Kun iho kutisee, vaarana on jäädä hoitamaan vain oireita, mutta syykin kannattaa selvittää.

Jo pelkkä itikanpistos aiheuttaa vastustamattoman halun raapia.  Ainoa ajatus on saada kutina loppumaan. Miten vaikeaa nukkuminen onkaan, jos raapimista vaatii suuri ihoalue – eikä se edes auta!

Jos kutina ei ole ihan sietämätöntä, sitä kannattaa hillitä kotikonstein. Kuiva iho saattaa kaivata vain lisää rasvaa. Silloin perusvoiteen, muun kosteusvoiteen tai ihoöljyn säännöllinen käyttö voi rauhoittaa tilanteen.

Antihistamiini rauhoittaa lievät oireet

Apteekin antihistamiinivalmisteet eivät ole kovin tehokkaita kutinaan mutta voivat rauhoittaa lievät oireet.  Välittäjäaine histamiini on yksi kutisemiseen vaikuttavista tekijöistä, ja antihistamiini hillitsee sen vaikutuksia elimistössä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos kutinaa on vain alueilla, joissa on myös punoitusta ja karheutta, kohtiin voi levittää ilman reseptiä myytävää hydrokortisonivoidetta. Kortisonivoiteet ovat turvallisia käyttää, mutta jos iho ei rauhoitu tai kutina alkaa häiritä elämää ja yöunia, on syytä lähteä lääkäriin. Tärkeintä on selvittää ja hoitaa syy, eikä vain lievittää oireita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Atooppisia riittää

Kun kutina yhdistyy ihottumaan, todennäköisin syy on atooppinen ihottuma tai tali-ihottuma. Sen suurin ero atopiasta on se, että tali-ihottumaa tulee yleensä rasvoittuville alueille, kuten hiuspohjaan, nenänpieliin ja korvien taakse tai miehillä parran alueelle. Sekin on kutisevaa, karheaa, punoittavaa ja hilseilevää. Myös hoito on sama kuin atooppisessa ihottumassa.

Jopa 20 prosentilla suomalaisista on atooppinen iho. Silloin ihossa ei ole riittävästi kosteuden haihtumista estäviä keramideja, jolloin se kuivuu ja tulehtuu.

Atooppinen ihottuma alkaa yleensä jo vauvaiässä maitorupena tai lapsena taiveihottumana. Monesti iho alkaa oireilla uudelleen aikuisena. Taivealueille, kasvoihin tai kaulalle nousee karheaa, kutisevaa ja punoittelevaa ihottumaa, joka ärsyyntyy hikoilusta ja hankauksesta. Joskus ihottuma voi levitä koko iholle.

Atooppista ihoa hoidetaan rasvaamalla sitä säännöllisesti perusvoiteella, joka sitoo kosteutta ihoon. Jotkut perusvoiteet ovat vesipitoisempia ja toiset rasvapitoisempia. Ne voivat sisältää esimerkiksi karbamidia, glyserolia tai ksylitolia, jotka pidättävät kosteutta ihossa. Omalle iholle sopivimman voiteen löytää kokeilemalla. Atooppista ihottumaa voi hoitaa myös reseptivapaalla hydrokortisonivoiteella.

Vahvempia rohtoja lääkäriltä – myös ruokavaliota voi kokeilla

Jos tarvetta on, lääkärin reseptillä saa vahvempia voiteita tai sisäisen kortisoni- tai antibioottikuurin atooppisen ihottuman hoitoon. Myös UV-valohoidoista tai aurinkomatkasta talvella voi olla apua.

Vaikean atooppisen ihon hoidossa on käytetty nykyisin myös biologista lääkettä.  Dupilumabi annetaan pistoksina, ja se hillitsee atooppista ihottumaa piiskaavien välittäjäaineiden toimintaa. Kallis täsmälääke vaikuttaa hallitusti ja kapeasti, toisin kuin vaivaan yleensä käytetty kortisoni.

Atooppisen ihon tai muun kutinan hoitoon ei ole mitään tiettyä ruokavaliota. Jos syö runsaasti sokeria ja valkoista viljaa, niiden vähentäminen voi auttaa hillitsemään ihon tulehtumista.

Myös hyvien rasvahappojen saannista kannattaa huolehtia. Ruokavalion vaikutukset ovat yksilöllisiä, eikä ohjeita voi yleistää.

Iho herkistyy helposti – stressi pahentaa tulehdusta

Pesuaineelle tai kosmetiikkatuotteelle herkistyminen tai esimerkiksi ruoka-aineallergia voi myös kutisuttaa. Siksi kutinan alettua on hyvä miettiä, mikä uusi tuote tai ruoka-aine olisi voinut aiheuttaa sen, ja tarvittaessa lopettaa tuotteen käyttäminen.

Jos oireet ovat vakavia, aiheuttaja on selvitettävä allergiatesteillä. Herkkä iho voi reagoida liikaan pesemiseen, hikoiluun, hankaukseen tai vaikka hajusteisiin kutinalla. Ne ovat kuitenkin ihosairauksia harvinaisempia syitä. Muutenkin taustalla on yleensä taipumus atooppiseen ihoon, joten herkästi reagoivaa ihoa kannattaa hoitaa kuten atooppista ihoa.

Iho on voinut olla herkkä, ärtyvä ja helposti kutiseva lapsesta saakka. Oireet tulevat ja menevät. Välillä voi olla pitkiäkin rauhallisia kausia, sitten kutina palaa taas. Hyvää aikaa voi yrittää pidentää välttämällä tarkasti asioita, jotka lisäävät oireilua. Myös hikoilu ja muut ihon ärsyttäjät voivat laukaista oireet.

Usein stressi pahentaa tilannetta. Keskushermoston kautta tunteilla on suora vaikutus ihon hermojen ja tulehdussolujen toimintaan.

Voisiko se olla syyhy…

Jos iho alkaa äkisti kutista, varsinkin nuorella, syynä voi olla syyhypunkki. Se voi levitä seurustelukumppanilta toiselle.  Syyhyä ei saa kättelemällä tai kyläpaikan ruokapöydässä tai edes bussissa vieruskaverista. Syyhypunkin siirtyminen vaatii, että ollaan lähekkäin, sylityksin tai nukutaan samassa sängyssä.

Syyhypunkki elää ihossa ja tekee sen alle pieniä käytäviä. Ne näkyvät usein ranteissa, sormiväleissä ja kämmenissä. Kutina yltyy iltaisin ja voi häiritä pahasti nukkumista.

Jos epäilee saaneensa syyhyn, kannattaa hakea lääkitys. Apteekista saa syyhyvoidetta ilman reseptiäkin, mutta sisäiseen lääkkeeseen tarvitaan resepti. Molemmat hoidot toimivat yhtä tehokkaasti.

Ei riitä, että hoidetaan vain yksi perheenjäsen, vaan koko perhe täytyy hoitaa  – vaikka oireita ei vielä olisikaan. Muuten syyhy pääsee leviämään uudestaan.

…tai nokkosrokko?

Toinen tavallinen syy niin nuoren kuin aikuisenkin kutinaan on nokkosrokko. Yleensä iholle lehahtaa punaisia paukamia, mutta joskus kutina voi olla ainoa oire. Jos paukamia nousee, ne eivät koskaan kestä vuorokautta pitempään.

Nokkosrokko hoituu antihistamiinilla, ja se on reaktio esimerkiksi ruokaan, lääkkeeseen, infektioon tai stressiin.

Vain harvoin syynä on vakava sairaus

Jos mitään syytä kutinaan ei löydy, lääkäri voi testauttaa maksa- ja munuaisarvot. Munuaissairauksissa kutinaa voi olla, mutta silloin oireita on muitakin.

Joskus harvoin kutina voi kieliä vakavasta sairaudesta, kuten leukemiasta tai lymfoomasta. Silloin vaiva alkaa vähitellen ja leviää koko iholle voimakkaaksi kutinaksi. Se on kuitenkin poikkeuksellista. Vaikean sairauden ei pitäisi olla ensimmäinen epäilys, vaan se kaikkein epätodennäköisin kutinan syy. Suurin osa kutinasta on viatonta ja hoidettavissa.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Maria Huttunen

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla