Jännitys, stressi ja ahdistus vaivaavat meistä valtavan monia vähintään silloin tällöin. Onneksi kiristävään olotilaan on olemassa monta helpotusta.

1. Kokeile tärinäterapiaa.

Tiesitkö, että tärinä on yksi ihmiskehon luonnollisimmista tavoista poistaa stressiä ja jännitystä? Lapsena jokainen meistä osaa poistaa lukkotiloja kehostaan tärisemällä. Vanhemmiten taito kuitenkin unohtuu, koska tärinää pidetään liian näkyvänä merkkinä jännityksestä. Siksi stressitilanteessa moni meistä kangistuu ja alkaa padota ahdistusta sisäänsä.

Onneksi tärisemisen taidon voi kuitenkin oppia uudelleen. Juuri siitä on kyse amerikkalaisen traumaterapeutin David Bercelin kehittämässä TRE-harjoituksessa. Harjoituksen nimi tulee englannin kielen sanoista Tension Trauma Release Exersise. Menetelmää on käytetty niin luonnonkatastrofialueilla kuin amerikkalaisten sotilaiden kotiuttamisen yhteydessä lievittämään traumaattisten kokemusten vaikutuksia.

Jännityksen hetkellä moni meistä kangistuu, jolloin keho alkaa padota ahdistusta sisäänsä.

Bercelin kehittämässä itsehoitomenetelmässä lihakset pannaan tärisemään juuri samalla tavalla, kuin pieni lapsi luontevasti purkaa kropan jännitystä. Kun oppii tärinäterapian perusteet, keinojen avulla kehon yliviritystilaa voi helpottaa helposti ja melkein missä vain.

Maailmalla harjoitus on noussut ilmiöksi, ja myös Suomesta löytyy TRE-ohjaajia. Netistä löytyy paljon opasvideoita, joiden avulla kropan saa tärisemään.

Miltä tärinäterapia tuntuu? Testasimme! Lue lisää tämän linkin kautta.

2. Anna laatikkohengityksen viedä mukanaan.

Stressiä lievittäviä hengitystekniikoita on olemassa vaikka millä mitalla. Yksi toimivimmista on Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukkojenkin käyttämä laatikkohengitys, joka auttaa keskittymään hetkeen ja rauhoittaa. Harjoitus koostuu neljästä osiosta:

  1. Aloita puhaltamalla keuhkosi tyhjiksi.
  2. Pidä keuhkosi tyhjinä ja laske mielessäsi neljään. Pyri pitämään asentosi ryhdikkäänä ja keskity laskemiseen.
  3. Hengitä sisään nenän kautta ja laske samalla mielessäsi neljään.
  4. Pidä keuhkosi täysinä ja laske jälleen neljään. Toista harjoitus uudelleen muutamia kertoja.

Myös 4–7–8-hengitystekniikka on oiva apu stressinhallintaan. Lue lisää tämän linkin kautta.

3. Puhu itsellesi kuin ystävälle.

Jos mokaat työasioissa, soimaatko itseäsi kovin sanoin? Jos stressi tuntuu ylitsepääsemättömältä, piiskaatko itseäsi vain puskemaan läpi harmaan kiven? Vai lohdutatko kenties itseäsi kuin samassa tilanteessa olevaa ystävääsi?

Viimeinen vaihtoehto olisi ehdottomasti paras. Myötätuntoa itseään kohtaan kannattaa todellakin opetella, sillä se voi auttaa vapautumaan stressistä, turhista suorituspaineista ja ahdistuksesta.

Yksi keino harjoittaa itsemyötätuntoa on yrittää puhua itselleen kuin ystävälleen.

Millä muilla keinoilla myötätuntoa itseä kohtaan voisi opetella? Lue lisää vinkkejä tämän linkin kautta.

4. Silittele ja halaa.

Kun stressihormonit valtaavat kehon, hyvä vastalääke niiden kaitsemiseen on oksitoniini, kehon oma mielihyvähormoni, jonka eritystä lisää erityisesti kosketus, sekä oma että toisten.

Kosketa itseäsi juuri sillä tavalla, mikä tuntuu hyvältä ja lohduttavalta.

Kaikki kosketus auttaa. Kosketa siis stressitilanteessa itse itseäsi esimerkiksi kietomalla kädet itsesi ympärille. Jos se tuntuu teennäiseltä, silitä käsivartta tai laita käsi sydämelle. Kosketa itseäsi juuri sillä tavalla, joka tuntuu hyvältä ja lohduttavalta.

5. Aseta somelle ja ruuduille rajat.

Viime vuonna julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan jatkuvasti puhelintaan vilkuilevat ovat keskimäärin stressaantuneempia kuin he, jotka vetävät tiukemmat rajat ruutuajalleen. Jos stressi, ahdistus ja jännitys piinaavat, kannattaa siis ehdottomasti kokeilla vaikkapa somelakkoa.

Myös psykoterapeutti Maaret Kallio on sitä mieltä, että somelle kannattaa asettaa tiukat rajat. Hänen mielestään jatkuvassa sähköpostien ja muiden piippauksessa syvempi ajattelu ei onnistu.

– Sammutan sähköpostit ja somet arkisin viimeistään kello 18, enkä katso niitä viikonloppuisin ollenkaan. Minulle ei tule koskaan puhelimeen sähköpostia eikä someilmoituksia, hän kertoi Me Naisille helmikuussa 2018.


6. Ota päivänokoset…

Päiväunien nukkumisella on valtavasti terveyshyötyjä. Yksi tärkeimmistä on se, että koisiminen laskee kehon stressihormonitasoja. Vuoden 2007 brittitutkimuksen mukaan pelkästään päivänokosten ajatteleminen laskee verenpainetta.

Pelkästään päivänokosten ajatteleminen laskee verenpainetta.

7. …ja kiinnitä huomio muutenkin uneen.

Nukkuminen on pitkään ollut aliarvostettua, mutta viime vuosina levon tärkeydestä on alettu puhua entistä enemmän. Yritä nukkua ainakin 8 tuntia yössä, sillä univelka ruokkii stressi- ja ahdistuskierrettä.

Millä tavalla unirytmin saisi parhaiten kuntoon? Lue unilääkäri Henri Tuomilehdon vinkit tämän linkin kautta.

8. Rapsuta lemmikkiä.

Karvaisen ystävän rapsuttelu hillitsee ahdistusta. Tutkimusten mukaan jo 7–10 minuuttia lemmikin silittelyä, lämpimän kehräyksen ja kiitollisen hyminän kuuntelua auttaa.

9. Anna venytysten viedä.

Jos mielen ohella myös kroppa on jumissa, stressi tuntuu entistä piinaavammalta. Siksi kehonhuollosta on ehdottomasti hyötyä ahdistuksen ja jännityksen purkamisessa. Tämä dynaaminen venytyssarja toimii taatusti:


10. Vetäydy omaan rauhaan.

Mielenterveydelle on kokonaisvaltaisesti hyväksi järjestää aikaa, jolloin oma olemassaolo ei ole riippuvainen muiden toiveista, vaatimuksista tai odotuksista – kuvitelluista tai todellisista. Lue lisää yksin olemisen terveyshyödyistä tämän linkin kautta. 

Jokainen tarvitsee aikaa, jolloin oma olemassaolo ei ole riippuvainen muista. 

11. Mene metsään.

Tutkimusten mukaan metsässä vietetty aika muun muassa vähentää stressiä, parantaa työmuistia ja saa ihmisen tuntemaan olevansa enemmän elossa.

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto

Nainen - 68

Nouseeko paino, vaikka syöt terveellisesti ja liikut? 4 yllättävää syytä äkilliseen painonnousuun

Olen syönyt tyroksiinia 20 vuotta. Vajaatoiminta tuli struuman hoitoon saadun radiojodihoidon jälkeen. Aluksi meni monta vuotta ennen kuin päästiin jonkinlaiseen tasapainoon lääkityksen kanssa. Liikatoimintaoireita tuli edelleen välillä. Nykyään menee aika hyvin. Ilman seleeniä kyllä saan sydämenrytmihäiriöitä. Kävin niiden vuoksi lääkärissäkin joskus. Myös muuten kuntoni tuntui huonolta ja oli suolistovaiboja. Lääkäri ei tosin osannut antaa niihin mitään neuvoja. Ostin seleenin oma-...
Lue kommentti