Palapelin kokoaminen, 12 minuutin kävely ja viherkasvin tuijottaminen karkottavat pahan mielen yllättävän helposti.

Ahdistaako? Eikö mikään tunnu onnistuvan? Välillä kaikkien olo on toivoton, mutta sitä voi helpottaa. Redditistä löytyy ratkaisuja vaikka mihin ongelmiin – myös ahdistuksen voittamiseen. Bustle on koostanmut Reddit-käyttäjien ehdotuksia, jotka perustuvat heidän omiin kokemuksiinsa. Monille ehdotuksista on myös ihan tieteellistä näyttöä. Helpottaisiko joku seuraavista asioista oloasi?

1. Uinti – tai vedessä lilluminen

Olet vain yhden hypyn päässä ahdistuksen karkottamisesta. Veden alla pääsee nimittäin aivan toiseen maailmaan. Eikä se vaadi edes erikoisia taitoja, sillä myös vesijuoksulla tai pelkällä vedessä lillumisella on meditatiivinen vaikutus.

Lue myös: Pese uimapuku oikein – vältä nämä yleiset virheet

2. Palapelin kokoaminen

Sitä voi tehdä yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Eikä välttämättä tarvitse sanoa sanaakaan, jos ei siltä tunnu.
 

 

1000 palaa. 2016 iso hanke vihdoin maalissa. Usko oli koetuksella mut torilla tavataan!

Video, jonka Kari Ketonen (@kari.ketonen) julkaisi

Kenties näyttelijä – ja myös psykoterapeutiksi aikoinaan kouluttanut – Kari Ketonenkin on huomannut palapelin terapeuttisen voiman.

3. Valokuvaaminen

Vanhojen valokuvien katseleminen on tutkitusti terapeuttista. Ne nostavat pintaan muistoja ja saavat tuntemaan. Mutta myös valokuvaaminen voi olla terapeuttista. Kun kiinnittää huomiota ympäristöönsä, aivot saavat jotain muuta ajateltavaa kuin sen, mikä on ahdistanut. Valokuvaamiseen käy kännykkäkin.

Lue myös: Parempia kuvia kännykällä – näin onnistut

4. Viherpeukalointi

Jos upotat kätesi mullan alle, taatusti helpottaa! Tähän aikaan vuodesta ei tietysti pääse puutarhaan, mutta pelkkä kasvien tuijottelukin auttaa. Asiantuntijoiden mukaan sillä on huomattu olevan samanlaisia vaikutuksia aivoihin kuin masennuslääkkeillä. Käsillä tekeminen käy myös rentouttavasta mindfulness-harjoituksesta. 

Lue myös: 8 syytä, joiden vuoksi kannattaa lisää huonekasveja elämään

5. Jooga

Tästä on tietysti puhuttu kyllästymiseen asti, mutta jokainen joogaa harjoittanut tietää, kuinka mieli tyhjentyy joogamatolla. Ahdistuksen lisäksi se tekee myös seksielämästä entistä parempaa. Lue vaikka täältä: 9 syytä, joiden vuoksi jooga parantaa seksielämää

6. Kirjoittaminen

– Kirjoittaminen auttaa ajattelemaan kirkkaasti ja pääsemään pahoista asioista, palkittu kirjailija Kim Leine on kuvaillut Me Naisten haastattelussa.

Eikä kirjoittamisen hyödyistä nauttiminen vaadi edes sitä, että tarvitsisi pykätä romaania tai omistautua päiväkirjan pitämiselle. Myös tyyliasiat ja oikeinkirjoituksen voi unohtaa. Kirjoittamisen tarkoitus on laittaa tapahtumat järjestykseen pääsi sisällä, ei julkaista muistelmateosta.

7. Lemmikin silittäminen

Yksikään lemmikin omistaja ei ole epäillyt hetkeäkään eläimen ja ihmisen vuorovaikutuksen parantavaa voimaa. Mutta myös useat tutkimukset todistavat, että se kohentaa terveyttä monin tavoin. Pelkästään lemmikin kostettaminen saa ihmisen voimaan paremmin. Yalen yliopiston tutkimuksen mukaan jo 7–10 minuutin hengailu koiraseurassa puree ahdistukseen ja stressiin.

8. Kävely

Kävellessä asiat jäsentyvät, hötkyily katoaa ja ihminen kuohkeutuu. Tämä selvisi näyttelijä Ville Tiihosen empiirisessä ihmiskokeessa, kun hän käveli muutama vuosi sitten 650 kilometrin matkan.

Mutta näin äärimmäiseen suoritukseen ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä. Tuoreen tutkimuksen mukaan nimittäin jo 12 minuutin kävely karkottaa pahan mielen.

9. Käsityöt 

Olipa se sitten neulomista, virkkausta, ompelua tai vaikkapa origamien askartelua! Ihan sama mitä teet käsilläsi, kunhan teet. Sen hyödyistä on puhunut esimerkiksi aivotutkija Minna Huotilainen

– Käsityöt ravitsevat aivoja, auttavat sekä keskittymään että rentoutumaan, hän on kertonut Helsingin Sanomissa.

Näyttelijä Antti Holmalla on omakohtaista kokemusta neulomisen iloista.

– Opettelin neulomaan Youtube-videoita tuijottamalla ja harjoittelemalla sinnikkäästi. Nyt ei joustinneule enää riitä, sillä nälkä on kasvanut syödessä. Seuraavaksi otan haltuun palmikkoneuleet apupuikoilla. Kaikki ilahtuvat villasukista, Holma kertoi hiljattain Apu-lehdessä.

Lue myös: Nuoriso innostui origameista – tee perässä!

10. Värittäminen

Jos eivät käsityöt luonnistu, värittäminen onnistuu taatusti. Sillä on sama vaikutus kuin käsitöillä.

 

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti