ET
Kuvitus: Helmi Järvinen
Kuvitus: Helmi Järvinen

Kutittaa, väsyttää, ahdistaa, pärskityttää… Allergisen arki voi olla raskasta. Aloita lääkitys ajoissa, niin selviät helpommalla.

1. Kevät on vasta tulossa, mutta silmät kutiavat ja aivastuttaa. Mikä neuvoksi?

Herkimmät siitepölyallergiset saavat oireita jo helmi-maaliskuussa, kun tuuli lennättää siitepölyä maista, joissa kevät on pidemmällä.

Siitepölytiedotteita kannattaa seurata tarkasti ja aloittaa lääkitys tarpeeksi ajoissa. Suomessa leppä alkaa kukkia maalis-huhtikuussa ja toukokuussa on koivun vuoro.

Heinien siitepöly alkaa pöllytä juhannuksen tienoilla ja pujon elokuussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siitepölyallergiaan on tehokkaita lääkkeitä, joita otetaan oireiden mukaan. Nenän tukkoisuuteen käytetään kortisoninenäsuihketta ja silmäoireisiin silmätippoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös antihistamiinitabletit tepsivät yleisiin nuha- ja silmäoireisiin. On yksilöllistä, millainen lääkeyhdistelmä auttaa.

2. Mistä allergiat johtuvat?

Tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta allergioiden arvellaan liittyvän länsimaiseen hygieeniseen elämäntapaan.

Ne ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti: 1960-luvulla alle kaksi prosenttia suomalaisista sairasti astmaa, nyt jopa 10 prosenttia.

Ihmisen immuunijärjestelmän tarkoituksena on suojella elimistöä viruksilta, bakteereilta ja loisilta.

Nykymaailmassa mikrobihyökkäyksiä on vähemmän kuin ennen. Toisilla ihmisillä mikrobeja vastaan luotu puolustusjärjestelmä suuntautuu esimerkiksi siitepölyä tai ruoka-aineita vastaan ja se laukaisee allergisia reaktiota.

3. Onko astma allergiaa?

Lapsuudessa puhkeavista astmoista 80 prosenttia liittyy allergiaan. Aikuisena puhkeavista astmoista puolet on allergisia ja puolet ei-allergisia.

Allerginen astma voi olla kausiluonteinen. Esimerkiksi koivuallergisen astma saattaa oireilla vain koivun kukkiessa tai flunssan yhteydessä.

Tällöin voi pärjätä kuurittaisella ja jaksottaisella lääkityksellä. Ei-allergista astmaa sairastavat tarvitsevat säännöllisen lääkityksen, kuten myös valtaosa allergista astmaa sairastavista.

4. Mistä tietää olevansa allerginen?

Yleensä allergia on helppo tunnistaa: aivastuttaa, nenä kutisee ja vuotaa kirkasta nestettä, silmät kutisevat ja punottavat.

Jos oireet tulevat aina tiettyyn aikaan vuodesta tai esimerkiksi kissojen tai koirien läheisyydessä, oireet johtuvat allergiasta.

Flunssaoireet ovat erilaisia kuin allergian. Flunssaan kuuluu yleensä myös lämmönnousua, kurkkukipua tai lihaskipua.

5. Mille suomalaiset ovat yleensä allergisia?

Yleisimpiä allergioita ovat koira-, kissa- ja koivuallergia.

Eläinten hilse ärsyttää limakalvoja samalla tavoin kuin siitepöly. Seuraavaksi eniten oireita aiheuttavat timotei ja pujo.

Juhannuksen jälkeen kukkivia heiniä on noin 40 eri lajiketta, mutta timotei on tyypillisin allergeeni. Pujo on rikkakasvi, jota kasvaa kasvaa loppukesällä valtoimenaan teiden ja ojien varsilla.

Siitepölyn määrä vaihtelee vuosittain. Jotkut saavat allergiaoireita vain silloin, kun ilmassa on erityisen paljon siitepölyä.

6. Lääkäri suositteli siedätys­hoitoa. Voiko se parantaa allergian kokonaan?

Siedätyshoitoa harkitaan vaikeissa allergioissa, kun allergialääkkeet eivät riitä.

Parhaiten siedätyshoito tehoaa siitepölyallergian aiheuttamiin silmä- ja nenäoireisiin. Myös ampiais- ja mehiläisallergiaan voi saada siedätystä.

Siedätys ei paranna allergiaa, mutta voi vähentää oireita ja lääketarvetta. Parhaimmillaan se voi parantaa elämänlaatua huomattavasti.

Yli puolet siedätyshoidoista annetaan koivun siitepölystä kärsiville.

Useimmiten hoito annetaan pistoksena sairaalan poliklinikalla. Pistoksia jatketaan muutaman viikon välein 3–5 vuoden ajan. Moni odottaa vuonna 2020 markkinoille tulevaa koivusiedätystablettia kuin kuuta nousevaa.

Timotei-heinäallergian siedätyshoitoon on kielen alle laitettava tabletti jo olemassa. Sen käyttö aloitetaan valvotusti, mutta hoitoa voidaan jatkaa kotona.

Varsinkin koivuallergikot herkistyvät helposti muille allergeeneille.

7. Voiko allergiaa hoitaa ilman lääkkeitä?

Nenän huuhtelu nenäkannulla voi kostuttaa limakalvoja ja auttaa huuhtomaan siitepölyä pois.

Myös tupakoinnin lopettaminen vahvistaa hengitysteiden limakalvoja. Vaikeaan allergiaan tarvitaan kuitenkin aina myös lääkitys.

8. Minulla on koivuallergia, mutta en pysty syömään raakaa porkkanaa. Mistä on kyse?

Joskus elimistö tunnistaa, että porkkanassa tai omenassa on samankaltaisia valkuaisaineita kuin koivun siitepölyssä.

Se laukaisee allergisen reaktion. Ilmiötä kutsutaan ristiallergiaksi.

Varsinkin koivuallergikot herkistyvät helposti myös muille allergeeneille, kuten kiiville, persikalle, päärynälle ja pähkinöille. Osa reagoi ristiallergeeneihin ympäri vuoden, osa oireilee vain siitepölyaikaan.

Joskus vain jokin tietty omenalaji aiheuttaa reaktion tai oireet tulevat vain raa’asta omenasta.

Monen allergian voimakkuutta ja sen aiheuttamaa riskiä voi arvioida verikokeella.

Jos jokin ruoka-aine nostaa iholle nokkosrokkoa tai aiheuttaa hengitysoireita, verenpaineen laskua tai huulten turvotusta, sietokykyä ei kannata testailla omin päin.

9. Voiko allergia puhjeta myöhemmällä iällä?

Astma ja allergia voivat puhjeta missä iässä tahansa, mutta yleensä allergiat lievenevät iän myötä.

Siitepölyallergia vaivaa eniten lapsia ja nuoria aikuisia. Keski-iän tienoilla silmäoireet ja allerginen nuha yleensä vähenevät ja oireet pysyvät kurissa lääkityksellä.

10. Millaisia haasteita ikääntyminen tuo astman hoitoon?

Jos eläkeikäiselle tulee rasituksen aikana hengenahdistusta, mietitään yleensä ensimmäiseksi sydämen terveyttä ja epäillään esimerkiksi sepelvaltimotautia.

Voi kestää jonkin aikaa ennen kuin astma tunnistetaan. Se viivästyttää hoidon aloittamista.

Vanhemmista ikäpolvista löytyy astmaatikkoja, jotka eivät ole saaneet nuorempana tehokasta hoitoa ja heidän keuhkoputkensa ovat pysyvästi ahtautuneet.

Silloin on erityisen tärkeää varmistaa, että lääke menee perille keuhkoputkiin. Jos jauhemaisen astmalääkkeen annostelussa on vaikeuksia, voidaan lääke vaihtaa suihkeeseen.

Asiantuntijana keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Pallasaho, Ihosairaala

Allergia hallintaan

  1. Aloita ajoissa. Allergian hoito vaikeutuu, jos lääkityksen aloitus viivästyy eikä lääkettä käytetä säännöllisesti. Ota lääkettä koko allergiakauden ajan, vaikka oireilu välillä lievenisi.
  2. Muista seuranta. Jos sinulla on säännöllinen astmalääkitys, on tärkeää käydä vuosittain lääkärillä tai astmahoitajalla kontrollissa. Oireet ja lääkityksen tarve muuttuvat.
  3. Ota oikein. Astmalääkkeen ottaminen vaatii sorminäppäryyttä sekä käden ja sisäänhengityksen koordinaatiota. Varmista lääkärin tai hoitajan vastaanotolla, että otat lääkkeen oikein.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät täältä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla