Kuvat
Juha Salmin
ET Terveys
Karoliina Luoto on biohakkeri, joka ei luota pelkästään omaan fiilikseen. Mittareiden avulla hän saa tietoa, jonka avulla voi optimoida oman hyvinvoinnin.
Karoliina Luoto on biohakkeri, joka ei luota pelkästään omaan fiilikseen. Mittareiden avulla hän saa tietoa, jonka avulla voi optimoida oman hyvinvoinnin.

Biohakkerointi eli itsensä mittaaminen on arkipäiväistynyt vauhdikkaasti. Hyvinvointisormus kertoo Karoliinalle, milloin ja miten kannattaisi liikkua ja syödä – ja milloin on taas aika levätä.

Kiiltävän valkoinen möhkäle Karoliina Luodon, 40, nimettömässä näyttää tyylikkäältä designsormukselta. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa koru, vaan moderni hyvinvointivointisormus, joka opastaa Karoliinaa parempaan elämään.

Karoliina on biohakkeri – itseään mittaava ihmistyyppi, joka on viime vuosina yleistynyt hurjasti.

Karoliina hurahti biohakkerointiin sattumalta. IT-alan työtapavalmentaja osallistui seitsemän vuotta sitten Helsingin yliopiston tutkimukseen, jossa selvitettiin työstressistä palautumista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Me koehenkilöt kannoimme sekä sykemittareita että aktiivisuusrannekkeita ja pidimme päiväkirjaa. Oli kiinnostavaa oppia, mistä palautuminen työn stressistä on kiinni, Karoliina kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sykemittarin keräämä tieto yhdistettiin päiväkirjamerkintöihin, joita Karoliina teki testin aikana arjestaan.

Näin syntyi analyysi, jota tutkiessaan Karoliina koki ensimmäisen ahaa-oivalluksen.

Hän sai tietää, että häntä eivät työtilanteissa stressaa asioiden vaikeus, vaan muut ihmiset. Hyvinvointianalyysi osoitti Karoliinan suoriutuvan parhaiten, kun ympärillä on ”hyviä tyyppejä”.

Hyvinvointisormus tallentaa kaikki Karoliinan liikkeet.
Hyvinvointisormus tallentaa kaikki Karoliinan liikkeet.

Älypuhelinsovellus analysoi sormuksen keräämän tiedon – täyttyivätkö päivän tavoitteet?
Älypuhelinsovellus analysoi sormuksen keräämän tiedon – täyttyivätkö päivän tavoitteet?

Nykyään biohakkerointi on Karoliinalle arkea. Syy on yksinkertainen: itsensä ymmärtäminen ja oman voinnin parantaminen kiinnostavat häntä.

Biohakkeri toimii kuin tietokonehakkeri, mutta tietojärjestelmien sijaan hän tekee "tietomurtoja" itseensä, oman kehonsa järjestelmiin. Ihminen kun on systeemi, josta voidaan kerätä tietoa, ja jota analysoimalla sen toimintaa pyritään parantamaan.

Englanninkielinen biohacking-termi on kymmenen vuotta vanha. Suomeksi puhutaan myös biohakkaamisesta. Kysehän on hakkaamisesta tai ravistelusta, jolla saadaan uutta terveystietoa.

– En ole biohakkaajana mikään guru vaan yhä alkutaipaleella ja tutkiskelemassa, Karoliina hymyilee.

Biohakkerointi ei ole enää mitään pienen heimon puuhastelua. Yhä useampi on kiinnostunut esimerkiksi aktiivisuusrannekkeista ja puhelinsovelluksista, joilla voi seurata liikuntasuorituksia tai nukkumista.

”Biohakkeroinnin ansiosta minulla on keinoja, joiden avulla minun on mahdollista voida paremmin.”

Vannoutuneelle biohakkerille vain taivas on rajana. Netistä voi tilata vaikkapa geenitutkimuksen, jolla voi selvittää riskiään sairastua eri syöpiin ja muihin sairauksiin.

Ikuinen elämäkö on biohakkerin salainen toive?

– Ajattelen niin, että biohakkeroinnin ansiosta minulla on keinoja, joiden avulla minun on mahdollista voida paremmin sekä arjessa että työelämässä, Karoliina muotoilee.

Onnellisuuttakin voi mitata

Ensimmäisen ahaa-oivalluksen myötä Karoliina koukuttui mahdollisuuteen parantaa sekä kehonsa että mielensä hyvinvointia.

– Ensimmäisestä sysäyksestä jatkoin henkiselle puolelle: onnellisuuteen. Oli mahtavaa nähdä, kuinka eri elämäntilanteet, ympäristöt ja tekemiset vaikuttivat kokemukseen omasta onnellisuudesta.

Käytännössä Karoliina täytti joka päivä kyselylomakkeen yhdysvaltalaisessa Track Your Happiness -nettipalvelussa ja sai paluupostina elämäntapahtumiinsa perustuvan analyysin.

”Palvelu kertoi minun olevan onnellinen, kun saan luoda jotain itse.”

Ilmainen palvelu pohjautuu Harvardin yliopiston tutkijan kehittämään päivittäiseen kyselymetodiin. Viidenkymmenen lähetyskerran jälkeen käyttäjä saa personoidun onnellisuusraportin.

– Palvelu kertoi minun olevan onnellinen, kun saan luoda jotain itse. Lisäksi olen onnellisempi ulkona kuin sisällä ja työssä onnellisempi yhdessä kuin yksin. Saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta minulle tieto oli tärkeää, Karoliina kertoo.

Kylmää ja vierasta?

Itsensä jatkuva mittailu voi kalskahtaa epäinhimilliseltä täydellisyyden tavoittelulta.

Karoliinakaan ei innostu ”sankarimittaroinnista”, jolla hän viittaa miehisenä pidettyyn suorittamiseen ja sen millintarkkaan taulukointiin. Siksi hän hylkäsi esimerkiksi fyysistä aktiivisuutta mittaavan Moves-sovelluksen.

– Välillä seurasin sovelluksen avulla kaikkea liikkumistani, mutta se tuntui kylmältä ja vieraalta. Tuntui, että olisi kiva saada syvällisempää ymmärrystä omasta hyvinvoinnista kuin pelkkää sankarimittarointia urheilusuorituksista.

Biohakkereita onkin moneen lähtöön.

Tekniikkaniiloja kiinnostaa kova teknologia ja oman kehon parantelu, henkistyneille hakkaajille merkityksellistä on minuuteen liittyvä tieto ja itsetuntemuksen lisääminen. Ravintointoilijat taas pyrkivät kokonaisvaltaiseen terveyden hallintaan optimoimalla syömisensä.

Karoliina on testannut, kuinka meditointi ja hengitystekniikat voisivat edistää suorituskykyä. Viime vuonna hän kiinnostui myös biohakkeroinnin ravitsemuksellisesta puolesta eli siitä, miten ruokavalio vaikuttaa jaksamiseen.

– Olen ollut vehnättömällä, sokerittomalla ja maidottomalla ruokavaliolla ja tutkiskellut lisäravinteiden vaikutusta vointiin ja suorituskykyyn. Löydökset ovat olleet tosi yllättäviä: sen sijaan että kokisin luopuvani jostain, ruuasta onkin tullut keino hallita vointia. Samalla paino on pudonnut ja jaksan paremmin.

”Eniten viehättää sormuksen helppo käyttö.”

Härpäke on vain väline

Apuna Karoliina on käyttänyt Oura-hyvinvointisormusta. Se sisältää käyttäjänsä elämää seuraavaa huipputeknologiaa, joka toimii yhdessä älypuhelinsovelluksen kanssa.

Yön aikana sormus mittaa unta, päivällä kaikkea aktiivisuutta. Kerätty tieto muuttuu puhelinsovelluksessa henkilökohtaiseksi ohjaukseksi, joka muun muassa kertoo, milloin olisi parasta nukkua, jotta saisi palauttavinta unta, milloin kannattaa syödä tai milloin on oikea aika eri liikuntalajeille.

Innokkaana liikkujana Karoliina on seurannut erityisesti palautumiseensa vaikuttavia tekijöitä.

– Saan sormuksen avulla realistisen käsityksen voimavaroistani. Pelkkien omien tuntemusteni varassa saatan esimerkiksi kuvitella olevani supernainen, kun taas Oura tietää kertoa huonosta palautumisesta ja kaikesta muusta kuin supernaiseudesta. Tietoisuuteni jaksamisesta ja voimistani on parantunut.

Karoliina harrastaa vilkkaasti, muun muassa vesijuoksua, kuntosalia, luontokävelyä ja joogaa. Hänen varsinaiset himolajinsa ovat maastopyöräily ja vapaalasku.

– Voin mitata eri lajien kuormitusta, niistä palautumista ja niiden vaikutusta suorituskykyyni. Idea piilee siinä, että laite kertoo minulle, mitä liikuntaa kulloinkin tarvitsen ja mikä taas olisi liikaa. Saan siis fiilispohjaisen oma-arvioni rinnalle suosituksen minusta mitatun tiedon perusteella.

Karoliina muistuttaa, että mittarit ja muu tekniikka ovat vain välineitä itsetutkiskelussa, mutta monia mittaaminen motivoi terveellisempään elämään. Karoliinaa innostaa se, että biohakkeroinnilla voi todentaa pienenkin kehityksen, mikä antaa lisäpotkua terveellisiin elintapoihin.

– Hyvinvointisormuksella pääsen käsiksi myös uneni laatuun ja sen vaikutuksiin palautumisessa. Eniten viehättää sormuksen helppo käyttö. On eri asia pitää sormusta kuin pukea aktiivisuusranneke, Karoliina sanoo.

Erityisen edulliseksi suomalaisinnovaatiota ei voi sanoa. Ouran perusmalli maksaa 314 euroa, kallein jalokivikoristeinen malli yli tonnin.


Googleakin kiinnostaa

Biohakkerit korostavat, että terveyden edistäminen on edullisempaa kuin sairauden hoitaminen. Tästä näkökulmasta biohakkerit todennäköisesti rasittavat julkista terveydenhuoltoa tulevaisuudessa vähemmän kuin muut kansalaiset.

Teknologia auttaa saamaan ihmiskehosta kokonaan uutta tietoa, ja systemaattinen minätieto hyödyttää myös terveydenhuoltoa.

– Kaikki kerätty pitää tietenkin tulkita jonkun menetelmän avulla. Pelkkä tieto ei auta, ellei sen parina ole havaintoja omasta voinnista. Lääkärit kuuntelevat vastaanotolla asiakastaan jo nyt, jos tällä on esittää itse kerättyä analyysitietoa terveydestään. Asia pitää kuitenkin osata kertoa niin, ettei tule liikaa astuneeksi ammattilaisen alueelle, Karoliina sanoo.

”Näen tietojeni luovuttamisessa enemmän hyötyjä kuin riskejä.”

Yksilöt saavat itseään hyödyttävää tietoa, mutta on mahdollista myös koota dataa valtavasta ihmisjoukosta ja analysoida sitä. Tulokset voidaan esittää helppotajuisesti graafisessa muodossa.

Suurina massoina terveysdata on hyvin haluttua, ja sitä kerätään nyt vailla täyttä tietoa tulevaisuuden käyttötarkoituksista. Kerääjistä terveysdata kiinnostaa esimerkiksi Googlea ja Applea.

Kerätyn tiedon mahdollisia ostajia voivat olla esimerkiksi vakuutusyhtiöt. Oikeusturva ja yksityisyydensuoja mietityttävät monia.

Terveyssovelluksen käyttäjä tekee aina sopimuksen sovelluksen tarjoajan kanssa. Tyypillisesti käyttäjä luovuttaa henkilökohtaiset tietonsa saadakseen käyttää ilmaiseksi sovelluksia.

– Näen tietojeni luovuttamisessa enemmän hyötyjä kuin riskejä. On pikemminkin niin päin, että suuri tietomäärä tarkoittaa palvelussa laatua, kun kaikkien kokemukset kerätään suureksi aineistoksi, Karoliina sanoo.

Miten pääsee alkuun?

Jos biohakkerointi kiinnostaa, voi aloittaa selailemalla Facebook-ryhmää Biohacking Finland tai ammattilaisten sivustoa biohackersummit.com.

Aluksi kannattaa pohtia, mistä itse asiassa on kiinnostunut, ja edetä sen mukaan. Netistä ja älypuhelinten sovelluskaupoista voi etsiä tietoa hakusanoilla, kuten uni, palautuminen, syke ja biohacking.

Voi myös tarkistaa, sattuisiko omassa digilaitteessa olemaan esiasennettuna esimerkiksi Googlen Fit tai Applen Health Kit.

Alkuun askelmittarilla

  • Suomesta löytyy kymmeniätuhansia biohakkeriksi tunnustautuvia ihmisiä, ja ilmiö yleistyy jatkuvasti.
  • Arkisimpia laitteita ovat aktiivisuusmittarit, joita on viime vuosina tullut markkinoille kymmeniä eri malleja. Yleisimmin ne mittaavat askelten määrää, matkaa kilometreinä, sykettä ja unen laatua.
  • Rannekkeen keräämää tietoa analysoidaan älypuhelinsovelluksilla. Voit saada mielenkiintoista tietoa esimerkiksi unestasi – nukuitko levottomasti tai kuinka monta kertaa yössä heräsit. Näin voit tutkia vaikkapa sitä, kuinka stressi, liikunta tai alkoholi vaikuttavat unesi laatuun.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin ET Terveys -lehden numerossa 2/2019. Lisää ET Terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/etterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla