Antibiootit voivat korvata jopa leikkaushoidon, kuten umpilisäketulehduksessa, mutta niitä määrätään myös turhaan. Kaikkia haittoja ei vieläkään tunneta.

Suomessa määrätään vuosittain noin viisi miljoonaa antibioottikuuria. Osa resepteistä annetaan vaivoihin, jotka menisivät ohi itsestäänkin tai joiden aiheuttaja ei ole bakteeri. Näissä taudeissa antibiootista ei ole hyötyä.

Määrätäänkö antibiootteja liian usein?

Antibiootteja määrätään joissakin tilanteissa varmuuden vuoksi. Turhien antibioottien haittoja ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin. Kaikki lääkäritkään eivät ole vielä ehtineet sisäistää sitä, miten tärkeää on suojella ihmisen omaa bakteeristoa, josta on saatu tutkimustietoa vasta hiljattain. Ajattelutapa on kuitenkin muuttumassa ja antibioottien tarvetta mietitään entistä tarkemmin.

Milloin antibioottikuuria ei tarvita?

Antibiootin syöminen virustautiin on aina turhaa. Valtaosa turhista antibioottikuureista syödään hengitysteiden infektioihin, koska niitä aiheuttavien virusten ja bakteerien paljous tekee mahdottomaksi saada aina täyttä varmuutta, kummasta taudinaiheuttajasta on kysymys. Laboratoriokokeilla voidaan toisaalta tunnistaa vain osa vakavista ja antibioottihoitoa tarvitsevista infektioista. Siksi lääkärit harkitsevat oman kokemuksensa ja potilaan oireiden mukaan antibiootin tarpeellisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos vointi on kohtuullinen, infektio on todennäköisesti elimistön oman puolustusjärjestelmän hallinnassa. Silloin antibioottikuuri tappaisi juuri elimistöä suojaavia bakteereja ja raivaisi tilaa tautibakteereille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mitä haittaa antibioottikuurista voi olla?

Antibiootit tuhoavat kaikenlaisia bakteereita, niin tauteja aiheuttavia kuin suojaavia, joilla on tärkeä rooli elimistön toiminnassa. Niitä on paljon esimerkiksi iholla ja suolistossa.

Koska antibiootit tuhoavat myös omia bakteerejamme, kuurilla voi olla pitkäaikaisiakin vaikutuksia, mutta niitä ei vielä tunneta. Vatsakivut ja antibioottiripuli kuitenkin varoittavat, että muutoksia tapahtuu.

Antibiootit tuhoavat herkästi etenkin bifidobakteereja, jotka ovat lapsen suolistossa tärkeässä roolissa. Tutkimuksissa on havaittu, että etenkin varhaislapsuudessa suoliston mikrobiston koostumuksen horjuminen antibioottikuurien vuoksi saattaa vaikuttaa koko immuunijärjestelmän kehittymiseen.

Milloin antibioottia ehdottomasti tarvitaan?

Antibiootilla hoitaminen on pakollista kaikissa vakavissa, terveyttä tai jopa henkeä uhkaavissa bakteerin aiheuttamissa infektioissa. Silloin suoliston oman bakteeriston heikkeneminen on täysin toissijaisia. Myös jotkin sairaudet ja lääkitykset, kuten sytostaatit, altistavat vakaville infektioille, jotka on hoidettava antibiooteilla.

Miksi kuuria ei pitäisi jättää kesken?

Nykyisin antibioottikuurit ovat lyhempiä kuin ennen, eikä niitä pitkitetä varmuuden vuoksi. Siksi antibioottia on syötävä lääkärin määräämä määrä.

Aikaisemmin ajateltiin, että lyhyellä kuurilla kaikkein sitkeimmät bakteerit eivät vielä ehtisi kuolla, vaan niistä saattaisi tulla resistenttejä eli vastustuskykyisiä samalle antibiootille.

Nykyään ymmärretään, että mitä lyhyemmän aikaa antibiootti vaikuttaa elimistössä, sitä vähemmän antibioottiresistenssiä ehtii syntyä.

Miten voi minimoida antibioottikuurin vahingot?

Mitä laajakirjoisempi antibiootti on, sitä laajemmin se tuhoaa hyödyllisiäkin bakteereita. Siksi olisi hyvä suosia pienikirjoisia antibiootteja, kuten penisilliiniä. Samoin mitä pitempi kuuri on, sitä enemmän se ehtii tehdä vahinkoa myös tarpeelliselle bakteerikannalle. Probiooteista ja maitohappobakteereista voi olla hyötyä, mutta vielä ei tiedetä tarpeeksi siitä, mikä probiootti toimii parhaiten. Herkkävatsaisen kannattaa kuitenkin kokeilla niitä suolistonsa suojaksi. ●

Asiantuntijat: Katri Korpela, tutkija, FT, Helsingin yliopisto. Atte Vadén, yleislääketieteen erikoislääkäri, Mehiläinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla