Tiina siirtyi syömään työpaikkaruokalassa vain kasvis- ja kalaruokia välttääkseen eläinrasvoja. Kuva: Shutterstock
Tiina siirtyi syömään työpaikkaruokalassa vain kasvis- ja kalaruokia välttääkseen eläinrasvoja. Kuva: Shutterstock

Kolesteroliarvoja voi muokata esimerkiksi ruokavaliolla, mutta Tiina sai huomata, ettei elämäntapamuutoksista aina ole apua. 

50-vuotias Tiina sai vuosi sitten työterveyden testeissä epämiellyttäviä uutisia: kolesteroliarvot olivat koholla. Kokonaiskolesterolin pitäisi suositusten mukaan olla alle 5,0, mutta Tiinalla lukema oli 5,8. Niin sanottu hyvä eli HDL-kolesteroli oli suositusten mukainen, mutta ”huonon” LDL-kolesterolin määrä oli 3,6, kun suositus on alle 3. 

– Lukemat eivät olleet superkorkeat, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että lääkitys voisi olla hyvä aloittaa, Tiina kertoo.

Hänellä oli jo ennestään verenpainelääkitys. Siksi Tiina toivoi pärjäävänsä ilman lisälääkkeitä. Hän ehdotti lääkärille, että muuttaisi elämäntapojaan ja yrittäisi saada kolesteroliarvot kuriin sitä kautta. 

On tiedossa, että kolesteroliarvoja voi jossain määrin parantaa elintapoja muuttamalla. Terveellinen, monityydyttymättömiä rasvoja ja kuituja sisältävä ruokavalio on tärkein elämäntapamuutos, ja myös liikunnasta on apua. Ylipainoa ja tupakointia pitäisi välttää.

– Ajattelin, että tsemppaan vuoden ajan, koska haluan olla 50-vuotiaana elämäni kunnossa, Tiina sanoo.

Leikkeleestä raejuustoon

Tiinan elämäntavat eivät olleet kehnolla tolalla ennen muutostakaan. Hän teki kuitenkin seuraavia viilauksia elämäntapoihinsa:

  • Lounas työpaikkaruokalassa on Tiinan päivän pääateria. Hän siirtyi syömään lounaalla vain kasvis- ja kalaruokaa välttääkseen kovia eläinrasvoja.
  • Lounaaseen kuuluvista jälkiruuista Tiina ei luopunut, mutta hän lakkasi ostamasta itse herkkuja itselleen.
  • Tiina on vuosikausia syönyt aamiaiseksi leipää kalkkunaleikkeen ja juuston kera. Hän vaihtoi leivänpäälliset raejuustoon ja tomaattiin tai kurkkuun. 
  • Aiemmin Tiina harrasti liikuntaa 3–4 kertaa viikossa. Hän päätti alkaa liikkua päivittäin, ja liikuntamäärä nousi 6–7 kertaan viikossa. Tiina harrastaa lihaskuntojumppaa, pilatesta, joogaa, lenkkeilyä ja talvella hiihtoa. Pyöräilykilometrejä kertyy keväästä syksyyn 100–120 kilometriä viikossa.
  • Tiinan paino oli jo normaalipainon rajojen sisällä, mutta elämäntapamuutosten takia se putosi vielä seitsemän kiloa.

Tiina ei tupakoi, ja alkoholia hän juo muutaman annoksen viikonlopussa.

”Kohtuuttoman terveelliseen äärilaitaan menemällä saavutetaan harvoin paljon etua.”

Hän tietää, että korkeat kolesteroliarvot johtuvat osin sukurasitteesta. Silti hän odotti uusia verikokeita ja muita testejä innolla: elämäntapamuutoksen oli pakko toimia.

Tulos olikin päinvastainen.

– Verikokeessa sain kokonaiskolesteroliarvoksi 6,1. Tiedän, ettei arvo ole hälyttävä, mutta harmittaa, että vuoden muutos ei auttanut mitään.

Kokonaiskolestesterolin ja huonon kolesterolin määrät olivat nousseet entisestään muutoksista huolimatta. Arvot eivät vieläkään ole kovin kaukana suosituksista, mutta eniten Tiinaa ärsyttääkin se, ettei elämäntapamuutoksilla näyttänyt olevan vaikutusta. 

Perintötekijät määräävät

Sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta vahvistaa Tiinan havainnot: se, millaisilla perintötekijöillä on syntynyt, määrittelee kolesteroliarvoja vahvemmin kuin vaikkapa ruokavalio. 

– Tärkein juttu on genetiikka, hän toteaa. 

Terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja laihdutuksella voi muuttaa kolesteroliarvoja, mutta lähinnä silloin, jos ei jo valmiiksi syö terveellisesti, liiku ja ole normaalipainoinen. 

– Jos elämäntavat ovat jo valmiiksi aika hyvät, mutta silti kolesteroliarvot eivät ole hyvät, kohtuuttoman terveelliseen äärilaitaan menemällä saavutetaan harvoin paljon etua.

”Kahvi on lillukanvarsi, ja harva juo sitä niin paljon.”

Kun Tiina kertoi Facebookissa elämäntapamuutoksestaan ja siitä, etteivät kolesteroliarvot olleet muutoksilla parantuneet, hän sai paljon vinkkejä siitä, mitä vielä voisi tehdä kolesterolin hyväksi. Benecol-levite on Tiinalle vanha tuttu, mutta nyt hän nauttii myös juotavia Benecol-jogurtteja, leseitä ja pellavarakeita. Joku ehdotti, että kahviautomaattikahvien juomisestakin kannattaisi luopua. 

Joni Suomen mukaan kahvia voi juoda huoletta.

– Kahvi on lillukanvarsi, ja harva juo sitä niin paljon. Kannattaa keskittyä syömään terveellisesti, liikkumaan ja välttämään ylipainoa ja tupakkaa. Silloin asiat menevät oikeaan suuntaan. 

Kokonaisuus ratkaisee

Joskus korkeat kolesteroliarvot voivat johtua hoitamattomasta kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai perinnöllisestä korkeasta kolesterolista. Jos kolesteroliarvot ovat itsellä ja suvussa erittäin korkeat – esimerkiksi LDL-kolesterolin arvo on yli 5,5 – kehottaa Joni Suomi keskustelemaan lääkärin kanssa familiaarisen hyperkolesterolemian mahdollisuudesta. Asiaa voidaan tutkia geenitesteillä. 

Joni Suomen mukaan pelkkien kolesteroliarvojen tuijottaminen ei ole järkevää. Kolesterolia seurataan, koska muiden tekijöiden, kuten verenpaineen, lisäksi se on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskiin. 

”Tunnen itse, että olen terveempi ja hyväkuntoisempi kuin ennen.”

– Kyse on kokonaisuudesta. Pitää arvioida ihmisen kokonaisriski sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Jos se on koholla, kolesterolilääkitystä on mietittävä. Jos taas potilaalla on ollut jo sydäninfarkti, hän hyötyy lääkityksestä käytännössä aina. 

Naisilla korkean kolesterolin aggressiivisempi hoito kannattaa erityisesti vaihdevuosien jälkeen, koska silloin sydän- ja verisuonitautien riski on aiempaa suurempi. Syynä on estrogeenin suojavaikutuksen väheneminen. 


Entistä terveempi

Tiina ei kadu elämänmuutostaan, vaikka koholla pysyneet kolesteroliarvot harmittavatkin häntä.

– Tunnen itse, että olen terveempi ja hyväkuntoisempi kuin ennen, ja muutos on vaikuttanut mielialaani.

Tiina miettii, voisiko arvoja vielä saada paremmiksi viimeisimmillä ruokavaliomuutoksilla, jos muutaman kuukauden päästä ottaisi uudet verikokeet. 

– Verenpainelääkitykseni on tarpeellinen, ja jos kolesterolilääkitystä vahvasti suositellaan, toki rupean sitä syömään.