Stressiin auttaa muukin kuin urheilu. Tavalliset naiset paljastavat toimivimmat stressinpurkukeinonsa! 

Jokainen ihminen reagoi stressaaviin tilanteisiin omalla tavallaan. Kysyimme kahdeksalta 20–50 -vuotiaalta tavalliselta naiselta, miten stressi heihin vaikuttaa ja miten he stressiään lievittävät.

Tehokkaimmiksi pika-avuiksi mainittiin lepo ja musiikin kuuntelu, mutta löytyi niitä muitakin hyviä keinoja.

1. Puhu

”Stressaantuneena kaikki itkettää – mutta tästä on välillä vaikea tunnistaa stressiä, koska sama vaikutus on myös nälällä ja ehkä hormoneillakin. Stressiä tulee aikataulupaineista ja vastuutehtävistä, muiden odotusten täyttämisestä. Kokemukseni mukaan muiden ihmisten kanssa oleilu ja jutteleminen auttavat parhaiten stressiin.”

2. Mene metsään

”Stressi saa kiristelemään hampaita öisin, siis puremaan niitä tiukasti yhteen. Se tuntuu seuraavana päivänä päänsärkynä. Jos stressi kroonistuu, saattaa myös pulssi nopeutua iltaisin, ja se taas aiheuttaa sen, etten saa helposti unta.

Usein stressi johtuu siitä, kun tuntuu, ettei töissä ole ihan tehtäviensä tasalla. Miettii, että osaanko ja ehdinkö, eikä huolehtimisvaihdetta saa pois päältä vapaallakaan.

Paras keino purkaa stressiä on ulkoilla, mielellään metsässä. Tai tehdä jotakin fyysisesti rasittavaa, tai ylipäänsä puuhata jotakin sellaista, joka vie ajatukset muualle. Hyvien, pään tyhjentävien tv-sarjojen katsominen auttaa. Kuten myös kotoa saatu myötätunto.”

”Kotoa saatu myötätunto auttaa.”

3. Asenne kuntoon

”Stressaantuneena minulle tulee vähän huono olo ja menetän ruokahalun. Lisäksi pinnani on kireällä ja tiuskin helposti. Stressaan, jos näköpiirissä on jotain hiukan pelottavia tilanteita, kuten joulunvietto perheen parissa. Mietin, että mitenköhän sekin taas menee. Parasta on vain elää se stressaava aika ja hyväksyä tilanne. Meneehän se sitten ohi.”

4. Hengitä syvään

”Alan mäkättää, kiroilla ja huokailla – mikä kuulostaa ihan kamalalta. Pidempi stressi aiheuttaa unettomuutta.

Silloin hengittelen. Syvään. Silloin kun muistan. Tai hoen itselleni jotain 'ei tää oo niin vakavaa, kukaan ei ole hengenvaarassa, kaikki järjestyy' -mantraa. Myös musiikin kuuntelu, ulkoilmassa kävely ja mindfullness auttaa.”

”Hammaslääkärini käski haukotella, availla suuta ja tietoisesti rentouttaa leukaa, etteivät hampaat hajoile.”

5. Liiku tarpeeksi

”Kun stressaan, heräilen keskellä yötä ja alan miettiä työasioita, enkä sitten saa enää unta. Tämä tietysti vaikuttaa seuraavana päivänä vireystilaan, jolloin olen äreämpi. Paras keino purkaa stressiä on liikunta: kun urheilee pari kertaa viikossa, stressi sulaa pois.”

Don´t worry, be happy, tuumaa laiskiainenkin. Kuva: Shutterstock
Don´t worry, be happy, tuumaa laiskiainenkin. Kuva: Shutterstock

6. Paneudu johonkin ihan muuhun

”Stressaantuneena lamaannun ja haluan vain nukkua! Yleensä auttaa, kun teen jotain ihan muuta ja saan ajatukset irti kaikesta mieltä painavasta. Kirjan lukeminen ja kiinnostavien nettivideoiden tekeminen auttaa.”

7. Venyttele

”Stressaan välillä tulevaisuudesta ja joskus pelkään, että läheisilleni sattuu jotain pahaa. Silloin muistutan itselleni, että on turha murehtia asioista etukäteen. Kaikki voi mennä myös hyvin. 

Stressaantuneena ryhtini lysähtää ja hartiani nousevat korviin. Venyttely ja jooga avaavat jumit ja piristävät mieltä. Koen selkeästi vähemmän stressiä, kun syön, nukun ja liikun hyvin.

Koiran ja kissan kanssa leikkiminen ja poikaystävän kainalossa nukkuminen rentouttavat. Jo poikaystäväni tuttu tuoksu rauhoittaa mieleni.”

”Itkeminen auttaa ymmärtämään, että ei tässä nyt oikeasti asiat ole niin huonosti, että pitää koko yö nyyhkyttää.”

8. Itke

”Pinnan kiristyessä napsahdan läheisille suunnilleen noin ihan kaikesta. Saatan kimpaantuneena kommentoida esimerkiksi sitä, että toinen katsoo minua liian pitkään. Ihan kamalaa.

Uneni muuttuvat levottomiksi. Näen usein painostavissa elämäntilanteissa ahdistavia unia, joissa taistelen kiivaasti vihollisia vastaan. Kai se on joku alitajunnan valmistautumisreaktio siihen, että joudun ”taistelemaan” arjessa kiirettä ja muita paineita vastaan.

Itku on herkässä. Olen aika hyvä pitämään pokkani esimerkiksi töissä, mutta kotona kaikki paineet purkautuvat usein itkemällä asiaa etukäteen. Olen huomannut, että itkeminen helpottaa stressintunnetta. Se auttaa ymmärtämään, että ei tässä nyt oikeasti asiat ole niin huonosti, että pitää koko yö nyyhkyttää.”

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto