Hyvä terveys

Kipeä pää ja niskat jumissa? Niska-hartiajännityksen aiheuttama päänsärky on tavallinen etenkin päätetyötä tekevillä. Jumppaohjelma häätää jumituspesäkkeet.

Joillakin hermoradat ovat herkempiä antamaan kipuimpulsseja kuin toisilla. Etenkin huonossa asennossa työskentely – kuten kumarassa tai kurottuneena – aiheuttaa monille päänsäryn laukaisevaa lihasjumitusta.

Lihasten ei aina tarvitse edes jännittyä vaan niiden arkuuskin voi riittää laukaisemaan kivun.

Näin tunnistat jännityspäänsäryn

Jännityspäänsärky on yleensä symmetrinen pään keskiviivaan nähden. Se tuntuu niskassa, otsalla tai päälaella. Kipuun ei liity jyskettä pulssin tahtiin. Kipu voi myös nousta ylöspäin: ensin kipeytyvät hartiat, sitten niska ja lopulta päälakikin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jännityspäänsäryssä kipu on lievää tai keskivaikeaa. Lievä kipu tuntuu ja harmittaa mutta ei vielä estä menemistä ja tekemistä. Keskivaikeassa kivussa joutuu siirtämään vähemmän tärkeiden asioiden tekemistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin hoidat ja ehkäiset

Paras ja toimivin hoito on poistaa lihasjännitystä sopivilla jumppaliikkeillä. Usein tarvitaan fysioterapeutin apua ja yksilöllisesti laadittua ohjelmaa.

Kun jumituspesäkkeitä on saatu vähennettyä, jumppaa ja venyttelyä jatketaan, jotta paikat myös pysyisivät vetreinä.

Liikunta on tärkeimpiä jännityspäänsäryn esto- ja hoitomuotoja. Varsinkin ulkoilmassa tapahtuva, oman kunnon mukaan räätälöity liikunta on tehokasta.

Lisäksi jooga- ja pilates-tyyppiset lajit toimivat. Liikuntalajin valinta on kuitenkin vapaa, omat suosikkilajit olisi hyvä löytää, jolloin niitä tulisi harrastettua säännöllisesti.

Näitäkin voi kokeilla

Mieto lämpö saa lihakset vähän rentoutumaan, joten lämmitetty kaurapussi tai kaulahuivi voivat auttaa. Jos lämpö ja liikunta eivät auta tarpeeksi, kannattaa ottaa särkylääkettä. Pääkipua voi lyhytaikaisesti lääkitä parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä, esimerkiksi ibuprofeenilla. Pahan jännitystilan laukaisemisessa voi käyttää lihasrelaksantteja.

Varo kuitenkin särkylääkepäänsärkyä! Kroonisen jännityspäänsäryn hoito päivittäisillä särkylääkkeillä ei kannata, sillä lääkkeet aiheuttavat usein haittavaikutuksia. Lisäksi ne saattavat aiheuttaa uuden vaivan eli särkylääkepäänsärkyä.

Kannattaa tarkistaa hammaslääkärillä purenta-asiat ja silmälääkärillä mahdolliset taittoviat. Virhepurennat ja taittoviat voivat joskus myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen.

Asiantuntijat ja lähteet: LT, neurologian erikoislääkäri Harri Hirvonen, protetiikan ja purentafysiologian erikoislääkäri Timo Suojärvi sekä Duodecim Terveyskirjasto.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla