin tunteisiin on paljon suurempi kuin viineillä ja oluella.

Tujuilla aineilla on kuitenkin synkkä kääntöpuoli. Tutkijoiden mukaan ne aiheuttavat muita juomia enemmän aggressiivisuutta, levottomuutta ja itkuisuutta.

Kyllä, Meredith. tequila saattaa ihan oikeasti olla se ongelma.

2. Punaviini – Väsymystä tiedossa.

Kaipaatko elämään rauhaa? Valitse lasi punaviiniä.

Tutkimuksen mukaan punkku rentouttaa valkoviiniä, tiukkoja ja olutta paremmin. Samaan aikaan se kuitenkin aiheuttaa eniten väsymystä. Seksikkyyttä ja itsevarmuutta punaviini tuo fiilikseen kohtuudella. Se lisää hieman taipumusta itkuisuuteen, mutta ei todellakaan yhtä paljon kuin vahvat viinat.

Tyylillä, yksi lasi vain rentouden vuoksi.

3. Valkoviini – Keskitien kulkijan valinta.

Kun haluat kohtuullisen määrän seksikkyyttä, itsevarmuutta ja rentoutta, valkoviini on valintasi. Se vaikuttaa useimmiten ihmisiin samalla tavalla kuin punaviini, mutta ei tuo mukanaan yhtä voimakasta väsymystä.

Vaikka valkoviini onkin hyvää, kehotamme kaikki juomaan vastuullisesti.

4. Olut – Ei vaikuta suuntaan tai toiseen.

Muihin alkoholijuomiin verrattuna olut aiheuttaa kaikista vähiten mitään tunnereaktioita. Se toki antaa lisäbuustia itsetunnolle ja saa olon tuntumaan seksikkäämmältä, mutta muihin juomiin verrattuna vaikutus ei ole merkittävä.

Mekin olemme epävarmoja siitä, mitä tässä kuvassa tapahtuu.

Oletko aina halunnut tietää, mikä on ”kännipersoonallisuutesi”. Tee testi: 

 

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti