Neuroottiset ihmiset hoitavat terveyttään usein muita tarkemmin. Kuva: Shutterstock
Neuroottiset ihmiset hoitavat terveyttään usein muita tarkemmin. Kuva: Shutterstock

Kaiken murehtimisen lomassa omasta terveydestä stressaaminen voi osoittautua hyödylliseksi.

Neuroottisuudesta ei ensimmäisenä tule mieleen kovin positiivisia asioita. Kuten Terveyskirjasto luonnehtii, neuroosi tarkoittaa psyykkistä häiriötä, jossa ihminen kärsii erilaisten ristiriitatilanteiden aiheuttamista toistuvista oireista, kuten ahdistuneisuudesta ja peloista. Arkisemmin muotoiltuna neuroottiset ihmiset yliajattelevat asioita ja murehtivat vähän turhan paljon kaikesta.

Neuroottisuudesta voi kuitenkin olla huomattavia hyötyjäkin. Time kertoo, että uuden, kattavan tutkimuksen mukaan neuroottiset piirteet saattavat vähentää riskiä kuolla ennenaikaisesti. Jos siis murehtii herkästi pieniäkin asioita tai käy lähtöä tehdessään vielä viidennen kerran vilkaisemassa, onko hella todella pois päältä, ei hätää – se voi merkitä pitkää elämää!

Lue myös: Oletko krooninen murehtija? Ei haittaa, siitä voi olla hyötyä!

Laajassa tutkimuksessa analysoitiin noin 500 000:n yli 35-vuotiaan ihmisen käyttäytymistä, terveyttä ja lääkkeiden käyttöä. Myös neuroottisia piirteitä testattiin persoonallisuustesteillä. Osallistujia tarkkailtiin kuuden vuoden ajan.

Kiinnostava tulos havaittiin ihmisissä, jotka kuvailivat terveytensä olevan tavalla tai toisella normaalia huonompi. Niillä, jotka paljastuivat luonteeltaan hyvin neuroottisiksi, oli pienempi riski kuolla esimerkiksi syövän takia kuin niillä, jotka eivät ole neuroottisia.

”Ihmisiltä, jotka kuvailivat terveytensä huonoksi, löytyi itseä suojelevia piirteitä.”

Riski ennenaikaiseen kuolemaan olikin ennen kaikkea yhteydessä siihen, kuinka neuroottiset ihmiset itse määrittelivät terveytensä, kertoo johtava tutkimuksen tekijä Catharine Gale.

– Erityisesti sellaisilta neuroottisilta ihmisiltä, jotka kuvailivat terveytensä huonoksi, löytyi itseä suojelevia piirteitä.

Hyvin neuroottisten ihmisten matalaan riskiin kuolla nuorena on myös Galen mukaan todennäköisesti hyvin yksinkertainen syy: neuroottiset ihmiset saattavat mennä muita aiemmin esimerkiksi lääkäriin, jos he kokevat olonsa sairaaksi tai muulla tavalla erikoiseksi. 

Hyöty tulee juuri neuroottisuuteen kuuluvista peloista ja yliajattelemisesta.

Silloin todennäköisyys löytää syöpä tai jokin muu vakava sairaus ajoissa kasvaa huomattavasi.

Tutkijaryhmä korostaa, että neuroottisten ihmisten pidempi elinikä ei selittynyt paremmilla elämäntavoilla, vaan nimenomaan taipumuksesta ylireagointiin. Vaikka stressiä aiheuttava Google-diagnosointi harvemmin kannattaa, neuroottisten ihmisten luonteenpiirteet saattelevat heidät ajoissa lääkäriin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)