Hanna-Kaisa Raninen hyppäsi oravanpyörästä ja nukkuu nyt hyvin. Kuva: Satu Kemppainen
Hanna-Kaisa Raninen hyppäsi oravanpyörästä ja nukkuu nyt hyvin. Kuva: Satu Kemppainen

Hanna-Kaisa Raninen alkoi nukkua tehtyään perusteellisen elämänmuutoksen.

”Kärsin unettomuudesta viisi vuotta ennen kuin uskoin, että minun on muutettava elämääni. Tein kahta työtä, aamusta iltaan, ja valmistauduin ulkoministeriöuraan, jota en halunnut.

Samalla liikuin ihan liikaa ja söin ihan liian vähän, vain tuhat kaloria päivässä. Kehoni oli stressitilassa.

Jouduin opettelemaan kaikki keinot, miten saan unesta kiinni. Olin tiukka: rauhoitin iltani, kieltäydyin puheluista ja pimensin asunnon. Vähensin reippaasti liikuntaa ja aloin syödä enemmän.

Hyppäsin myös uraputkesta ja vaihdoin hyvinvointipuolelle.

Nyt osaan kaikkein tärkeimmän, lepäämisen, ja nukun oikein hyvin.”

Hyvinvointivalmentaja, personal trainer ja ekonomi, Hanna-Kaisa Raninen, 32.

Näin opetan:

1. Uni, ruoka ja liikunta kulkevat käsi kädessä: ne kaikki vaikuttavat toisiinsa, ja niiden pitää olla tasapainossa keskenään. Jos esimerkiksi liikkuu liian paljon lepoon ja syötyyn ruokaan nähden, uni voi häiriintyä. Huonosti nukkuva ei palaudu riittävästi, ja liikunnan hyödyt pienenevät. Vasta unettomuuden syyt löytämällä voi korjata uniongelman.

2. Arvosta unta. Rauhoita ilta 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Ei somea, ei työmeilejä, ei kotitöitä. Ole se aika mieluummin perheen kanssa. Moni ryhtyy kotitöihin, kun on saanut lapset nukkumaan, mutta tiskaa tai siivoa aamulla.

3. Himmennä valot. Valo viestii aivoille, että on päivä ja pitää vireystilaa yllä.

Laitteiden sininen valo viestii aivoillemme, että on päivä, ja häiritsee untamme.

4. Luovu elektronisista laitteista, kuten iPad tai läppäri. Laitteiden sininen valo viestii aivoillemme, että on päivä, ja häiritsee untamme. Lue mieluummin romaania, se rauhoittaa paremmin.

5. Syö aamulla ja lounaalla riittävästi. Jos panttaat syömistä päivän, sorrut energiavajeessa illalla helpommin karkkiin ja herkkuihin. Korkea verensokeri huonontaa unen laatua. Huono uni taas heikentää kehon kykyä käsitellä sokeria. Ota verensokerisi hallintaan syömällä säännöllisesti 3–4 tunnin välein.

6. Tarkista, että saat riittävästi magnesiumia, joka on nukahtamisen kannalta yksi tärkeimmistä ravinteista. Sitä saa hyvästä perusruokavaliosta, muun muassa vihreistä kasviksista. Jos et syö kunnolla ja olet stressaantunut, voit kokeilla aluksi magnesiumlisää.

7. Jos nukut huonosti, älä liiku rankasti enää illalla. Jumppatunti klo 19–20 nostaa kehon lämpötilaa liikaa eikä se ehdi laskea ennen nukkumaanmenoa. Lämpötilan lasku edesauttaa nukahtamista. Tämä voi olla haasteellista, mutta mene tuohon aikaan vaikka rauhoittavaan yin-joogaan ja yritä liikkua aiemmin.

Päätä, että illan viimeinen tunti on juuri sinun aikasi.

8. Kukaan muu kuin sinä itse ei huolehdi hyvinvoinnistasi. Päätä, että illan viimeinen tunti on juuri sinun aikasi, eikä sinne pääse pomosi, työasiasi tai toisten tekstiviestit. Jos luet työmeilin illalla, työstät sitä yön. Kukaan ei kuole, vaikka lukisit sen vasta aamulla.

9. Opeta myös lähiympäristöllesi, ettet ole tavoitettavissa iltaisin. Kun itse arvostat iltaasi, lähipiirikin oppii, ettet ole tavoitettavissa myöhään illalla.

10. Hyvän unen takia voi joutua myös luopumaan asioista. Netflix iltamyöhään on houkuttelevaa, mutta mieti, miten paljon virkeyttä ja jaksamista saat tilalle, kun menet sen sijaan nukkumaan ajoissa. Tämä on arvokysymys: miten paljon arvostat itseäsi ja hyvinvointiasi? Uusien tapojen opettelu vie hetken, mutta jossain vaiheessa niistä tulee yhtä automaattisia kuin hampaiden harjauksesta.

Näin teen itse:

11. Laitan pimennysverhon ikkunaan tuntia ennen nukkumaanmenoa kesät talvet. Verhoni on musta lakana, jonka nostan paikalleen joka yö.

12. Käyn kuumassa suihkussa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Se nostaa ruumiinlämpöä vähän, ja kun lämpö laskee, se edesauttaa nukkumista tutkitusti. Sauna lämmittää uniongelmaisen kehoa liikaa, samoin raskas liikunta. Nukun hyvin, joten en huomaa saunan negatiivisia vaikutuksia, mutta en koskaan treenaa liian kovaa iltaisin.

Laitan puhelimen iltaisin tilaan, jossa vain hätäpuhelut tulevat läpi.

13. Syön jotain kevyttä hiilaripitoista iltapalaa 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa, vaikka kaurapuuroa banaanilla ja hunajalla.

14. Pyhitän sängyn nukkumiselle. Minulla on sohva, jossa katson televisiota ja ruokapöytä, jossa teen työt.

15. Laitan puhelimen iltaisin tilaan, jossa vain hätäpuhelut tulevat läpi. IPhonessa on toiminto, jolla vasta kolmas soitto tulee läpi. Jos siis todella on hätä, minut saa kiinni. Yrittäjänä joudun roikkumaan joskus somessa, mutta sääntöjä voi rikkoa joskus, jos osaa jo nukkua. Mutta jos vasta opettelet niitä, pysy tiukkana.

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.

Yksin viihtyviä yhdistää ainakin viisi ominaisuutta.

On olemassa kahdenlaista yksinäisyyttä: huonoa ja hyvää. Ensimmäinen niistä on kuluttavaa – yksinäisyyttä, johon joutuu vasten tahtoaan.

Jälkimmäinen on sen sijaan yksinäisyyttä, jonka voi valita ja joka parhaimmillaan hellii ihmisen mieltä monilla tavoilla. Olemme aiemmin listanneet hyvän yksinäisyyden vaikutuksia mielenterveyteen. Pääset lukemaan jutun tämän linkin kautta.

Lukuisten asiantuntijoiden mukaan nykyihmiset kaipaisivat yhä enemmän hyvää yksinäisyyttä elämäänsä. Tätä mieltä on myös filosofian tutkija Lars Svedensen, joka kirjoittaa sekä huonosta että hyvästä yksinäisyydestä kirjassaan Yksinäisyyden filosofia (Docendo).

Mutta mitä omasta seurasta nauttiminen kertoo ihmisestä? Jos nauttii omasta seurastaan ja hakeutuu mieluusti omiin oloihinsa, onko tyystin itsekeskeinen narsisti? No ei tietenkään – päinvastoin.

Listasimme asiat, jotka yhdistävät tyyppejä, jotka viihdyvät omassa seurassaan:

1. He osaavat irrottautua arjen paineista muita paremmin.

Ihminen on sosiaalinen eläin. Tutkimusten mukaan kanssakäyminen toisten kanssa on ihmiselle niin tärkeää, että valtaosa antaa itselleen mieluummin sähköiskuja kuin on yksin virikkeettömässä tilassa. Omassa seurassaan viihtyminen ei kuitenkaan ole huono juttu.

Yksin oleminen nimittäin antaa aikaa ihan vain itselle – ja se jos mikä auttaa irrottautumaan arjesta ja rentouttaa. Juuri tästä syystä asiantuntijoiden jokaisen kannattaisi opetella nauttimaan omasta seurastaan. Jos viihdyt jo valmiiksi hyvin ihan itseksesi, olet todennäköisesti taitava lataamaan akkujasi.

2. He arvostavat luovuutta ja nauttivat rikkaasta sisäisestä elämästä.

Descartes, Aristoteles, Montaigne… Suuri osa historian merkittävimmistä ajattelijoista ja filosofeista on ymmärtänyt, että yksinäisyydessä aivot toimivat parhaiten. Omissa oloissa ajan viettäminen antaa vapautta ja mahdollisuuden omistautua juuri itselleen tärkeisiin asioihin, kertoo myös Svendsen. Lisäksi omassa seurassa viihtyminen kertoo paljon ihmisen sisimmästä:

– Ilman kohtuullisen rikasta sisäistä elämää on vaikea heittäytyä hyvään yksinäisyyteen. Toisaalta juuri tällainen yksinäisyys näyttäisi olevan rikkaan sisäisen elämän edellytys, Svedensen kertoo.

3. He ymmärtävät, ettei yksinäisyyttä ole syytä pelätä.

Yksinjäämisen pelko on yksi nykyihmisen suurimmista peloista. Se on niin suuri, että varsin monet kärvistelevät huonoissa ihmissuhteissa mieluummin kuin ovat yksin.

Sinkkuelämän tutkija Bella DePaulon mukaan yksinjäämisen pelko on kylvetty ihmiseen jo lapsuudessa, jolloin toisista eristäminen saattoi toimia rangaistuksena. Se on siis varsin luonnollista.

Omassa seurassaan viihtyvät ovat päässeet eroon pelosta. He ymmärtävät, että yksin oleminen ei ole synonyymi sille, että on tuomittu synkkään seurattomuuteen. Sen sijaan he pitävät sitä mahdollisuutena johonkin uuteen ja ihmeelliseen.

4. Heillä on vahva itsetunto ja utelias katse elämään.

Kun oma olemassaolo ei ole riippuvainen muiden toiveista, jää enemmän aikaa tutustua siihen, millaisista asioista itse pitää. Siksi yksikseen viihtyvät tuntevat oman sisimpänsä usein hyvin. He tietävät, ettei omissa ajatuksissa ole pelättävää, eikä yksinäisyys ole häpeä. Sen sijaan se on mahdollisuus löytää uusia puolia maailmasta, omasta elämästä ja toisista ihmisistä.

5. He ovat hyvää seuraa.

Yksin oleminen pakottaa ihmisen tutustumaan itseensä ja sisimpäänsä. Vaikka hyvästä itsetuntemuksesta on paljon iloa omaan elämään, se tekee usein ihmisestä myös parempaa seuraa toisille.

DePaulo on huomauttanut tutkimuksissaan, että yksinolosta nauttivat ovat harvoin ihmisvihaajia tai edes erityisen epäsosiaalisia. Tilanne on usein päinvastainen: omassa seurassaan viihtyvillä on lämpimiä sukulais-, ystävä ja kollegasuhteita. Lisäksi heillä on voimia ja intoa hoitaa suhteitaan, koska he pystyvät lataamaan akkujaan ollessaan yksin.