Jos haluat parantaa suorituskykyäsi, opettele hengittämään nenän kautta.

Olet varmaankin törmännyt puolivitsikkäisiin otsikoihin siitä, miten monia asioita voi tehdä aivan väärin

Noh, hengittäminen on yksi niistä.

Väärin tekemisellä on onneksi kääntöpuolensa: se, että on olemassa myös tavalla tai toisella oikeampi (eli ainakin piirun verran parempi) tapa hoitaa homma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilman vetäminen keuhkoihin tulisi tehdä nenän kautta. Tutkimuksissa siitä on todettu olevan joitakin hyötyjä verrattuna suun kautta hengittämiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nenän kautta hengittäminen esimerkiksi kostuttaa ja lämmittää sisään tulevaa ilmaa, kun taas suun kautta hengittäessä tulee helposti ylihengitettyä. Se voi tuntua hapenpuutteena, ja lisäksi suuhengitys saattaa aiheuttaa ongelmia hampaissa ja ikenissä.

Me Naisten vähän aikaa sitten haastatteleman hammaslääkärin Heidi Ekholmin mukaan nykykäsitys myös on, että suun kautta hengittäminen voi ohjata kasvuikäisillä leuan kasvamista väärään suuntaan. Aikuisilla suuhengittämisen vaihtaminen nenähengitykseen voi auttaa ryhdin korjaamisessa.

Tuoreen israelilaistutkimuksen mukaan nenähengityksen avulla voi myös parantaa keskittymiskykyään tehtävissä, jotka vaativat avaruudellista eli tilan hahmottamista tarkasti. Tutkimuksesta kirjoittaa Psychology Today, ja sen on julkaissut Nature Human Behaviour.

Tällaisia visuospatiaalisia tehtäviä ovat esimerkiksi urheilu ja tilanteet, joissa ihmisen taistele tai pakene -reaktio aktivoituu.

Tärkeimmässä roolissa on tutkimuksen mukaan nimenomaan sisään hengittäminen nenän kautta. Koehenkilöt saivat siitä hyötyä, kun heidät laitettiin suorittamaan visuospatiaalisia testejä tietokoneella. Ne, jotka hengittivät ulos juuri ennen tehtävän suorittamista, pärjäsivät huonommin.

Hengitä kuin tennispelaaja

Tutkijat arvelevat, että sisäänhengitys aktivoi aivojen toimintoja, joita tarvitaan avaruudelliseen hahmottamiseen tiukoissa tilanteissa.

Se saattaa olla peruja ajoilta, jolloin eloon jääminen oli usein kiinni siitä, miten tarkasti ja nopeasti ihminen pystyi keskittymään ja tekemään ratkaisuja. Lisäksi vaaran havaitsemiseen tarvittiin monesti hajuaistia, joten nämä toiminnot saattoivat linkittyä keskenään.

Vaikka hajuaistin merkitys on vähentynyt luolamiesajoista, linkki on saattanut jäädä geeniperimäämme. Mutta se on vain teoria.

Hengitystekniikoita kannattaa käyttää hyödykseen, sillä niiden avulla voi parantaa keskittymiskykyään ja rauhoittaa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa.

Niin tekevät esimerkiksi huippu-urheilijat, joista Psychology Todayn artikkelissa mainitaan sellaisten lajien harrastajat, joilla on oltava hyvä käden ja silmän yhteispeli.

Esimerkiksi tennispelaajien voi usein nähdä turvautuvan erilaisiin hengitysharjoituksiin, kuten palleahengitykseen ja sisään hengittämiseen nenän kautta, ennen urheilusuoritusta. Mutta voi parista harkitusta hengenvedosta olla hyötyä myös muulloin kuin Grand Slam -turnauksen finaalissa.

Kokeile myös rentouttavaa asentoa, joka auttaa saamaan unen päästä kiinni vain parissa minuutissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla