Olisiko aika mennä kunnon unille? Kuva: Shutterstock
Olisiko aika mennä kunnon unille? Kuva: Shutterstock

Toiset käyvät kierroksilla, toiset lamaantuvat täysin. Univaje saa aikaan ihmeellisiä asioita.

Tuntuuko, että suu repeää haukotuksista ja katseessa on jotain pandamaista? Kun unet jäävät lyhyiksi, kehossamme tapahtuu kummallisia asioita. Ruumiillisten vaikutusten lisäksi univaje heikentää muistiamme ja sotkee ajatuksiamme.

Jokainen tunnistaa univajeen merkit elimistössään, mutta jotkut oireet saattavat puhjeta niin salakavalasti, että niitä ei osaakaan yhdistää unen puutteeseen. HelloGiggles-sivusto on listannut seitsemän asiaa, jotka univaje muuttaa kehossamme ja päässämme.

Testaa! Kärsitkö univajeesta? Helppo lusikkatesti paljastaa

 

  1. Mielialat vaihtelevat omituisesti
    Yöunien on tarkoitus auttaa kehoa palautumaan. Monet eivät palaudu, koska yöunet jäävät toistuvasti liian lyhyeksi, ja se aiheuttaa ikäviä asioita: tutkimusten mukaan univaje voi vaikuttaa tunteisiin ja aiheuttaa muun muassa turhaa murehtimista, ärtymistä tai jopa alakuloisuutta. Jos sinusta tuntuu, että vedät turhia kierroksia pienistäkin asioista tai itket aiempaa enemmän, kannattaa viettää enemmän aikaa peiton alla.  
    Lue myös! Energikko vai aina väsynyt? Tunnista nukkujatyyppisi
    Väsyneen mieli on räjähdysaltis. Kuva: Shutterstock
    Väsyneen mieli on räjähdysaltis. Kuva: Shutterstock
  2. Aivosumu pitää otteessaan
    Räjähdätkö töissä pienestäkin keskeytyksestä? Etkö pysty keskittymään edes lempiasiaasi? Menevätkö päiväsi paksussa aivosumussa? Unenpuute vaikuttaa keskittymiskykyyn yleensä heti ensimmäisestä yöstä lähtien – ja seuraukset ovat sitä vakavammat, mitä pidempään univaje on jatkunut. Aivosumua aiheuttavat myös monet sairaudet, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta ensin on syytä kiinnittää huomio nukkumistottumuksiin.
    Tärkeää! Milloin väsymys on poikkeavaa, ja 28 muuta kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

     

  3. Aineenvaihdunta menee sekaisin
    Univaje saattaa aiheuttaa keholle lähes samanlaisia oireita kuin liian tiukka dieetti. Aineenvaihdunta voi hidastua. Joskus vaatteet alkavat tuntua kireältä, mutta aina aineenvaihdunnan häiriöitä ei ole helppo huomata. Kunnon unet sääntelevät muun muassa kylläisyyshormoni leptiiniä, joka puolestaan säätelee ihmisen ruokahalua. Kaikki eivät kuitenkaan ala ahmia, vaan joillakin ruokahalu saattaa myös vähentyä väsyneenä.

    Väsynyt harhailee helposti jääkaapille. Kuva: Shutterstock
    Väsynyt harhailee helposti jääkaapille. Kuva: Shutterstock
  4. Herkuttelu lähtee käsistä
    Tekeekö mielesi napostella koko ajan jotain? Varsinkin rasvaisia ja sokerisia herkkuja? Mitä vähemmän ihminen nukkuu, sitä enemmän hän haluaa syödä – varsinkin roskaruokaa. Jatkuva univaje saa syömään keskimäärin 300 kaloria enemmän.
    Epäterveellisistä välipaloista tulee helposti kurja oravanpyörä: mitä väsyneemmältä olo tuntuu, sitä enemmän mättöruoka maistuu. Päivän herkuttelu kostautuu helposti yöllä, sillä se yleensä heikentää unen laatua.  
    Lue lisää! Onko sinullakin aina nälkä? 10 syytä, mistä se voi johtua

     

  5. Taudit piinaavat
    Oletko jatkuvasti vähän flunssainen? Kestääkö vatsataudista paraneminen tuskaisen kauan? Kipeä olokin voi olla univajeen syytä. Liian lyhyet unet sekoittavat immuunijärjestelmämme ja saavat sairastumaan. Myös toipuminen kestää pidempään, jos taustalla on pitkäkestoista univajetta.  
    Suosittelemme: Kuusi tuntia unta on yhtä paha kuin valvottu yö

     

  6. Diabetes ja sydänsairaudet uhkaavat
    Lyhyet yöunet yhdistetään usein kakkostyypin diabetekseen ja sydänongelmiin. Ne eivät suoraan aiheuta sairauksia, mutta jatkuva univaje on merkki kasvaneesta riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä muistisairauksiin.
    Kipeä olo, lähtisikö se nukkumalla? Kuva: Shutterstock
    Kipeä olo, lähtisikö se nukkumalla? Kuva: Shutterstock
  7. Muisti ei pelitä
    Jäivätkö avaimet taas kotiin? Etkö muista ystäväsi syntymäaikaa? Entäpä, muistatko, milloin viimeksi sait nukkua niin pitkään, että heräsit ilman herätyskelloa virkeänä ja innokkaana uuteen päivään? Univaje vaikeuttaa vanhojen asioiden muistamista ja uusien asioiden oppimista. Siksi paras keino varmistaa menestyminen esimerkiksi tärkeässä kokeessa on nukkuminen. Kauniita unia!
    Lue vielä: Nainen tarvitsee miestä enemmän unta – monimutkaisempien aivojensa vuoksi

Kysely

Kärsitkö jatkuvasta univajeesta?

Kyllä
Kyllä
82.7%
En
En
17.2%
Ääniä yhteensä: 761

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.