Monesti aborttia haetaan siksi, että ehkäisypilleri on jäänyt ottamatta. Abortin jälkeen onkin tärkeää turvautua luotettavampaan ehkäisyyn, kuten kierukkaan tai kapseliin, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Riina Korjamo neuvoo. Kuva: Shutterstock
Monesti aborttia haetaan siksi, että ehkäisypilleri on jäänyt ottamatta. Abortin jälkeen onkin tärkeää turvautua luotettavampaan ehkäisyyn, kuten kierukkaan tai kapseliin, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Riina Korjamo neuvoo. Kuva: Shutterstock

Raskaudenkeskeytys on aina vakava päätös, jota ei ole mukava tehdä. Lääkäri kertoo, mitä päätöksen eteen joutuvien tulisi tietää ennen aborttia.

Sattuuko se? Kuinka paljon vuotoa tulee? Voiko se aiheuttaa lapsettomuutta?

Tällaisia asioita pohtivat naiset, jotka harkitsevat raskaudenkeskeytystä, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Riina Korjamo.

– Moni on lukenut ja kuullut etukäteen, millainen raskaudenkeskeytys on, Korjamo sanoo.

Naisia kiinnostaa myös se,, miten toimenpide käytännössä tehdään.

“Toisille se on elämän paras päätös, toisille vaikeimpia.”

Apua saa ammattilaisilta

Korjamon mukaan aborttia hakevat naiset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa.

– Ne, jotka poliklinikalla päätyvät, ovat aika varmoja keskeytyspäätöksestään. Toki on pieni osa ihmisiä, jotka ovat epävarmoja, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) naistentautien osastolääkäri sanoo.

– Toisille se on elämän paras päätös, toisille vaikeimpia. Se on hyvin herkkä tilanne etenkin, jos päätös on vaikea.

Korjamo kertoo, että pohdinnalleen voi saada ammattilaisten kautta tukea. Juttelemaan pääsee esimerkiksi sairaalapastorin pakeille.

Ammattilaisten tehtävä on painostamatta varmistaa, että juuri nainen itse varmasti haluaa keskeyttää raskauden. Korjamo muistuttaa, että yleensä pohdinta-aikaa riittää hyvin, ja ainakin pääkaupunkiseudulla ajan saa melko helposti. Hätiköityjä päätöksiä ei siis tarvitse –  eikä saa tehdä.

“Aina, kun raskauden kesto kasvaa, ongelmia voi tulla.”

Tavallisimmin raskaudenkeskeytys tehdään ennen 12. raskausviikon päättymistä kahden lääkärin päätöksellä elämänoloista johtuvista syistä. Asiassa noudatetaan Käypä hoito -suosituksia.

Terveyskirjasto Duodecimissa kerrotaan, että raskauden kestoajasta riippumatta voidaan keskeytys tehdä kahden lääkärin päätöksellä, jos raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen aiheuttaisi naisen hengelle tai terveydelle vaaran. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) päätös tarvitaan tilanteissa, joissa raskauden kesto on 12–20 viikkoa tai keskeytystä haetaan sikiön vaikean sairauden tai ruumiinvian vuoksi.

Suuri osa aborteista sujuu hyvin

Ylivoimaisesti merkittävin osa, 96 prosenttia, Suomessa tehdyistä raskaudenkeskeytyksistä tapahtuu lääkkeellisesti. Kirurgista imukaavintaa ei siis enää juuri käytetä.

Lääkkeellisessä abortistassa valmistava lääke otetaan terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa. Korjamon mukaan toisen lääkkeen voi ottaa kahden vuorokauden päästä kotona, jos raskaus on kestänyt alle yhdeksän viikkoa ja kotona on joku aikuinen kaveri seurassa.

Toinen lääke saa aikaan supistelua, joka tyhjentää kohdun. Supistelu voi aiheuttaa kuukautiskipujen kaltaista särkyä, mutta sitä varten hoitohenkilökunta antaa kipulääkettä. Vuotoa tulee saman verran kuin kuukautisten aikaan.

– Aina, kun raskauden kesto kasvaa, ongelmia voi tulla enemmän. Pysyvää haittaa ei yhdestä raskauden keskeytyksestä kuitenkaan tule.

Mahdollisesti ilmenevät ongelmat ovat Korjamon mukaan yleensä lieviä tulehduksia ja vuotoja.

Naistalo-sivuilla kerrotaan, että toistetut raskaudenkeskeytykset voivat altistaa muun muassa tulehduksille, jotka aiheuttavat munanjohtimien kiinnikkeisyyttä. Toistetut kaavinnat voivat häiritä kohdun limakalvon paksuuntumista ja vaikuttaa alkion kiinnittymiseen.

Korjamo toivoo, että aborttia harkitsevat hankkisivat tietonsa luotettavista lähteistä.

– Keskustelupalstat ovat aina vähän vaarallisia, hän perustelee.

Saksalaistutkijan mukaan pakonomainen päivittäminen ja jatkuva Facebookissa roikkuminen voivat olla merkkejä narsismista. 

Facebook-käyttäjiä on moneksi. Yksi päivittää naamakirjaan vain merkkipäivinään, toinen selailee somea aina tylsyyden iskiessä, kolmas hehkuttaa silloin tällöin mitä sattuu ja neljäs uppoaa palveluun vain, jos on pakko.

Satunnaissomettajien lisäksi on niitä, jotka roikkuvat Facebookissa jatkuvasti. Kun somesta ei pysty irrottautumaan millään, puhutaan riippuvuudesta.

– Jotkut menettävät kontrollin Facebookin käytössä ja kehittävät voimakkaan psyykkisen tarpeen pysyä siellä. Huolimatta siitä, että käytös voi vaikuttaa kielteisesti elämään. Kyseessä on niin sanottu Facebook-riippuvuushäiriö eli FAD, kertoo tutkija Julia Brailovskaia saksalaisesta Ruhrin yliopistosta PsyPost-sivustolla.

Brailovskaian tuoreen tutkimuksen mukaan riippuvuushäiriö voi kertoa varsin synkkiä asioita ihmisestä: se voi nimittäin viitata narsismiin.

Tutkimuksen osallistui 179 saksalaista opiskelijaa. Vuoden ajan tutkijat mittasivat osallistujien riippuvuutta Facebookiin Bergenin Facebook-riippuvuusasteikolla, joka on suunniteltu mittaamaan pakonomaista Facebookin käyttöä.

Samalla tutkijat tarkkailivat osallistujien tyytyväisyyttä elämään, heidän saamaansa sosiaalista tukea, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, yleistä terveyttä ja muuta median käyttöä.

Brailovskaian mukaan osallistujien keskimääräinen Facebook-riippuvuus ei kasvanut vuoden aikana Bergenin asteikolla mitattuna. Mutta yhä useampi kertoi muuttuvansa levottomaksi, jos häneltä evättiin pääsy someen.

Lisäksi tutkijat huomasivat yhteyden Facebook-riippuvuushäiriön ja osallistujien mielenterveyden kanssa.

– FAD oli merkittävästi positiivisesti yhteydessä narsismiin ja negatiivisiin mielenterveyden piirteisiin (masennus, ahdistuneisuus ja stressin oireet), Brailovskaia kertoo.

Hänen mukaansa narsisteilla on kohonnut riski kehittää Facebook-riippuvuushäiriö.

Miksi? Sitä ei vielä tiedetä. Brailovskaian mukaan Facebook-riippuvuudesta tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimusta.

– Tässä tutkimuksessa käsiteltiin nuoria, lähinnä naispuolisia Facebook-käyttäjiä. Seuraavissa tutkimuksissa osallistujien pitää edustaa suurempaa joukkoa erilaisia ihmisiä.

Tietääkö narsisti itse olevansa narsisti? Lue asiantuntijan vastaus tästä.

Jutun otsikkoa muutettu 15.2. klo 15.45.

Varvasvälien iho voi kertoa yllättävän paljon kropan hyvinvoinnista.

Janottaako turhan usein? Onko uupumus normaalia? Kaikki meistä pohtivat aina silloin tällöin pientenkin oireiden perusteella, onko kropassa kaikki varmasti kunnossa. Jos pienet ongelmat tuntuvat viittaavaan johonkin vakavampaan kuin flunssaan, voi olo olla äkkiä levoton.

Jos diabeteksen mahdollisuus on koskaan mietityttänyt, sen huomaamiseen on mahdollisesti löytynyt uusi ja todellä simppeli keino.

Tuoreen väitöskirjan julkaissut lääketieteen lisensiaatti Suvi-Päivikki Sinikumpu kertoo, että varpaiden välisestä ihosta voi mahdollisesti tehdä huomioita diabeteksen riskiin liittyen.

”Jopa 150 000 suomalaista ei tiedä sairastavansa diabetestä.”

– Suomessa on todella paljon tunnistamatonta diabetestä: jopa 150 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan tietämättään diabetesta. Diabeetikoilla on toki usein tiettyjä yhteisiä piirteitä, kuten lihavuutta ja korkeaa verenpainetta, jotka saattavat herättää epäilyn taudista, mutta varpaiden välisen ihon tarkkailu on tähän aivan uusi tekijä, Sinikumpu kertoo.

Toisin sanoen erilaiset varpaiden välisen ihon muutokset voivat viitata diabetekseen.

– Varvasvälien muutoksien, kuten punoituksen tai ihon hilseilyn ja rikkinäisyyden, tarkkailu on helppoa, joten varvasvälilöydös on halpa ja yksinkertainen tapa tehostaa diabeteksen varhaista toteamista. 2 000 ihmisen tutkimuksessamme huomasimme, että niillä ihmisillä, joilla oli varvasvälirikkeymiä tai muita varvasvälien ihon ongelmia, oli jopa kuusinkertainen riski tunnistamattoman diabeteksen löytämiselle, Sinikumpu sanoo.

”Korkea verensokeri ja insuliinin erittymisen häiriöt vaikuttavat ihoon.”

Mutta miksi juuri varvasväli?

– Korkea verensokeri ja insuliinin erittymisen häiriöt vaikuttavat ihoon. Kyseiset ongelmat vaurioittavat ihon pintarakenteita niin, että jo valmiiksi ohut iho on hauraampi kuin normaalisti, menee heposti rikki sekä altistuu erilaisille sienille ja bakteereille. Kun verensokeri on koholla, myös ihon pH-arvo nousee ja suosii silloin esimerkiksi erilaisia sieniä, Sinikumpu sanoo.