Ai että, kyllä on terveellistä! Kuva: Shutterstock
Ai että, kyllä on terveellistä! Kuva: Shutterstock

Kohtuus kaikessa. Myös kahvin kittaamisessa.

Kansainvälisen syöpätutkimuslaitoksen IARC:n ja Lontoon Imperial Collegen tutkijoiden harvinaisen laaja tutkimus osoittaa, että säännöllinen ja kohtuullinen kahvin juominen vähentää riskiä kuolla ennenaikaisesti.

Annals of Internal Medicine -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui yli puoli miljoonaa eurooppalaista. Osallistujat olivat iältään yli 35-vuotiaita, ja heidän elämäänsä tarkkailtiin tutkimusta varten 16 vuotta. Tutkimuksen aikana yli 40 000 osallistujaa menehtyi esimerkiksi syöpään, sydäntauteihin ja aivoinfarktiin.

Kahvin juonti vähentää merkittävästi riskiä sairastua ja kuolla ennenaikaisesti.

Valtavan datan avulla tutkijat huomasivat, että kahvin juonti vähentää merkittävästi riskiä sairastua ja kuolla ennenaikaisesti.

Erityisen hyvin kahvi näyttäisi suojaavan verenkiertoon ja ruuansulatukseen liittyviltä sairauksilta. Tutkijat myös löysivät viitteitä siitä, että kahvin juojien maksa ja immuunipuolustus toimii paremmin kuin niiden, jotka jättävät sumpit välistä.

Kolme kuppia päivässä

Tutkimuksessa huomioitiin osallistujien muut elintavat. Tutkijoiden mukaan kahvin juonti pienentää sairastumisriskiä, vaikka tupakoisi, käyttäisi alkoholia tai söisi kohtalaisen epäterveellisesti.

– Tulokset viittaavat siihen suuntaan, että kahvinjuominen ei ole pelkästään turvallista, vaan sillä voi olla myös terveyden kannalta suojaavia vaikutuksia, tutkimuksen johtaja, tohtori Marc Gunter kertoo tiedotteessa.

”Kohtuullinen kahvinjuonti – maksimissaan kolme kuppia päivässä – ei tee terveydelle hallaa.”

Gunter ei kuitenkaan ohjeista lisäämään tai vähentämään kahvinjuontia. Hänen mukaansa kahvin terveysvaikutuksista tarvitaan yhä enemmän tutkimusta.

– Voi sanoa, että kohtuullinen kahvinjuonti – maksimissaan kolme kuppia päivässä – ei tee terveydelle hallaa ja voi olla osa terveellistä ruokavaliota, hän jatkaa.

Kahvin uudet tuulet

Kahvikupposensa tuunaaminen on nykyään supertrendikästä. Jos olet kyllästynyt tavalliseen sumppiin, kokeile vaikka näitä:

  1. Avolatte – Tämä vähän kreisi, mutta kieltämättä hauska kahvitrendi sopii avokadon ystävälle. Periaatteessa avolatte on ihan tavallinen latte, mutta se nautitaan avokadon kuoresta. Lue lisää täältä
  2. Goottilatte – Pikimusta latte saadaan aikaan värjäämällä kahvi hiilellä. Lue lisää täältä
  3. Terveyskahvi – Vaikka kahvi on tosiaan jo ihan itsessään terveellinen vaihtoehto, siitä saa muutamalla pikku kikalla entistä terveellisempää. Lue vinkkejä tuunaamiseen täältä
  4. Kylmäuutettu kahvi – Eikö lämmin kupponen nappaa? Kokeile ihanaa ja megatrendikästä jääkahvia. Parhaan reseptin löydät täältä. 
kaupunkijorma

Hyviä uutisia kahvikissoille: kahvittelu voi lisätä elinvuosiasi

Vierailija kirjoitti: Näitä kahvitutkimuksia ilmestyy säännöllisesti joka vuosi muutama. Yhteistä niille on, että aina kahvi osoittautuu erinomaisen hyväksi ja terveelliseksi juomaksi. Milloin pidentää ikää, milloin ehkäisee syöpää jne. Tutkimusten rahoittajasta ei lienee epäselvyyttä? Tähän voi vielä lisätä, kuppi ei ole mitta tässä tapauksessa. Juon kaksi tai kolme kuppia kahvia päivässä. Tarkoitta 0.6 - 1 litraa.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.

Yksin viihtyviä yhdistää ainakin viisi ominaisuutta.

On olemassa kahdenlaista yksinäisyyttä: huonoa ja hyvää. Ensimmäinen niistä on kuluttavaa – yksinäisyyttä, johon joutuu vasten tahtoaan.

Jälkimmäinen on sen sijaan yksinäisyyttä, jonka voi valita ja joka parhaimmillaan hellii ihmisen mieltä monilla tavoilla. Olemme aiemmin listanneet hyvän yksinäisyyden vaikutuksia mielenterveyteen. Pääset lukemaan jutun tämän linkin kautta.

Lukuisten asiantuntijoiden mukaan nykyihmiset kaipaisivat yhä enemmän hyvää yksinäisyyttä elämäänsä. Tätä mieltä on myös filosofian tutkija Lars Svedensen, joka kirjoittaa sekä huonosta että hyvästä yksinäisyydestä kirjassaan Yksinäisyyden filosofia (Docendo).

Mutta mitä omasta seurasta nauttiminen kertoo ihmisestä? Jos nauttii omasta seurastaan ja hakeutuu mieluusti omiin oloihinsa, onko tyystin itsekeskeinen narsisti? No ei tietenkään – päinvastoin.

Listasimme asiat, jotka yhdistävät tyyppejä, jotka viihdyvät omassa seurassaan:

1. He osaavat irrottautua arjen paineista muita paremmin.

Ihminen on sosiaalinen eläin. Tutkimusten mukaan kanssakäyminen toisten kanssa on ihmiselle niin tärkeää, että valtaosa antaa itselleen mieluummin sähköiskuja kuin on yksin virikkeettömässä tilassa. Omassa seurassaan viihtyminen ei kuitenkaan ole huono juttu.

Yksin oleminen nimittäin antaa aikaa ihan vain itselle – ja se jos mikä auttaa irrottautumaan arjesta ja rentouttaa. Juuri tästä syystä asiantuntijoiden jokaisen kannattaisi opetella nauttimaan omasta seurastaan. Jos viihdyt jo valmiiksi hyvin ihan itseksesi, olet todennäköisesti taitava lataamaan akkujasi.

2. He arvostavat luovuutta ja nauttivat rikkaasta sisäisestä elämästä.

Descartes, Aristoteles, Montaigne… Suuri osa historian merkittävimmistä ajattelijoista ja filosofeista on ymmärtänyt, että yksinäisyydessä aivot toimivat parhaiten. Omissa oloissa ajan viettäminen antaa vapautta ja mahdollisuuden omistautua juuri itselleen tärkeisiin asioihin, kertoo myös Svendsen. Lisäksi omassa seurassa viihtyminen kertoo paljon ihmisen sisimmästä:

– Ilman kohtuullisen rikasta sisäistä elämää on vaikea heittäytyä hyvään yksinäisyyteen. Toisaalta juuri tällainen yksinäisyys näyttäisi olevan rikkaan sisäisen elämän edellytys, Svedensen kertoo.

3. He ymmärtävät, ettei yksinäisyyttä ole syytä pelätä.

Yksinjäämisen pelko on yksi nykyihmisen suurimmista peloista. Se on niin suuri, että varsin monet kärvistelevät huonoissa ihmissuhteissa mieluummin kuin ovat yksin.

Sinkkuelämän tutkija Bella DePaulon mukaan yksinjäämisen pelko on kylvetty ihmiseen jo lapsuudessa, jolloin toisista eristäminen saattoi toimia rangaistuksena. Se on siis varsin luonnollista.

Omassa seurassaan viihtyvät ovat päässeet eroon pelosta. He ymmärtävät, että yksin oleminen ei ole synonyymi sille, että on tuomittu synkkään seurattomuuteen. Sen sijaan he pitävät sitä mahdollisuutena johonkin uuteen ja ihmeelliseen.

4. Heillä on vahva itsetunto ja utelias katse elämään.

Kun oma olemassaolo ei ole riippuvainen muiden toiveista, jää enemmän aikaa tutustua siihen, millaisista asioista itse pitää. Siksi yksikseen viihtyvät tuntevat oman sisimpänsä usein hyvin. He tietävät, ettei omissa ajatuksissa ole pelättävää, eikä yksinäisyys ole häpeä. Sen sijaan se on mahdollisuus löytää uusia puolia maailmasta, omasta elämästä ja toisista ihmisistä.

5. He ovat hyvää seuraa.

Yksin oleminen pakottaa ihmisen tutustumaan itseensä ja sisimpäänsä. Vaikka hyvästä itsetuntemuksesta on paljon iloa omaan elämään, se tekee usein ihmisestä myös parempaa seuraa toisille.

DePaulo on huomauttanut tutkimuksissaan, että yksinolosta nauttivat ovat harvoin ihmisvihaajia tai edes erityisen epäsosiaalisia. Tilanne on usein päinvastainen: omassa seurassaan viihtyvillä on lämpimiä sukulais-, ystävä ja kollegasuhteita. Lisäksi heillä on voimia ja intoa hoitaa suhteitaan, koska he pystyvät lataamaan akkujaan ollessaan yksin.