Moni silmälasien käyttäjä haaveilee likinäön tai kaukonäön korjaavasta leikkauksesta. Leikkaukseen voi kuitenkin aina liittyä komplikaatioita, ja täydellisestikin onnistuneen operaation jälkeen näkö voi huonontua muutaman vuoden kuluessa niin, että silmälaseille on jälleen tarvetta.  

Silmäleikkauksella voidaan hoitaa silmäsairauksia ja pelastaa jopa näkökyky. Myös laseista eroon -leikkauksista on tullut entistä suositumpia, ja niitä markkinoidaan paljon. Mukavuussyistä tehtävää silmäleikkausta kannattaa kuitenkin punnita huolella.

– Lupaus ”Tule, niin hoidetaan näkösi kuntoon”, ei ole totuudenmukainen. Jotain voi mennä pieleen, vaikka se harvinaista onkin, varoittaa ylilääkäri Jukka Moilanen HYKSin silmäklinikalta.

Laseista ei välttämättä pääse täysin eroon. Silmät kuivuvat entistä enemmän, hämäränäkö huononee ja häikäisyherkkyys kasvaa. Jos näkee ennen ikänäköleikkausta hyvin kauas ilman laseja, leikkauksen jälkeen ei välttämättä näe.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyvästit lukulaseille?

Aikuis- eli ikänäössä silmän linssi eli mykiö menettää kimmoisuuttaan, jolloin näköä on vaikeampi tarkentaa lähellä oleviin kohteisiin: kirja tai lehti pitää viedä entistä kauemmas kasvoista. Silmälasien lisäksi tilannetta voi helpottaa linssileikkauksella, joka tehdään kaihileikkauksen tapaan eli silmään  laitetaan monitehoinen tekomykiö. Ikänäköä voidaan korjata myös siten, että sarveiskalvoa käsitellään laserilla sopivan taittoominaisuuden saamiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joskus joudutaan tekemään kompromissi, sillä nelikymppinen ei voi saada kaksikymppisen näkökykyä: silmät leikataan niin, että toinen näkee kauas ja toinen lähelle eli tehdään niin sanottu monovision.

– Jotkut sopeutuvat tähän hyvin, mutta toiset eivät siedä sitä ollenkaan. Siksi se pitää testata etukäteen. Se on kuitenkin vaikeaa, jos silmässä on jo  kaihi ja näkökyky heikentynyt, Jukka Moilanen sanoo.

Laserleikkausta suunnitellessa pitää huomioida, että kaikkien sarveiskalvo ei kestä ohentamista. Jos sarveiskalvo on rakenteeltaan poikkeava,  leikkausta ei voi tehdä.

– Poikkeamat voivat näyttää vähäisiltä, mutta riski komplikaatioihin suurenee merkittävästi. Lääkärin tekemä tarkka esitutkimus ja koneelliset
mittaukset ovat välttämättömiä tällaisten poikkeamien löytämiseksi, painottaa Jukka Moilanen.

Taittovirheistä eroon?

Lasertekniikalla, joka muokkaa sarveiskalvoa, korjataan ikänäön lisäksi myös liki-, kauko- tai hajataitteisuutta. Yleensä leikkaukset teetetään yksityisesti. Erittäin suuria taittovirheitä hoidetaan myös kunnallisella puolella, koska jos likitaitteisuus on -6 diopteria, näkee tarkasti ilman laseja vain noin kahdenkymmenen sentin päähän.

– Silloin on aika lepakko, kun lasit otetaan pois. Myös päänsärky, kaksoiskuvat ja muut näköön liittyvät häiriöt ovat tavallisia harmeja, Jukka Moilanen sanoo.

Tavallisin laserleikkausmenetelmä on LASIK, jossa sarveiskalvon pintaan tehdään läppä. Pienissä taittovirheissä tai jos sarveiskalvo on kovin ohut, käytetään PRK- tai LASEK-menetelmää, joka leikkaa ohuemman läpän kuin LASIK.

– Poikkeuksellisen ohuessa sarveiskalvossa komplikaatioriski on suurentunut leikkaustavasta riippumatta. Uusimmassa SMILE-leikkaustekniikassa sarveiskalvon keskiosaan tehdään pieni viilto. Siitä poistetaan laserin avulla irrotettu sopivan muotoinen kiekko, jolloin silmän taittovoimakkuus muuttuu.
Vaihtoehtoisesti voidaan poistaa oma mykiö ja korvata se tekomykiöllä, kuten kaihileikkauksessakin, tai laittaa silmän sisälle piilolinssi, joka  menetelmästä riippuen joko kelluu värikalvon ja mykiön edessä tai värikalvon ja mykiön välissä, se voidaan myös kiinnittää värikalvoon.

Kun kajotaan silmän sisälle, vaarana ovat aina bakteeritulehdukset sekä verkkokalvorepeämät, jotka voivat johtaa jopa sokeutumiseen. Näkökentässä oleva nokisade viittaa verkkokalvon repeämiseen ja silloin tarvitaan nopeaa hoitoa.

Kaihin samentama mykiö vaihdetaan

Kaihissa silmän linssi eli mykiö samentuu, mutta itse silmä ei vaurioidu. Kaihileikkaus tehdään kunnallisella puolella, jos näöntarkkuus on tippunut vähintään puoleen normaalista. Kaihi yleistyy iän myötä, ja keskimäärin leikattavat ovat noin 75-vuotiaita.

– Vielä 1970-luvulla odotettiin kaihin ”kypsymistä”, mutta nykyään leikataan aiemmin. Vanha mykiö pilkotaan silmän sisällä ultraäänienergiaa
käyttäen ja imetään pois, Moilanen kertoo.

– Erittäin kypsää ja kovaa mykiötä on työläämpi hajottaa. Silloin tarvitaan enemmän ultraäänienergiaa, mikä voi rasittaa esimerkiksi sarveiskalvon takapintaa, endoteelia, joka toimii sarveiskalvon pumppujärjestelmänä.

Kaihileikkauksessa oma mykiö korvataan tekomykiöllä, joka voi olla yksi- tai monitehoinen. Ennen toimenpidettä silmät puudutetaan tipoilla tai geelillä. Jotta silmät pysyisivät auki, laitetaan luomiin levitin. Jos ei pysty pitämään katsetta paikoillaan, voidaan silmää liikuttavat lihakset lamata silmänvieruspuudutuksella.

Silmämikroskoopissa on kirkas valo, jota potilas katsoo. Rentouttava esilääkitys riittää useimmille, mutta myös nukutus voidaan tehdä. Uusi mykiö sujautetaan mykiöpussiin, joka on ohuilla ripustinsäikeillä kiinni sädelihaksessa. Mykiöpussi saattaakin herkästi revetä, mikä altistaa silmän sisäisille tulehduksille ja verkkokalvovaurioille. Komplikaatioiden riski on noin viiden prosentin luokkaa, mutta niistä suurin osa saadaan kuitenkin hoidettua jo leikkauksen aikana.

– Kaihileikkaus on yksi vaikeimmista silmäleikkauksista, mutta 95 prosenttia niistä onnistuu hyvin, sillä silmäkirurgit ovat taitavia ja kokeneita, Jukka Moilanen sanoo.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Vierailija

Minulle tehtiin LASIK - leikkaus 7 vuotta sitten. Silloin lasini olivat +3,5 ja hajataittoa päälle. Tarkoittaa mahdollisimman haastavaa korjausta.

Nyt koen näkeväni edelleen hyvin, sekä lähelle ja kauas. Silmien kuivuminen on ajoittainen ongelma, mutta taisi olla jo ennenkin leikkausta. Kosteustipoilla kuivuutta on helppo hoitaa.

Hyvällä esitutkimuksella laserlaikkaus varmasti onnistuu. Ammattitaitoinen kirurgi varmasti ilmoittaa, jos leikkausta ei kannata tehdä.

Tilanne lienee kuitenkin kovin yksilöllinen.

Vierailija

Minulle tehtiin Lasik-leikkaus kymmenen vuotta sitten. Olin todella likinäköinen, -10, ja olisin ollut tyytyväinen vaikka miinusta olisi vähän jäänytkin. Mutta sain terävän näön ja itse asiassa olin yllättynyt, että tuollaisen likinäön voi noin helposti korjata. Nyt lähemmäs 50-vuotiaana miinusta on tullut toiseen silmään hieman, mutta yhteisnäkö on kuitenkin niin hyvä etten tarvitse laseja. Ja ehkä tuo toisen silmän lievä likinäkö on vaikuttanut siihen että en ole vielä tarvinnut lukulaseja?

Minulla siis hyvä kokemus, mutta tiedän että toisinkin voisi olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla